Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
THL:n arviointiraportin (syksy 2023) mukaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toiminnan käynnistyessä alueen väestön sairastavuus ja palvelutarve oli keskimääräistä suurempaa.
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän talouden muutos- ja tasapainottamisohjelman 2019–2020, Covid-19-pandemian sekä kasvaneiden henkilöstöhaasteiden vaikutuksesta hoito- ja palveluvelka sekä tekninen korjausvelka olivat lisääntyneet hyvinvointi-alueella ja useiden palvelujen saatavuudessa on ollut haasteita.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa kehitettiin perustason sosiaali- ja terveyspalveluja sekä monipalveluasiakkaan palvelupolkua. Hyvinvointialueella tarvitaan digitaalisia ratkaisuja, joilla vähennetään ammattilaisten työkuormaa, ennaltaehkäistään palvelutarpeita ja tuetaan asiakkaiden omahoitoa. Digitaalisten toimintamallien käyttöönottoihin, työprosessien muotoiluun sekä jalkauttamiseen tarvitaan lisää tukea.
Pilotin kohderyhmänä ovat Päijät-Hämeen hyvinvointialueella asuvat henkilöt. Puolesta asiointi ja alaikäiset on rajattu pilotin ulkopuolelle.
Digiklinikan asiakkaat ohjataan täyttämään Älykäs oirekysely ennen asioinnin alkamista. Asioinnin jälkeen pyydetään arvio asteikolla 0-5 asioinnista.
Puhelimitse yhteyttä ottavavien hoidon tarpeen arvioinnissa hyödynnetään hoidontarpeen arvio ohjelmistoa hoidon tarpeen arvioinnin tukena.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin ja ratkaisun juurruttaminen ja levittäminen osaksi arjen toimintaa sisältää seuraavat tehtävät:
- Koulutus ja tiedotus: Järjestetään koulutuksia ja tiedotustilaisuuksia henkilökunnalle, jotta he ymmärtävät älykkään esitietokyselyn käytön ja sen hyödyt.
- Käyttöönoton tuki: Tarjotaan tukea ja resursseja käyttöönoton aikana, jotta henkilöstö voi helposti omaksua uuden toimintamallin.
- Seuranta ja arviointi: Seurataan ja arvioidaan toimintamallin ja ratkaisun toimivuutta säännöllisesti, jotta voidaan tehdä tarvittavia parannuksia.
- Palaute ja kehitys: Kerätään palautetta käyttäjiltä ja kehitetään ratkaisua jatkuvasti palautteen perusteella.
- Yhteistyö ja verkostoituminen: Tehdään tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja verkostoidutaan, jotta toimintamalli ja ratkaisu leviävät laajemmin.
Nämä tehtävät auttavat varmistamaan, että älykäs esitietokysely juurtuu osaksi arjen toimintaa ja tuo toivottuja hyötyjä.
Projektiin palkattu kokenut hoidon tarpeen arviota tekevä asiantuntijasairaanhoitaja käsittelemään Älykäs oirekyselyn kautta tulleet yhteydenotot. Pilottiin osallistuvat oirekyselyjä käsittelevät henkilöt koulutetaan tehtäväänsä. Moduuli tuotu osaksi Digiklinikkapalvelua, joka jo entuudestaan käytössä avosairaanhoidossa digitaalisena yhteydenottokanavana. Nyt palveluun lisätty Älykäs oirekysely -moduuli aiemman oirekartoituslomakkeen rinnalle.
