Aikuisen nepsy-digihoitopolku - pilotti, Lapin HVA (RRP,P4,I1)

Luotu 29.04.2025
Aikuisen nepsy-digihoitopolku - pilotti, Lapin HVA (RRP,P4,I1)
Aikuisen nepsy-digihoitopolku - pilotti, Lapin HVA (RRP,P4,I1)

Tiivistelmä

AIKUISEN NEPSY -DIGIHOITOPOLKU

  • Toimintakyky-valmennusta Mielenterveyden ja Riippuvuuksien hoidon palveluihin hakeutuneelle asiakkaalle, jolla ilmenee neuropsykiatrisia oireita.
  • Palvelun sisältö: Asiakas voidaan ohjata digihoitopolulle toimintakykyvalmennukseen, mikäli terapianavigaattorin ensijäsennyksessä todetaan neuropsykiatrisia oireita. Polulla asiakas saa tietoa nepsy piirteistä. Asiakasta ohjataan myös arvioimaan omaa toimintakykyään ja oivaltamaan siihen vaikuttavia asioita. Asiakas voi olla yhteydessä viesteillä häntä hoitavaan yksikköön Laphan Mielenterveyden ja Riippuvuuksien hoidon palveluissa.
  • Kohderyhmänä ovat neuropsykiatrisesti oireilevat aikuiset asiakkaat, jotka hakeutuvat Laphan MieRi-palveluihin.
  • Palvelun saamiseksi asiakkaan tulee täyttää terapianavigaattori ja suorittaa yhdessä hoitajan kanssa oireiden ensijäsennys. Palvelu avataan asiakkaalle, mikäli ensijäsennyksen yhteydessä hänen katsotaan hyötyvän toimintakyky-valmennuksesta.
  • Asiakkaille on infokirje, jossa ohjataan Omapolulle rekisteröityminen sekä kirjautuminen. Polun käyttöön tarkemmin ohjataan digihoitopolun ensimmäisessä istunnossa.

DIGIHOITOPOLUN ISTUNNOT, SISÄLLÖT JA KESTO:

  1. Digihoitopolulle liittäminen, ohjeistukset ja suostumus (1 vk)
  2. Nykytilanteen tarkastelu (3 vk):Minkälainen on toimintakykysi tällä hetkellä (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen),  Nepsy-haasteesi; Spiral-kysely, Arjen rakenne ja haasteet
  3. Tavoitteesi toimintakykysi kohenemiselle; vahvuutesi, voimavarasi ja ympäristön tuki (2 vk)
  4. Oikeanlainen tuki oireisiisi  ja valmennuksessa työstettävät piirteet (tunteiden säätely, aistipulmat, keskittymisen haasteet, sosiaalinen vuorovaikutus, riippuvuudet, masennus, ahdistus) (1 vk)
  5. Harjoitteita hoitaja-valmentajan työkalupakista (1 vk)
  6. Henkilökohtaiset harjoitteeni (3 vk)
  7. Seuranta ja arviointi (1 vk)
  8. Jatkosuunnitelman laadinta (1 vk)
  9. Palaute (1 vk)
  10. Digihoitopolun päättäminen

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Nuoret aikuiset
Työikäiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Euroopan unionin rahoittama logo

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Aikuisen valmentava digihoitopolku on rakennettu Terveyskylä.fi -alustalle, ja se on osa Varhainen tuki ja nepsypalvelupolku -kokonaisuutta. 

Neuropsykiatrisen palvelupolun näkökulmasta katsottuna Lapissa, kuten muuallakin maassa, palveluihin hakeutuu ja siellä on jo ihmisistä, jotka kohtaavat arjessaan ja omassa toimintakyvyssään haasteita, jotka eivät välttämättä vielä täytä minkään tarkemman tutkimisen tai arvioinnin tarvetta. Tällöin tarvitaan matalan kynnyksen palveluja, joihin voi hakeutua itsenäisesti ilman lähetettä tai diagnoosia. 

Lapissa erityisyyden tuo välimatkat, joiden vuoksi lähipalveluna saatava palvelu ei ole saavutettavaa ja yhdenvertaista kaikille lappilaisille. Tällöin tarvitaan tietoturvallisia digitaalisia ratkaisuja, joilla voidaan toteuttaa palvelua, minne päin Lappia tahansa. 

Myös ammattilaisten vähäiset resurssit sekä ammattilaisten väliset pitkät välimatkat Lapissa korostuvat palveluita suunnitellessa. Digitaalisen palvelun avulla voidaan hyödyntää ja kohdentaa ammattilaisresurssia tehokkaasti ja tarjota samalla saavutettavaa palvelua koko Lapin alueella matalan kynnyksen tukea tarvitseville ihmisille. 

Strukturoitu digihoitopolku ohjaa asiakasta työskentelemään oman toimintakykynsä hyväksi istunto kerrallaan ja toisaalta hänen hoitaja-valmentajansa saa digihoitopolulle kootusta työkalupakista oikeanlaisia tietoiskuja, keinoja ja harjoitteita juuri tietyllä tavalla oireilevan asiakkaansa tueksi.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Lasten, nuorten ja aikuisten toiminnanohjauksen, keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet ovat lisääntyneet yhteiskunnan tasolla, osin jopa räjähdysmäisesti. Myös useat neurokehityksellisiin häiriöihin liittyvät diagnoosit ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti ja Suomessa 2000-luvun aikana. Tämä näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon käyntimäärissä.

Sekä adhd:n että autismikirjon diagnoosien yleistymisen syiksi on arveltu tunnistamiseen ja palvelujärjestelmään liittyviä tekijöitä. Asiantuntija-arvioiden mukaan tämä ei kuitenkaan yksinään selitä esimerkiksi adhd:n yleistymiskehitystä, kuten eivät myöskään erot geeniperimässä. Virhe- tai ylidiagnostiikan mahdollisuutta on pohdittu: adhd:n diagnostiikka voi olla haastavaa mm. lapsilla yleisen liitännäisoireilun vuoksi. Oireiden taustalla voi olla myös ahdistus, masennus, traumaperäinen oireilu, liiallinen ruutuaika, liian vähäinen liikunta ja nukkuminen, perheympäristön ongelmat tai haastava oppimisympäristö. 

Lapissa on kehitetty neuropsykiatrisia palveluja ja palvelupolkuja jo pitkään. VASA 2- hankkeen toimesta lähdettiin tukemaan hyvinvointialuetta koostamaan yksi yhteinen palvelupolku, joka toimisi struktuurina Lapin hyvinvointialueen yhteisiin käytänteisiin siitä, miten keskittymisen ja tarkkaavuuden sekä toiminnanohjauksen haasteisiin kiinnitetään huomiota ja miten lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan näissä muuttuvissa ympäristöissä, saamen kieli ja saamelainen kulttuuri huomioiden. 

Pitkien välimatkojen Lapissa tarvitaan suomen- ja saamenkielisiä digitaalisia palveluja, joilla voidaan vastata lasten, nuorten ja aikuisten toiminnanohjauksen, keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteisiin ilman raskaita ja pitkiä tutkimusarviointeja. Tarve nousi esiin myös alkuvuodesta 2024 VASA 2- hankkeen toimesta tehdyssä kyselyssä (N=201) lappilaisille neurokirjon nuorille, aikuisille ja vanhemmille. Siellä toivottiin järjestettävän vaikuttavaa toimintaa ihmisille ja tällä tarkoitettiin erilaista valmennusta, ryhmiä sekä vertaistukea. Kyselyn kokonaistuloksia pääset tarkastelemaan liitteestä. 

Muutosta tavoitellaan: 

  • asiakas: mielenterveyspalveluihin hakeutuvalle varhaisen vaiheen valmentavalla digihoitopolulla tapahtuvaa toimintakyvyn ja arjenhallinnan tukea huomioiden neurokirjon koetut piirteet ja/tai hoitajan havaitsemat neuropsykiatriset oireet
  • ammattilainen: ammattilainen saa työkalukseen matalan kynnyksen digitaalisen palvelun, jota voi tarjota usealle asiakkaalle samanaikaisesti. Digihoitopolun työkalupakkiin on koottu täsmäharjoitteita erilaisiin neurokirjon haasteisiin
  • organisaatio: hyvinvointialueella on tarjota kansalaisilleen digitaalista tietoturvallista matalan kynnyksen palvelua toimintakyvyn ja arjenhallinnan tukeen ja tällä tavoin tukea kansalaisiaan ja mahdollisesti välttää heidän ohjaaminen raskaimpiin palveluihin
  • yhteiskunta: paremmin voivia kansalaisia

Aikuisen varhaisen tuen digihoitopolku on suunnattu yli 18- vuotiaille mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon palveluihin hakeutuville aikuisille, joilla nousee nepsy-oireilun haasteet esille terapianavigaattori-kyselyssä ja esitiedoissa. VASA2-hankkeen aikana pilotoitiin digihoitolkua 20 asiakkaan digihoitopolulle ohjaamisen ja sen läpikäymisen avulla. Asiakkaan tulee omapolulle kirjautumisen yhteydessä tunnistautua joko pankkitunnisteilla tai mobiilivarmenteella. 

Aikuisen varhaisen tuen digihoitopolun suunnitteluun  osallistettiin nepsy-kirjon kehittäjäasiakkaita, joilta tuli arvokasta tietoa polun kehiämiseen. Suunnittelussa mukana olleet ammattilaiset hyödynsivät kokemuksiaan aikaisemmista valmennuksista sekä asiakkaistaan rakentaessaan digihoitopolun sisältöä. 

Digihoitoplkuun rakennettiin 10 istuntoa, jotka avautuvat asiakkaalle vaiheittain, jotta asiakas viipyilisi kulloisenkin asian äärellä riittävän pitkään ja omaksuisi hyviä uusia rutiineja arkeensa.
Aikuisen varhaisen tuen digihoitolun vastuuyksikkönä toimii mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon vastuualue ja vastuulääkärinä sen johtaja. 

Aikuisen varhaisen tuen digihoitopolulle voidaan ohjata asiakkaita ilman neuropsykiatrista diagnoosia, mutta myös tutkimusjonossa olevia asiakkaita ja neuropsykiatrisen diagnoosin saaneita asiakkaita, jotka hyötyvät oman toimintakyvyn tarkastelusta sekä arjenhallinnan ja valmentavien harjoitteiden opettelusta.

 

Neuropsykiatriseen palvelupolkuun liittyvien palveluiden kehittäminen - Kysely …
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Aikuisen varhaisen tuen digihoitopolku on digitaalinen tietoturvallinen palvelu, johon voidaan ohjata nepsy-oireilua omaava toimintakyvyn ja arjenhallinnan tukea tarvitseva mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin hakeutuva asiakas. Digihoitopolulla työskentelyn myötä mahdollistuu sekä omapolun, että omahoitajan ohjaamana oman toimintakyvyn arviointi, arjenhallinnan tarkastelu, kuntoutumisen tavoitteiden ja omiin haasteisiin sopivien harjoitteiden ja keinojen löytäminen.

Aikuisen varhaisen tuen digihoitopolulla tavoitellaan muutosta 

  • asiakkaalle saavutettavaan ja yhdenmukaiseen palveluun ja  varhaiseen tukeen
  • valmennuksen osaamisen hyödyntämiseen ja ammattilaisten resurssien oikea-aikaiseen tehokkaaseen käyttöön
  • hyvinvointialueen näkökulmasta digihoitopolulla tavoitellaan paremmin voivia kansalaisia ja mahdollisesti säästettyjä euroja raskaammista palveluista
  • digihoitopolulle sovitaan pääkäyttäjät ja polun siältöä tulee tarkastella ja kehittää vuosittain
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Mielenterveyden- ja riippuvuuksien hoidon palveluihin asiakkaat hakeutuvat täyttämällä terapianavigaattori-kyselyn, jonka vastauksista ja ensijäsennyksen perusteella omahoitaja voi ohjata asiakkaan digihoitopolulle. Omapolulla asiakas ohjautuu saavutettavassa muodossa olevan tiedon, kyselyiden ja harjoitteiden pariin varhaisen tuen tarpeen vaiheessa. Mikäli asiakas etenee vaiheittain digihoitopolulla ja saa sen käyty läpi 14 viikossa, oletus on, että polusta on ollut hänelle hyötyä ja polku on saavutettava.

Asiakkaan tuottama tieto omasta toimintakyvystä (liitteenä digihoitopolulle integroitu Kuntoutussäätiön SPIRAL-kysely), oireilustaan ja arjenhallinnastaan tuottaa arvokasta tietoa omahoitajalle ja hoitavalle tiimille jatkohoidon ja kuntoutuksen sekä mahdollisten lisätutkimusten tekemiseen.

Asiakas voi lähettää ja vastaanottaa omahoitajan viestejä digihoitopolun eri vaiheissa. Häneltä kysytään palaute polun suorittamisen jälkeen.

Omahoitaja tapaa asiakasta  kasvokkain digihoitopolun alussa ja lopussa. Ennen digihoitopolun viimeistä istuntoa valmennettavat täyttävät Kykyviisari-kyselyn (liite), joka on työterveyslaitoksen kehittämä eri kielillä saavutettava digitaalinen toiminta- ja työkyvyn arviointityökalu. Oman toimintakyvyn arvioinnin, palautekyselyn ja jatkotoimenpiteiden tarpeen avulla mitataan asiakkaan kokemaa toimintakyvyn muutosta.

Organisaation tasolla asiakkaiden tarpeen vaatimien jatkotukitoimien määrä voi vähentyä, kun he saavat oikea-aikaista täsmätukea oireiluunsa. Hoitajat voivat kokea digihoitopolun hyödylliseksi työkaluksi hoidon eri vaiheissa.

Aikuisen varhaisen tuen digihoitopolku on intensiivinen valmennuskokonaisuus, jolla pyritään jalkauttamaan asiakkaalle omaan arjen hallintaan sopivia keinoja oman toimintakyvyn kohenemiseksi. Näitä keinoja asiakas voi hyödyntää, vaikka päätyisikin jatkotutkimuksiin tai vahvemapaan tukeen ja kuntoutukseen.

SPIRAL-menetelmän E-spiral-lomake
Kykyviisari-kysely
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Pysyväksi toimintamalliksi juurtuminen vaatii Lapin hyvinvointialueella yhteistyötä ja koordinointia keskeisten tahojen välillä varsinkin digihoitopolun uusien käyttäjätahojen kiinnostuessa käyttöönotosta.

Pääkäyttäjien ja vastuulääkärin nimeämiset tulee olla selkeät. Heidän vastuulla on vuosittainen katselmuksen järjestäminen sekä digihoitopolun jatkuva kehittäminen ja käyttöönottokoulutusten järjestäminen. Terveyskylä tarjoaa jatkuvan teknisen tuen ja Laphan Terveyskylän asiantuntija- suunnittelija on käytettävissä.

MieRi-palveluiden ammattilaiset tarvitsevat työaikaa siihen, että voivat toteuttaa digihoitopolun valmennusta osana omaa perustyötään. Valmennustyötä tekevien tulee saada virallinen Terveyskylän käyttöönottokoulutus, perehtyä huolella materiaaleihin ja varata aikaa asiakkaan työskentelyyn digihoitopolulla sekä vastaamaan hänen viesteihinsä 3 arkipäivän kuluessa. 

Digihoitopolun käyttöönottokoulutus kestää noin 3-4 tuntia ja viikottainen työskentely alussa noin kolme tuntia viikossa riippuen asiakasmääristä. Kun hoitaja sopii yhdessä asiakkaan kanssa hänen liittämisestään digihoitopolulle, hän täyttää Terveyskylän potilaskortin, opastaa asiakasta ja liittää hänet omapolulle.

Hoitaja-valmentaja tapaa asiakasta kasvokkain terapianavigaattorin ensijäsennyksen yhteydessä ennen digihoitopolulle liittämistä ja  toisen kerran digihoitopolun loppuvaiheessa, kun tehdään asiakkalle jatkosuunnitelmaa. Hoitaja-valmentaja voi viesteillä 14 viikon aikana potilaalle/asiakkaalle, mutta myös digihoitopolun sisältöön on rakennettu kannustavia ja motivoivia reagointeja ja viestejä tehtävien suorittamisen yhteydessä. 
Potilaan /asiakkaan tuottamaa toimintakyky-tietoa on tärkeää hyödyntää hoitavien tiimien työn tueksi mm. hoito- ja kuntoutussuunnitelmia laadittaessa.

Toimintamallin ydinsisältö

AIKUISEN NEPSY -DIGIHOITOPOLKU

  • Toimintakyky-valmennusta Mielenterveyden ja Riippuvuuksien hoidon palveluihin hakeutuneelle asiakkaalle, jolla ilmenee neuropsykiatrisia oireita.
  • Palvelun sisältö: Asiakas voidaan ohjata digihoitopolulle toimintakykyvalmennukseen, mikäli terapianavigaattorin ensijäsennyksessä todetaan neuropsykiatrisia oireita. Polulla asiakas saa tietoa nepsy piirteistä. Asiakasta ohjataan myös arvioimaan omaa toimintakykyään ja oivaltamaan siihen vaikuttavia asioita. Asiakas voi olla yhteydessä viesteillä häntä hoitavaan yksikköön Laphan Mielenterveyden ja Riippuvuuksien hoidon palveluissa.
  • Kohderyhmänä ovat neuropsykiatrisesti oireilevat aikuiset asiakkaat, jotka hakeutuvat Laphan MieRi-palveluihin.
  • Palvelun saamiseksi asiakkaan tulee täyttää terapianavigaattori ja suorittaa yhdessä hoitajan kanssa oireiden ensijäsennys. Palvelu avataan asiakkaalle, mikäli ensijäsennyksen yhteydessä hänen katsotaan hyötyvän toimintakyky-valmennuksesta.
  • Asiakkaille on infokirje, jossa ohjataan Omapolulle rekisteröityminen sekä kirjautuminen. Polun käyttöön tarkemmin ohjataan digihoitopolun ensimmäisessä istunnossa.

DIGIHOITOPOLUN ISTUNNOT, SISÄLLÖT JA KESTO:

  1. Digihoitopolulle liittäminen, ohjeistukset ja suostumus (1 vk)
  2. Nykytilanteen tarkastelu (3 vk):Minkälainen on toimintakykysi tällä hetkellä (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen),  Nepsy-haasteesi; Spiral-kysely, Arjen rakenne ja haasteet
  3. Tavoitteesi toimintakykysi kohenemiselle; vahvuutesi, voimavarasi ja ympäristön tuki (2 vk)
  4. Oikeanlainen tuki oireisiisi  ja valmennuksessa työstettävät piirteet (tunteiden säätely, aistipulmat, keskittymisen haasteet, sosiaalinen vuorovaikutus, riippuvuudet, masennus, ahdistus) (1 vk)
  5. Harjoitteita hoitaja-valmentajan työkalupakista (1 vk)
  6. Henkilökohtaiset harjoitteeni (3 vk)
  7. Seuranta ja arviointi (1 vk)
  8. Jatkosuunnitelman laadinta (1 vk)
  9. Palaute (1 vk)
  10. Digihoitopolun päättäminen

Toimintamallin aikaansaama muutos

Hankkeen ja digihoitopolun pilotoinnin ollessa vielä kesken tarkempia tuloksia polun sisällöstä ja sen läpisuorittamisesta vielä odotellaan.

Info- ja käyttöönotto -koulutuksissa on osallistunut Laphan eri alueilta yli 20 MieRi-henkilöstöön kuuluvaa. Varsinaisia pilottihoitajia on Kaakkoisen alueelta koulutettu digihoitopolku-työskentelyyn  kahdeksan ammattilaista.  Useampia info-esittelyitä on järjestetty myös muille kiinnostuneille ja MieRi-palveluiden johtoryhmälle.

Motivaatiota ja kiinnostusta on  noussut esiin, ja useampi hoitaja odottaa pilotin jälkeistä käyttöönottokoulutusta innolla.

Odotuksena on, että kaikki Laphan alueella digitaaliseen työskentelyyn kykenevä ja vahvan tunnistautumisen keinot omaavat asiakkaat, jotka kokevat itsellään ja/tai hoitaja huomaa hänellä olevan neurokirjon piirteitä ja/tai neuropsykiatrisia oireita, ohjataan Aikuisen varhaisen tuen digihoitopolulle. 

Uusia digihoitopolun kohderyhmiä on ideoitu Laphan alueella, ja mm. Pohteen hyvinvointialueen kanssa on ilmennyt mahdollisuus yhteistyöhön antamalla käyttöön puolin toisin nepsy-alaa tukevia digihoitopolkuja.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Aikuisen varhaisen tuen digihoitopolku on hyvä työkalu tilanteeseen, jossa potilaan/asiakkaan arjenhallinta ja toimintakyky kaipaavat tarkastelua. 

Mikä (nepsy-)oireilun syy ja mikä seuraus, on tärkeä selvittää. On tärkeää kirkastaa ne haasteet, joihin halutaan muutosta ja tehdä mahdollisimman tarkat tavoitteet kuntoutumiselle, jotta löydetään myös oikeat keinot tukea, auttaa ja kuntouttaa. Digihoitopolku voidaan suorittaa myös yhdessä ammattilaisen kanssa tarjoten tukea sen suorittamiseen. Se toimii struktuurina oman toimintakyvyn ja arjen sisällön tarkalle arvioinnille ja harjoitteiden  opettelulle. Runkona toimii nepsy-valmennuksen kaltainen prosessi: kuntouttava ja valmentava työote.

  • Toimintakyvyn eri osa-alueiden tarkastelu ja ympäristön vaikutus siihen
  • Arjen rytmi ja hallinta
  • Omat nepsy-piirteet ja koetut haasteet
  • Tavoitteet
  • Täsmäharjoitteita omiin yksilöllisiin haasteisiin

Aikuisen varhaisen tuen digihoitopolku on helposti sovellettavissa eri ikäryhmille. Se tarjoaa apua ja tukea oman toimintakyvyn parantamiseen ja keinoja arjen hallintaan. Aikuisten MieRi-palveluiden lisäksi käyttöön voisi myöhemmässä vaiheessa kouluttaa esimerkiksi sosiaaliohjaajia, kuntoutusohjaajia ja nepsy-valmentajia sekä muita valmentavaa työtä tekeviä ammattiryhmiä ja tahoja.

Alaikäisten parissa työskentelyyn tarvitaan polun sisällön muokkausta ikäryhmälle sopivaksi ja vanhempien puolesta työskentelyn asetukset. Nuorten kohdalla tarvitaan oma mobiilivarmenne ja mahdollisuus tukihenkilön kanssa toimimiseen digihoitopolulla.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Lapin hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Lapin hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASA2- Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hanke
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)