Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kestävän kasvun Satakunta -hankkeessa laaditun kokonaiskuvan perusteella koronapandemia näkyy kaikenikäisissä asiakasryhmissä vaikeutuneena tilanteena. Ongelmat ovat pitkittyneet ja monimutkaistuneet, palveluihin pääsy on heikentynyt ja kynnys hakea palveluita on kasvanut. Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen yhtenä tavoitteena on siirtää palvelutuotannon painopistettä ennaltaehkäisevien, varhaisen tuen tai digitaalisten palveluiden suuntaan, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenisi. Hankkeen investoinnissa 4.2. yhtenä tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää elintapaohjauksen toimintamalleja, jotta hyvinvoinnin haasteisiin voitaisiin vaikuttaa ennaltaehkäisevin ja varhaisen puuttumisen keinoin.
Satakunnan hyvinvointialueelle siirtyi kahdeksan organisaation sote-palvelut, minkä vuoksi palvelujärjestelmää on yhtenäistettävä. Organisaatiomuutoksen myötä palveluketjut eivät ole yhdenmukaisia, eikä ammattilaisten yhteistyö ole kaikkialla toteutunut saumattomasti. Satakunnassa on ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita liian vähän ja raskaampia palveluita käytetään runsaasti kaikissa kohderyhmissä. Painopisteen siirtäminen avopalveluihin ja kevyempiin palvelumuotoihin, sekä palvelujen saatavuuden parantaminen ovat keskeisiä maakunnallisia strategisia tavoitteita. Satakunnassa on aiemmin koulutettu HYTE-valmentajia/elintapaohjaajia, mutta elintapaohjausta ei ole ollut saatavilla kaikkialla Satakunnassa yhdenmukaisesti, eikä elintapaohjaukseen ohjautumiselle ole ollut yhtenäisiä kriteereitä. Näin ollen kehittämistyöllä pyritään yhdenmukaistamaan aikuisväestölle kohdennettavaa elintapaohjausta Satakunnan hyvinvointialueella.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Satakunnan hyvinvointialueen aikuisten elintapaohjauksen toimintamalliin ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin osana monialaista asiakas- ja palveluohjausta Satakunnan hyvinvointialueella liittyvää kehittämistyötä tehdään THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP) (2023-2025). Toimintamallin kehittäminen koskee ainoastaan hyvinvointialueen palveluiden yhtenäistämistä, sillä jokainen kunta vastaa omalla tavallaan liikuntapalveluiden järjestämisestä ja toteutuksesta.
Kansallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kehittämistyön mukaisesti Satakunnassa tullaan ottamaan käyttöön digitaalinen palvelutarjotin vuoden 2025 aikana. Digitaaliselle palvelutarjottimelle kootaan tiedot alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista.
Hyvinvointialueiden rahoituksen perustana on ollut vuodesta 2023 alkaen HYTE-kerroin. Vuodesta 2026 alkaen HYTE-kerroin jaetaan tehtyjen HYTE-toimenpiteiden (tulos- ja prosessi-indikaattorien) perusteella vuosina 2024 ja 2025. Yhtenä indikaattorina on elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2 diabetesriskissä oleville. (HYTE-kerroin - kannustin hyvinvointialueille - THL). Kehitettävällä toimintamallilla vastataan myös kansalliseen rahoitukselliseen kannustimeen.
Asiakkaat
Useat indikaattoritiedot osoittavat, että ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen keinoja on tarvetta vahvistaa, jotta aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin haasteisiin päästäisiin puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tilastojen mukaan Satakunnan aikuisista lihavien osuus on maan suurin noin kolmanneksen ollessa lihavia (BMI >30kg/m2). Yli puolet (60%) satakuntalaisista 20-64-vuotiaista ei saavuta terveysliikuntasuosituksia. Yhä useampi satakuntalaisista aikuisista ei usko jaksavansa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka.
Ammattilaiset
Hyvinvointialueen ammattilaisilla on yhdenmukaiset toimintaohjeet elintapaohjauksen toteuttamiseen. Näin pyritään työn sujuvuuteen, vaikuttavuuden ja jatkuvuuden parantamiseen.
Organisaatio
Satakunnan hyvinvointialueen strategian missio "Satavarmaa hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta lähellä
ihmistä" antaa hyvän suunnan kaikkeen hyvinvointialueella tehtävään HYTE-työhön. Hyvinvointialueen muodostumisen jälkeen on ilmennyt tarve muodostaa yhtenäiset ja tasavertaiset tavat toteuttaa ennaltaehkäisevää ja varhaisen vaiheen elintapaohjausta. Aikuisten palveluissa on aiemmin ollut eriäviä elintapaohjauksen käytäntöjä, joten käytäntöjen yhdenmukaistamiselle on selkeää tarvetta.
Yhteiskunta
Sosiaali- ja terveydenhuollossa tulisi panostaa ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn, sekä vahvistaa palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat satakuntalaiset aikuiset. Kohdennetun elintapaohjauksen eli HYTE-valmennuksen kohderyhmäksi on määritelty diabetesriskissä olevat aikuiset. Terveytensä kannalta vähän liikkuvat ovat liikuntaneuvonnan kohderyhmää.
Ammattilaiskohderyhmänä ovat aikuisten elintapaohjauksen ja hyvinvoinnin parissa työskentelevät ammattilaiset hyvinvointialueella. Kehittämisen aikana ja toimintamallissa yhteistyötä tehdään kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Lisäksi kohderyhmänä ovat palveluita ja toimintaa suunnittelevat ja resursseja määrittelevät henkilöt.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Yksilötason vaikutukset
Satakuntalaisten aikuisten elintavat muuttuvat terveyttä ja hyvinvointia edistävämmäksi, jonka myötä myös elämänlaatu kohenee. Diabetekseen sairastutaan harvemmin tai aiempaa myöhemmässä vaiheessa.
Organisaatiotason vaikutukset
Hyvinvointialueella on yhtenäinen toimintatapa elintapaohjauksen toteuttamiselle. Palveluiden painopiste siirtyy ennaltaehkäisevään työhön ja varhaisen vaiheen tukeen.
Väestötason vaikutukset
Pitkän aikavälin tavoitteena ylipainoisten ja vähän liikkuvien aikuisten määrä vähenee. Tämän seurauksena ylipainosta ja liikkumattomuudesta aiheutuvat ongelmat sekä raskaampien palveluiden tarve vähenevät.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Pilotissa arvioidaan:
- Ammattilaiskokemukset diabeteksen ehkäisytyön toimivuudesta ja tehokkuudesta omassa sote-keskuksessa sekä elintapojen tukemisesta
- Kohderyhmän tavoittavuus ja toimintamallin toimivuus (OAB77 ja OAB78-koodit), HYTE-valmennuksen asiakasmäärät
- Toimintamallin käyttöönoton edellytykset alueella (alueella käytössä olevat resurssit suhteessa asiakasmääriin)
- HYTE-valmennuksen vaikutukset: muutokset mm. sokereissa , 6 ja 12kk valmennuksen aloituksesta
- Henkilöstötyytyväisyys, työtyytyväisyys
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Yhteinen tahtotila ja kiinteä vuoropuhelu toimijoiden välillä tukevat käyttöönottoa ja juurruttamista. Selkeä palveluketju ennustaa toimintamallin toimivuutta. Vastinparit tulee määritellä hyvinvointialueella ja kunnissa, jotta ohjautuminen toteutuu systemaattisesti liikunnan palveluketjussa.
Toimintamallin juurtuminen ja ylläpito vaatii koordinaatiota myös hankkeen päättymisen jälkeen. Sote-keskuksissa asia vaatii muistuttelua säännöllisesti.
