Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat
Nuorten liian vähäisellä ja alati vähenevällä liikunta-aktiivisuudella sekä lisääntyvillä mielenterveyden ongelmilla on merkittäviä negatiivisia vaikutuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Nuorten tämänhetkinen heikko fyysinen toimintakyky on vakava uhka heidän tulevaisuuden työkyvylleen. Liian vähäinen liikunta-aktiivisuus on yhteydessä moniin sairauksiin ja mielenterveyden ongelmiin. Liikunta-aktiivisuudella puolestaan on tutkimuksissa todettu olevan myönteinen yhteys oppimistuloksiin sekä ystävyyssuhteisiin. Terveytensä kannalta tarpeeksi liikkuvat nuoret menestyvät paremmin opinnoissaan, kokevat vähemmän yksinäisyyttä ja selviytyvät paremmin työelämän vaatimuksista.
Lähtötilanteessa Kainuun ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista nuorista ainoastaan 15 prosenttia täyttää terveysliikuntasuosituksen (liikkuu vähintään 60 minuuttia päivässä). Myönteistä kuitenkin on, että toisen asteen opiskelijoista 75 prosenttia haluaisi liikkua enemmän ja 65 prosenttia kokee liikunnan tukevan opiskelua. Näin ollen liikunta-aktiivisuuden lisäämiselle on olemassa otollinen maaperä. Kokonaisuudella haetaan ratkaisuja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevien nuorten liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen, elämänhallinnan ja kokonaisvaltaisen terveydenlukutaidon sekä sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen.
Kokonaisuus kytkeytyy seuraaviin strategisiin linjauksiin:
- Kainuun maakuntaohjelma
- Kainuun liikkumislupaus 2030 - Kainuun maakunnallinen liikkumisohjelma
- Yhteisöllisen opiskeluhuollon toiminta
- Opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi
Päämäärä ja päätavoite
Kokonaisuuden tavoitteena on lisätä toisella asteella opiskelevien nuorten liikunta-aktiivisuutta ja kokonaisvaltaista terveydenlukutaitoja sekä tätä kautta edistää heidän terveyttään, hyvinvointiaan sekä opiskelu-, varusmiespalvelus- ja työelämävalmiuksiaan. Edelleen tavoitteena on toimintojen ja niiden suunnittelun kautta edistää myös nuorten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ottamalla nuoret mukaan toiminnan suunnitteluun sekä toteutukseen. Päätavoitteena on synnyttää kampuksille opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria ja hyviä käytänteitä.
Tavoitteet
- Opiskelijat ymmärtävät aikaisempaa paremmin omaa liikuntasuhdettaan ja osaavat näin etsiä itselleen motivoivia tapoja harrastaa liikuntaa. Lisäksi opiskelijat ymmärtävät aikaisempaa paremmin liikunnan ja terveellisten elämäntapojen yhteyden henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin sekä opinnoissa, työelämässä ja varusmiespalveluksessa pärjäämiseen.
- Oppilaitosten henkilökunta saa uusia työkaluja ja näkemystä paitsi suoraan opiskelijoiden liikunta-aktiivisuuden ja terveellisten elämäntapojen tukemiseen niin myös liikunnan integroimiseen opintoihin erilaisilla aloilla ja erilaisten yksilöiden kohdalla. Oppilaitosten hyvinvointia- ja liikkumista tukeva kulttuuri vahvistuu ja hankkeen toimenpiteet jäävät elämään oppilaitosten arkeen ja vuosikelloon vakiokäytänteinä.
- Hankkeessa syntyy toimijaverkosto ja verkoston toimintamalli, joka tukee opiskelijoiden liikunta-aktiivisuutta myös vapaa-ajalla seuratoiminnan parissa, armeijaan valmistautuessa ja asuntolaolosuhteissa.
- Suunnitellaan ja käynnistetään valinnainen, paikallinen hyvinvointiosaamista edistävä opintojakso, jonka halukkaat opiskelijat voivat sisällyttää osaksi omaa ammatillista tutkintoaan.
Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset
Tulokset
Hankkeen päätuloksena Kajaanin kaupungin toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevien (Kajaanin ja Kuusamon yksiköt) nuorten keskimääräinen liikunta-aktiivisuus lisääntyy ja opiskelijoiden elämäntavat muuttuvat kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia tukevimmiksi. Tämä näkyy suoraan opiskelijoiden mielialassa, opiskelumotivaatiossa, osallisuudessa, opinnoissa edistymisessä ja valmistumisessa sekä työelämävalmiuksissa.
Kokonaisuudessa kehitetyt toimintamallit / tuotokset
Hankkeessa testataan erilaisia toimintatapoja ja lähestytään liikkeen lisäämistä erilaiset Liikkujatyypit (Kari 2016) huomioiden. Onnistuneista toimintatavoista laaditaan toimintamallit, jotta toimenpiteitä voidaan hyödyntää myös muissa oppilaitoksissa ja asuntoiloissa. Lisäksi toimintamallit auttavat juurruttamaan toimenpiteet oppilaitokselle.
- Aktiivisesti asuntolassa - asuntolatoiminnan toimintamalli
- Toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointineuvonta
- Toisen asteen opiskelijoiden harrastepassi
- Hyvinvointiosaaja-opintojakso
- Välinelainaamo ja liikuntaan aktivoiva välineistö
Vaikutukset
Vaikutukset kohdistuvat opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä fyysiseen kuntoon. Pitkällä aikavälillä tulokset tulevat näkymään ammattiopistossa opiskelevien parantuneena opiskelumenestyksenä sekä vähentyneenä opiskelijoiden tukitoimien tarpeena sekä elintapoihin liittyvissä keskeytyksissä ja sairauspoissaoloissa.
Mittarit ja arviointi
Kokonaisuuden onnistumista ja vaikuttavuutta arvioidaan monenlaisin menetelmin. Keskeisiä mittareita ovat Kouluterveyskyselyn tulokset sekä Liikkuvan opiskelun Nykytilan arviointi -työkalun havainnollistavat muutokset. Laadullista palautetta toiminnoista saadaan opiskelijoilta, oppilaitoksen henkilökunnalta ja muilta yhteistyötahoilta. Lisäksi hyvinvointineuvonnan vaikuttavuudesta ja asiakaskokemuksesta saadaan arvokasta tietoa kyselyillä sekä opinnäytetyöllä (Saraja 2026, tulossa syksyllä).
- Kouluterveyskyselyn tulokset elintapojen ja osallisuuden osalta
- Liikkuvan opiskelun Nykytilan arviointi
- Osallistujamäärät eri toiminnoissa
- Osallistujakokemus ja -palaute toiminnoista
- Oppilaitoksen henkilökunnan ja yhteistyötahojen palaute toiminnoista
- Yksilötason muutokset liikunta-aktiivisuudessa, elintavoissa ja osallisuuden kokemuksessa
- Hyvinvointineuvonnan alku- ja loppumittaukset
