Aktiivisesti asuntolassa -toimintamalli

Luotu 23.03.2026
Aktiivisesti asuntolassa -toimintamalli

Tiivistelmä

Toimintamalli ohjeistaa asuntolaohjaajaa erilaisista tavoista, joilla nuoria voidaan aktivoida ja ohjata liikunnallisen toiminnan pariin. Tavoitteena on lisätä asuntolassa asuvien nuorten liikunta-aktiivuutta, hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä asuntolassa ja opiskelupaikkakunnalla.

Asuntolaohjaaja toimii aktiivisena mahdollistajana asuntolassa: kartoittaa nuorten kiinnostuksen kohteita keskustellen, järjestää matalan kynnyksen toimintaa asuntolassa ja asuntolan ulkopuolella, tukee nuorta harrastuksiin kiinnittymisessä ja harrastusmahdollisuuksien selvittelyssä sekä tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Toiminta tapahtuu sekä asuntolassa että sen ulkopuolella, usein asuntolaohjaajan tuella tai kuljetuksen avulla. Asuntoloilla on erilaisia tarpeita, joten osa toimenpiteistä sopii osaan asuntolaan ja osa toiseen asuntolaan. Tarkoitus on, että asuntolaohjaaja löytää omaan asuntolaan sopivat toimenpiteet, jotka kiinnostavat asuntolassa asuvia nuoria.

1. Asuntolan ulkopuolella tapahtuva toiminta

  • Asuntolan yhteiset rannekkeet ja kausikortit: esim. uimahallille tai kuntosalille
  • Kuntosalikäynnit oppilaitoksen kuntosalilla
  • Asuntolan oma liikuntasalivuoro oppilaitoksella
  • Asuntolan yhteiset keilauskerrat
  • Ulkoliikuntapaikkojen hyödyntäminen: esim. pururadat, ulkokuntosalit, skeittiparkki, frisbeegolf-rata
  • Yhteiset retket luontokohteisiin

2. Asuntolassa tapahtuva toiminta

  • Vapaa-ajanviettomahdollisuudet asuntolalla: esim. biljardi, pingis, darts, ilmakiekko, pelikortit jne.
  • Lautapelit ja elokuvaillat
  • Musiikki ja soittaminen, soittimia
  • Peli- ja leivontaillat
  • Yhteinen iltapalatarjoilu
  • Liikkumisen ja hyvinvoinnin puheeksi ottaminen

3. Yhteisölliset tapahtumat

  • Turnaukset asuntolalaisten kesken: esim. biljardi tai ilmakiekko
  • Yhteiset retket
  • Ryhmäytymistä tukevat illat: esim. pikkujoulut, ystävänpäivä

4. Harrastuksiin ohjaaminen

  • Kiinnostusten ja harrastusten kartoittaminen (erityisesti syksyllä, kun uudet asukkaat tulevat)
  • Selvittelyt ja tiedon tarjoaminen paikallisista harrastusmahdollisuuksista → Harrastepassi
  • Yhteydenotoissa tukeminen ja auttaminen
  • Mahdollisuuksien mukaan kuskaaminen

5. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

  • Esimerkiksi hyvinvointiaktivaattori, nuorisopalvelut, seurakunta, harrastusseurat, oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilöstö (esim. kuraattori ja opinto-ohjaaja) sekä muut toimijat, jotka voivat vierailla ja järjestää toimintaa asuntolassa
  • Lajikokeilut

Kohderyhmä

Nuoret
Opiskelijat

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Kainuun ammattiopisto (KAO) on Kainuun ainoa ammatillista koulutusta tarjoava oppilaitos. Sen päätoimipisteet sijaitsevat Kajaanissa, Vuokatissa ja Kuusamossa, minkä vuoksi ympäryskuntien opiskelijat asuvat usein asuntoloissa opintojensa aikana. KAO:lla on viisi asuntolaa, joissa asuu yhteensä noin 400 opiskelijaa, joista pääosa on alaikäisiä. Asuntoloissa toimintaa ohjaa ja valvoo ilta-aikaan asuntolaohjaaja, jolla on merkittävä rooli asuntolassa asuvien nuorten arjen ja vapaa-ajan rakentumisessa. Asuntolaohjaaja on pääosin paikalla ilta-aikaan sunnuntaista torstaihin. Viikonloppuina ja loma-aikoina suurin osa nuorista palaa kotipaikkakunnalleen ja asuntolat tyhjentyvät. Poikkeusluvalla nuorilla on mahdollisuus olla asuntoiloissa näinä aikoina.

KAO:n asuntoloissa asuu nuoria eri paikkakunnilta. Suurin osa opiskelijoista muuttaa asuntolaan Kainuun pienemmistä kunnista tai muilta paikkakunnilta. Oppilaitosten kokemusten mukaan asuntolassa asuvilla nuorilla korostuvat elämänhallintaongelmat mukaan lukien liikunnan vähäisyys, ravitsemuksen ja unirytmin haasteet, nettipeli- ja nikotiinituotteiden käyttö, ystävyyssuhteiden haasteet sekä matala harrastuneisuus. Asuntolat ovat erilaisia keskenään. Osassa asuntoloissa asuu usean eri alan opiskelijoita ja osassa vain yhden alan opiskelijoita. Opiskelijoiden opiskelualat vaikuttavat myös siihen, minkä verran aikaa he viettävät asuntolassa niin, että asuntolaohjaaja on läsnä. Asuntolat poikkeavat toisistaan myös tilojen puolesta: osasta löytyy monipuoliset yhteiset tilat kun taas osassa yhteisiä tiloja ei ole. Näihin haasteisiin halutaan kehitystä ja ratkaisuja sekä edistää nuorten liikunta-aktiivisuutta ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti asuntolaympäristössä ja vapaa-ajalla.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Aktiivisesti asuntolassa -toimintamallin on suunniteltu asuntolaohjaajille työn tueksi. Toimintamallin on tarkoitus toimia ohjenuorana ja esimerkkinä asuntolaohjaajalle, miten nuoria voidaan kannustaa ja aktivoida vapaa-ajalla liikunnallisen toiminnan pariin asuntolassa tai asuntolan ulkopuolella.

Asuntolaohjaaja toimii turvallisena aikuisena, tukee yhteisöllisyyttä sekä kannustaa nuoria aktiiviseen ja hyvinvointia edistävään vapaa-aikaan. Hän voi esimerkiksi kartoittaa nuorten kiinnostuksen kohteita, ohjata heitä harrastusten pariin, tukea tarvittaessa yhteydenotoissa eri toimijoihin sekä järjestää aktivoivaa toimintaa asuntolaympäristössä.

Asuntolaohjaajan toimintamalli on pilotoitu kahdessa eri asuntolassa Kajaanissa ja Kuusamossa. Asuntolassa asuvia nuoria on osallistettu toimintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimintamallin tavoitteena on tarjota asuntolassa asuville opiskelijoille mielekästä tekemistä vapaa-ajalla niin asuntolassa kuin asuntolan ulkopuolella. Malli tukee nuorten harrastuksiin ja paikkakunnalle kiinnittymistä sekä liikunta-aktiivisuuden kasvua. Tavoitteena on myös osallisuuden ja yhteisöllisyyden parantuminen, kun opiskelijat tutustuvat toisiinsa toimintojen lomassa sekä yleinen asuntolailmapiirin kohentuminen.

Tavoitteena on ottaa Aktiivisesti asuntolassa -toimintamalli käyttöön kaikissa Kainuun ammattiopiston asuntoloissa ja yhdenvertaistaa asuntoloiden välisiä toimintatapoja.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
  • Laadullinen palaute suullisesti ja kirjallisesti opiskelijoilta ja yhteistyötahoilta
  • Asuntolaohjaajan kokemus työn mielekkyydestä
  • Asuntolan yleinen ilmapiiri ja nuorten kokemukset
  • Opiskelijoille tarjottujen aktiviteettivaihtoehtojen määrät (asuntolaohjaajan työaikaseuranta)
  • Harrastuksissa olevien opiskelijoiden määrä
  • Osallistujamäärät eri toiminnoissa ja tapahtumissa
  • Nuorten vapaa-ajanviettotavat
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Kainuun ammattiopistossa toimintamalli otetaan käyttöön kaikissa asuntoloissa. Asuntoloilla on erilaisia tarpeita, joten osa toimenpiteistä sopii osaan asuntolaan ja osa toiseen asuntolaan. Tarkoitus on, että asuntolaohjaaja löytää omaan asuntolaan sopivat toimenpiteet, jotka kiinnostavat asuntolassa asuvia nuoria.

Toimivuuden erityishuomioita

  • Motivoitunut ja aktiivinen asuntolaohjaaja, joka kohtaa nuoria aidosti ja on läsnä
  • Toiminta-aika asuntolaohjaajan muiden velvollisuuksien ulkopuolella
  • Mahdollisuus tuuraajaan, jos asuntolaohjaaja joutuu poistumaan asuntolalta
  • Rahallista resurssia asuntolan käyttöön, jolla voidaan kustantaa aktiviteetteja, tarvikkeita ja välinehankintoja
  • Auto tai muu kuljetusmahdollisuus, esimerkiksi yhteistyössä oppilaitoksen logistiikkapuolen kanssa
  • Paikallistietoa tai valmiuksia selvittelyyn
  • Yhteistyö oppilaitoksen ja muiden toimijoiden kanssa

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamalli ohjeistaa asuntolaohjaajaa erilaisista tavoista, joilla nuoria voidaan aktivoida ja ohjata liikunnallisen toiminnan pariin. Tavoitteena on lisätä asuntolassa asuvien nuorten liikunta-aktiivisuutta, hyvinvointia sekä yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä asuntolassa ja opiskelupaikkakunnalla.

Asuntolaohjaaja toimii aktiivisena mahdollistajana asuntolassa: kartoittaa nuorten kiinnostuksen kohteita keskustellen, järjestää matalan kynnyksen toimintaa asuntolassa ja asuntolan ulkopuolella, tukee nuorta harrastuksiin kiinnittymisessä ja harrastusmahdollisuuksien selvittelyssä sekä tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Toiminta tapahtuu sekä asuntolassa että sen ulkopuolella, usein asuntolaohjaajan tuella tai kuljetuksen avulla. Asuntoloilla on erilaisia tarpeita, joten osa toimenpiteistä sopii osaan asuntolaan ja osa toiseen asuntolaan. Tarkoitus on, että asuntolaohjaaja löytää omaan asuntolaan sopivat toimenpiteet, jotka kiinnostavat asuntolassa asuvia nuoria.

Toimenpiteet jakautuvat seuraavasti:

  1. Asuntolan ulkopuolella tapahtuva toiminta
  2. Asuntolassa tapahtuva toiminta
  3. Yhteisölliset tapahtumat
  4. Harrastuksiin ohjaaminen
  5. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

Toimintamallin aikaansaama muutos

Havaittuja muutoksia asuntolassa

  • Asuntolaohjaaja: Toimintamalli on haastanut asuntolaohjaajia pohtimaan, miten nuoria saadaan liikkeelle ja millaisilla toimilla tämä toteutetaan ja kokeilemaan erilaisia toimenpiteitä. Lisäksi asuntolaohjaajien työn mielekkyys on toimien myötä lisääntynyt. Asuntolaohjaajat ovat saaneet enemmän perusteluja sille, miksi toimia tietyllä tavalla nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Asuntolaohjaajien verkostot ovat laajentuneet ja yhteistyötahoja osataan hyödyntää aikaisempaa paremmin toiminnan tukena.
  • Asuntolassa asuvat nuoret: Nuoret ovat löytäneet uusia vapaa-ajanviettotapoja ja harrastuksia. Liikkuminen on lisääntynyt myös nuorilla, joilla liikunta-aktiivisuus on ollut aikaisemmin matalampaa. Yhteistyötahot ovat tulleet nuorille tutummaksi, jolloin nuorten kynnys ottaa yhteyttä on madaltunut.
  • Asuntolan arjen sujuvuus ja ilmapiiri: Hyvinvointiaiheista (esim. nikotiinituotteet) puhuminen on yleisempää ja keskustelu avoimempaa. Asuntolan opiskelijat ovat tutustuneet toisiin asuntolalaisiin ja saaneet uusia tuttavuuksia.
Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Toimintamalli on lisännyt asuntolaohjaajien työn mielekkyyttä ja vahvistanut heidän osaamistaan nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Ohjaajat ovat kehittäneet uusia tapoja aktivoida nuoria, saaneet parempia perusteluja toiminnalleen sekä hyödyntävät aiempaa laajemmin yhteistyöverkostoja. Nuoret ovat löytäneet uusia harrastuksia ja vapaa-ajanviettotapoja, ja liikkuminen on lisääntynyt myös vähän liikkuvilla. Yhteistyötahot ovat tulleet nuorille tutummiksi, mikä on madaltanut avun hakemisen kynnystä. Asuntolan arjessa hyvinvointiin liittyvistä aiheista keskustellaan aiempaa avoimemmin, ja yhteinen toiminta on lisännyt opiskelijoiden tutustumista toisiinsa sekä vahvistanut myönteistä ilmapiiriä.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Pidemmällä aikavälillä toimintamalli tukee asuntolan yhteisöllistä ja osallistavaa ilmapiiriä sekä yhdenvertaistaa asuntoloiden välisiä käytänteitä ja toimintatapoja. Muutosta on oletettavissa myös opiskelijoiden hyvinvoinnissa, liikunta-aktiivisuudessa, koulumotivaatiossa sekä yleisesti asuntolassa viihtymisenä. Myös asuntolaohjaajan työssä jaksaminen ja työn mielekkyys paranevat.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Toimintamallin käyttöönotto ja toteuttaminen vaatii asuntolaohjaajan työpanosta sekä kohtuullista rahallista resurssia, jolla mahdollistetaan eri toimintojen toteutus ja kuljetus toimintoihin. Malli on kustannustehokas, sillä kohtuulliselle panostuksella saatu yleisen viihtyvyyden kasvu, opiskelumotivaation parantuminen ja liikunta-aktiivisuuden lisääntyminen ovat hyödyllisiä sekä opiskelijalle, asuntolalle, oppilaitokselle että yhteiskunnalle.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Havaintoja käytännön kokemuksista ja vinkkejä

  • Nuoret eivät innostu kyselylomakkeista, vaan tarpeet selviävät parhaiten arjen kohtaamisissa ja keskusteluissa.
  • Mene tarvittaessa mukaan toimintaan ja näytä esimerkkiä
  • Aloita pienestä ja toistuvasta tekemisestä
  • Hyödynnä olemassa olevat välineet ja verkostot (myös oppilaitokselta)
  • Listaus/kooste yhteyshenkilöistä, joihin voi olla yhteyksissä lisäselvittelyissä (esim. harrastusmahdollisuudet)

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kajaani
Kuusamo
Kehittäjäorganisaatiot
Kainuun Liikunta ry
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
Kainuun ammattiopiston asuntolat
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)