TUDU-hanke vahvisti toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointia, liikunta-aktiivisuutta ja osallisuutta sekä oppilaitosten liikunnallista ja hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria. Hyvinvointia tukevien palveluiden näkyvyys ja saavutettavuus paranivat, ja opiskelijoille syntyi enemmän matalan kynnyksen mahdollisuuksia liikkua, osallistua, kokeilla uusia harrastuksia ja saada yksilöllistä ohjausta. Opiskelijahuollon yhteistyö vahvistui liikunnallisten sisältöjen kautta.
Oppilaitoksiin syntyi uusia käytäntöjä, kuten Hyvinvointiosaaja-opintokokonaisuus, Aktiivisesti asuntolassa -toimintamalli, Välinelainaamo ja Harrastepassi. Hyvinvointineuvonta kytkettiin opetukseen, ohjaukseen ja yhteisölliseen opiskeluhuoltoon sekä tutkinnon sisältöjen suunnitteluun. Henkilöstön osaaminen liikkumista sisältävästä pedagogiikasta, toiminnallisesta oppimisesta ja hyvinvoinnin edistämisestä vahvistui, ja esimerkiksi asuntolaohjaajien toimintatapoja voidaan hyödyntää myös muissa yksiköissä. Oppimisympäristöihin ja asuntoloihin hankittu liikuntaa lisäävä välineistö jää opiskelijoiden käyttöön hankkeen jälkeen.
Liikkuvan opiskelun Nykytilan arviointi
Liikkuvan opiskelun Nykytilan arvioinnin vuosien 2023 ja 2026 vertailussa näkyi myönteistä kehitystä useilla hankkeen toimenpiteisiin liittyvillä osa-alueilla sekä oppilaitostasolla että koulutusaloittain. Opiskelijoille tuli lisää mahdollisuuksia suorittaa hyvinvointiin ja liikuntaan liittyviä opintoja, käyttää liikuntavälineitä ja osallistua opiskelijaliikuntaan. Liikuntaa hyödynnettiin aiempaa enemmän ryhmäytymisessä ja yhteisöllisyydessä, ja opiskelijoille tarjottiin yksilöllistä hyvinvointineuvontaa. Liikunnallisia tapahtumia ja tempauksia toteutettiin yhteistyössä yhteisöllisen opiskeluhuollon kanssa.
Erityisen myönteinen muutos näkyi TUVA-koulutuksessa. Opetuksen pistemäärä nousi 20 pisteestä 31 (32 p max.) ja oppilaitostason pistemäärä 19 pisteestä 29 pisteeseen. Muutosta tukivat muun muassa taukoliikunta, työpajat, koulutukset arkiliikunnasta, liikkeen lisäämisestä ja arjen rytmeistä sekä lajikokeilut. Myös henkilöstö osallistui koulutuksiin, kehittämiseen ja liikuntakursseille, mikä vahvisti hyvinvointia tukevien toimintatapojen siirtymistä opiskelijoiden arkeen. TUVA-opiskelijoiden kohdalla vaikutus on erityisen merkittävä, koska opiskelijat ovat usein haastavammassa asemassa. Hyvinvointia, liikuntaa, arjen rytmiä ja osallisuutta tukevilla toimintatavoilla voidaan tukea opintojen jaksamista, koulutuspolulla etenemistä ja valmistumista.
Hyvinvointineuvonta
Hyvinvointineuvonnan vaikutuksia seurattiin WHO-5-hyvinvointiasteikolla (n=32) ja terveyskyselyllä (n=26). Erityisesti naisopiskelijoiden hyvinvointipistemäärissä havaittiin myönteistä kehitystä. Alkumittauksessa yhdeksällä nuorella pistemäärä oli 50 tai alle, ja heistä seitsemällä pistemäärä nousi seurannan aikana tasolle 52–76. Muun sukupuolisilla tuloksissa havaittiin laskua, mihin vaikutti seurannan päättymisen aikaan ajoittunut haastava elämäntilanne.
Terveyskyselyssä useampi opiskelija kertoi syövänsä aamupalan päivittäin, nukkuvansa riittävästi ja tuntevansa olonsa virkeäksi. Myös unen määrä, koettu toimintakyky, fyysinen kunto, terveydentila ja psyykkinen hyvinvointi vahvistuivat. Nuorten omien kokemusten mukaan hyvinvointineuvonta tuki ahdistuksen vähenemistä, minäpystyvyyden ja itsetunnon vahvistumista, uuden harrastuksen löytämistä, liikunta-aktiivisuuden lisääntymistä ja opinnoissa jaksamista.
Vaikutusten jatkuminen
Hankkeen vaikutuksia tukevat hankkeen aikana syntyneet toimintamallit, henkilöstön osaaminen, välineistö ja yhteistyörakenteet. Liikuntatutortoiminta käynnistyi Kajaanin lukiolla ja jatkuu hankkeen jälkeen kahden opettajan koordinoimana. Myös Innokylässä julkaistut toimintamallit mahdollistavat toiminnan jatkamisen ja levittämisen. Hyvinvointineuvontaa jatketaan Luonnostaan harrastava opiskelija -hankkeessa hankekauden ajan hankesuunnitelman puitteissa. Pidemmällä aikavälillä sen vakiintuminen edellyttää riittävää henkilöstöresurssia.
Kokonaisuutena TUDU-hanke vahvisti opiskelijoiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä muutti oppilaitosten toimintatapoja pitkäjänteisemmin kohti liikunnallisempaa ja hyvinvointia tukevaa toimintakulttuuria. Vaikutukset näkyvät sekä opiskelijoiden kokemassa hyvinvoinnissa ja toimintakyvyssä että oppilaitosten rakenteissa, osaamisessa ja arjen käytännöissä.
