Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Perusterveydenhuollossa on kansallisesti useita vaikeita ongelmia. Vakinaisten lääkärien rekrytointi on vaikeutunut jatkuvasti. Vuonna –22 alle 50 % perusterveydenhuollon lääkäreistä oli vakinaisessa työsuhteessa. Hoidon jatkuvuus ja osin saatavuus ovat heikolla tasolla. Tämä tekee toiminnasta tehotonta, kun samaan aikaan vanheneva väestö tarvitsee lisää palveluita. Kun perusterveydenhuolto ei kykene palvelemaan ajoissa väestöä, ongelmat siirtyvät erikoissairaanhoitoon. Se on johtanut vuosittaisiin erikoissairaanhoidon kulujen kasvuun.
Muissa maissa yrittäjäpohjaiset omalääkärimallit ovat olleet menestys verrattuna suomalaiseen virkamalliin. Suomessa omalääkärimallit, joissa oli korkea autonomia ja väestövastuu, toimivat hyvin. Ne loppuivat rahoituksen loppumiseen (KELA-kokeilu) ja liian vähäisiin resursseihin (virkamalli). Koska kokemukset näistä ovat olleet erinomaisia, viimeistään nyt oli aika kokeilla vastaavaa Suomessa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on tunnistettu hyvin se, että asukkailla on vaikeuksia saada tarvitsemansa terveyspalvelut.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Toimintamallin kehittämisessä käytettiin runsaasti aikaa siihen, miten yrittäjämuotoinen omalääkärimalli voidaan toteuttaa nykyisen lainsäädännön puitteissa. Ennen kaikkea kyse oli yrittäjän aseman tunnustamisesta Verohallinnon toimesta. Tätä varten haettiin Verohallinnosta ennakkoratkaisu, jossa todetaan yrittäjyyden toteutuvan toimintamallissa.
Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja omalääkärimalli on noussut vahvasti poliittiseen keskusteluun. Tuki toimintamallille on vahva, mutta vähemmän on ymmärrystä siitä, miten omalääkärimalli toteutetaan. Haasteena ovat niukat taloudelliset resurssit ja henkilöstön saatavuus. Ammatinharjoittajamalli tuo osaltaan ratkaisuja tähän.
Yrittäjänä toimiminen on hyvin epätavanomaista lääkärien keskuudessa julkisessa perusterveydenhuollossa. Vaihtaminen ammatinharjoittajaksi on iso muutos ja herättää runsaasti kysymyksiä ja huolia.
Toimintamalli keskittyy työparin työskentelyyn, joten mallia on kehitetty ensisijaisesti ammattilaisten tarpeisiin (omahoitaja ja omalääkäri). Tavoitteena on toimintamalli, jossa työnhallinta on hyvä ja ammattilaisilla on vahvat kannusteet väestön hyvään hoitoon. Toimintamallissa korostuu ammattilaisten korkea autonomia. Kun toimintamalli on potilaskeskeinen ja ammattilaisten työ on sujuvaa, tästä hyytyvät myös hyvinvointialue ja koko yhteiskunta.
Yleislääkäreille tehtiin kyselytutkimus syksyllä 2023. Osallistujia oli 44. Kyselyssä havaittiin, että kiinnostus toimintamallia kohtaan on iso. Kysely kartoitti myös toiveita ja mahdollisia huolia.
Kyselyn lisäksi toimialan sisällä on vilkasta keskustelua aiheen ympärillä ja lukuisat perusterveydenhuollon asiantuntijat ovat kannustaneet tämän kaltaiseen kokeiluun.
Toimintamallia on pääasiassa kehittänyt yleislääketieteen erikoislääkäri, joka taustansa perusteella ymmärtää syvällisesti kohderyhmää.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Henkilökohtaisen hoidon jatkuvuuden parannus.
Hoidon saatavuuden kohentaminen.
Kokeneiden yleislääkärien houkuttelu töihin julkiseen perusterveydenhuoltoon.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Hoidon jatkuvuus lääkärillä: St Leonard's Index of Continuity of Care (SLICC) indeksi. Tavoitteena vähintään 50 %. Ylempi tavoite on yli 70 %.
Hoidon saatavuus: Ensikontaktista hoitoon. Tavoitteena mediaani korkeintaan 7 vrk.
Hoidon saatavuus: Puheluiden takaisinsoiton viive on korkeintaan 3 tuntia.
Puhelutiedot saadaan TeleQ-ohjelman raportilta. Muiden mittarien tiedot poimitaan tietoaltaalta ja raportoidaan PowerBi-työkalulla. Ammattilaiset ja johto näkevät tulokset lähes reaaliajassa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallille on vahva ylimmän johdon tuki.
Projektille on turvattu rahoitus, jonka turvin toteuttaa pilotointi ja laajempi käyttöönotto. Hyvinvointialue on lisäksi turvannut rahoituksen RRP-hankkeen päättymisen jälkeen.
Toimintamallin edistämistä varten projektipäällikölle on resursoitu riittävä työaika ja hyvinvointialueella on laaja asiantuntijoiden tuki tarvittaessa.
Ensimmäinen pilotti saatiin käyntiin joulukuussa 2024. Sen hyvien kokemusten perusteella mallia uskallettiin laajentaa vuoden 2025 aikana yhteensä yhdeksään työpariin. Laajentamisen myötä toimintamallista alkoi kertymään riittävästi tietoa ja kokemuksia, jotta voidaan todeta, että malli tuottaa todennäköisesti halutut tulokset. Aktiivinen vuoropuhelu muiden hyvinvointialueiden kanssa on johtanut siihen, että Keski-Suomen hva:lla aloitti myös kaksi lääkäriä vastaavassa toimintamallissa. Tämä tukee entisestään mallin vakiinnuttamista osaksi perusterveydenhuollon toimintaa. Kansallinen tahtotila omalääkärimallien edistämiseksi on vauhdittanut mallin laajentamista.
