Ammattilaisten digiosaamisen vahvistamisen toimintamalli, Pohjois-Pohjanmaan hva (RRP, P4, I4)

Pohjois-Pohjanmaalla kehitetään ammattilaisten digiosaamisen vahvistamisen toimintamallia. Toimintamalli sisältää mm. osaamisen ennakoinnin, nykytilan kartoituksen, osaamisen kehittämisen suunnittelun ja osaamisen kehittämisen vaiheet. 

Toimintamallin nimi
Ammattilaisten digiosaamisen vahvistamisen toimintamalli, Pohjois-Pohjanmaan hva (RRP, P4, I4)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Pohjois-Pohjanmaalla kehitetään ammattilaisten digiosaamisen vahvistamisen toimintamallia. Toimintamalli sisältää mm. osaamisen ennakoinnin, nykytilan kartoituksen, osaamisen kehittämisen suunnittelun ja osaamisen kehittämisen vaiheet. 

Toteutuspaikka
RRP, P4, I4-hanke, Pohjois-Pohjanmaa
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Sanna Perälä

Luotu

1.10.2024

Viimeksi muokattu

30.10.2025
Ratkaisun perusidea

Pohteen digiosaamisen vahvistamisen toimintamalli on kuusivaiheinen prosessi, jonka tavoitteena on kehittää ja ylläpitää sote-ammattilaisten digiosaamista systemaattisesti koko organisaatiossa. Malli vastaa digitalisaation tuomiin uusiin osaamistarpeisiin ja tukee laadukasta palvelua sekä työn sujuvuutta. Prosessin vaiheet ovat: osaamisen ennakointi, määrittely, nykytilan kartoitus, kehittämisen suunnittelu, kehittäminen ja arviointi. Malli mahdollistaa osaamisen kehittämisen suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, ja sitä voidaan soveltaa eri toimialueilla ja yksiköissä.

Toimintaympäristö

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista, vastaten noin 418 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Pohteella työskentelee 18 000 ammattilaista. Pohjois-Pohjanmaalla kehitetään toimintamallia, jonka avulla vahvistetaan ammattilaisten digiosaamista. Ammattilaisten digiosaamisen vahvistamisen toimintamallilla varmistetaan ammattilaisten digiosaamisen tuki ja mahdollistetaan pitkäjänteinen, suunnitelmallinen digiosaamista vahvistava työ. Ammattilaisten riittävä digiosaaminen edistää asiakkaiden laadukasta palvelua, ohjautumista oikea-aikaisesti digipalveluihin, digikanavien käytön kasvua ja ammattilaisten sujuvaa työskentelyä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat kaikki Pohteen asiakas ja potilastyötä tekevät ammattilaiset.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen edellyttää seuraavia vaiheita ja resursseja:

  • Vaiheet:
    1. Osaamisen ennakointi (tulevien tarpeiden tunnistaminen)
    2. Osaamisen määrittely (digiosaamisen tasot ja arviointikriteerit)
    3. Nykytilan kartoitus (esim. osaamiskartoitukset)
    4. Kehittämisen suunnittelu (toimenpiteiden suunnittelu, kuten koulutukset)
    5. Osaamisen kehittäminen (esim. digimentoritoiminta)
    6. Arviointi (osaamisen ja menetelmien vaikuttavuuden arviointi)
  • Resurssit:
    • Vastuuhenkilöt ja ydinryhmä
    • Työaika suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin
    • Säännölliset tapaamiset ja verkostoyhteistyö
  • Juurruttamisen edellytykset:
    • Toimintamalli on kuvattu ja testattu
    • Tavoitteet ja mittarit on määritelty
    • Hallinta- ja ylläpitovastuut on sovittu
    • Päätös käyttöönotosta on tehty ja vastuuhenkilöt nimetty
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Arviointi perustuu sekä määrällisiin että laadullisiin mittareihin, kuten digiosaamisen tasojen arviointiin ennen ja jälkeen kehittämistoimenpiteiden, osallistujamääriin (esim. verkkokoulutukset, digitaitaja), palautteisiin ja havaintoihin pilottivaiheessa sekä toimintamallin käyttöönottoon yksiköissä. Ensimmäiset kokemukset osoittavat, että toimintamalli tukee osaamisen kehittymistä ja mahdollistaa yhteisöllisen oppimisen. Mallin avulla on tunnistettu myös kehittämistarpeita ja saatu palautetta menetelmien toimivuudesta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Vinkit toimintamallin soveltajille

  • Malli on sovellettavissa eri yksiköihin ja kohderyhmille, kunhan vaiheet ja vastuut määritellään selkeästi.
  • Johdon ja esihenkilöiden sitoutuminen sekä selkeä omistajuus ovat onnistumisen edellytyksiä.
  • Verkostomainen työskentely ja säännöllinen arviointi tukevat mallin vakiinnuttamista.
  • Sudenkuoppia ovat mm. resurssien puute, epäselvät vastuut ja puutteellinen viestintä.

     

Kansikuva
Hoitaja kirjaamassa tietokoneella.

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt

Kohderyhmä