Aikuisen nepsy-digihoitopolku - pilotti, Lapin HVA (RRP,P4,I1)
Suunnitellaan ja tuotetaan aikuisille varhaisen tuen digihoitopolku terveyskyla.fi -alustalle. Valmennettava saa tukea toimintakykynsä kohenemiseen huomioiden hänen kokemansa nepsy-oireilu jo ennen mahdollisia neurokehityksellisiä tutkimuksia.
Toimintamallin nimi
Suunnitellaan ja tuotetaan aikuisille varhaisen tuen digihoitopolku terveyskyla.fi -alustalle. Valmennettava saa tukea toimintakykynsä kohenemiseen huomioiden hänen kokemansa nepsy-oireilu jo ennen mahdollisia neurokehityksellisiä tutkimuksia.
AIKUISEN NEPSY -DIGIHOITOPOLKU
- Toimintakyky-valmennusta Mielenterveyden ja Riippuvuuksien hoidon palveluihin hakeutuneelle asiakkaalle, jolla ilmenee neuropsykiatrisia oireita.
- Palvelun sisältö: Asiakas voidaan ohjata digihoitopolulle toimintakykyvalmennukseen, mikäli terapianavigaattorin ensijäsennyksessä todetaan neuropsykiatrisia oireita. Polulla asiakas saa tietoa nepsy piirteistä. Asiakasta ohjataan myös arvioimaan omaa toimintakykyään ja oivaltamaan siihen vaikuttavia asioita. Asiakas voi olla yhteydessä viesteillä häntä hoitavaan yksikköön Laphan Mielenterveyden ja Riippuvuuksien hoidon palveluissa.
- Kohderyhmänä ovat neuropsykiatrisesti oireilevat aikuiset asiakkaat, jotka hakeutuvat Laphan MieRi-palveluihin.
- Palvelun saamiseksi asiakkaan tulee täyttää terapianavigaattori ja suorittaa yhdessä hoitajan kanssa oireiden ensijäsennys. Palvelu avataan asiakkaalle, mikäli ensijäsennyksen yhteydessä hänen katsotaan hyötyvän toimintakyky-valmennuksesta.
- Asiakkaille on infokirje, jossa ohjataan Omapolulle rekisteröityminen sekä kirjautuminen. Polun käyttöön tarkemmin ohjataan digihoitopolun ensimmäisessä istunnossa.
DIGIHOITOPOLUN ISTUNNOT, SISÄLLÖT JA KESTO:
- Digihoitopolulle liittäminen, ohjeistukset ja suostumus (1 vk)
- Nykytilanteen tarkastelu (3 vk):Minkälainen on toimintakykysi tällä hetkellä (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen), Nepsy-haasteesi; Spiral-kysely, Arjen rakenne ja haasteet
- Tavoitteesi toimintakykysi kohenemiselle; vahvuutesi, voimavarasi ja ympäristön tuki (2 vk)
- Oikeanlainen tuki oireisiisi ja valmennuksessa työstettävät piirteet (tunteiden säätely, aistipulmat, keskittymisen haasteet, sosiaalinen vuorovaikutus, riippuvuudet, masennus, ahdistus) (1 vk)
- Harjoitteita hoitaja-valmentajan työkalupakista (1 vk)
- Henkilökohtaiset harjoitteeni (3 vk)
- Seuranta ja arviointi (1 vk)
- Jatkosuunnitelman laadinta (1 vk)
- Palaute (1 vk)
- Digihoitopolun päättäminen
Lasten, nuorten ja aikuisten toiminnanohjauksen, keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet ovat lisääntyneet yhteiskunnan tasolla, osin jopa räjähdysmäisesti. Myös useat neurokehityksellisiin häiriöihin liittyvät diagnoosit ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti ja Suomessa 2000-luvun aikana. Tämä näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon käyntimäärissä.
Sekä adhd:n että autismikirjon diagnoosien yleistymisen syiksi on arveltu tunnistamiseen ja palvelujärjestelmään liittyviä tekijöitä. Asiantuntija-arvioiden mukaan tämä ei kuitenkaan yksinään selitä esimerkiksi adhd:n yleistymiskehitystä, kuten eivät myöskään erot geeniperimässä. Virhe- tai ylidiagnostiikan mahdollisuutta on pohdittu: adhd:n diagnostiikka voi olla haastavaa mm. lapsilla yleisen liitännäisoireilun vuoksi. Oireiden taustalla voi olla myös ahdistus, masennus, traumaperäinen oireilu, liiallinen ruutuaika, liian vähäinen liikunta ja nukkuminen, perheympäristön ongelmat tai haastava oppimisympäristö.
Lapissa on kehitetty neuropsykiatrisia palveluja ja palvelupolkuja jo pitkään. VASA 2- hankkeen toimesta lähdettiin tukemaan hyvinvointialuetta koostamaan yksi yhteinen palvelupolku, joka toimisi struktuurina Lapin hyvinvointialueen yhteisiin käytänteisiin siitä, miten keskittymisen ja tarkkaavuuden sekä toiminnanohjauksen haasteisiin kiinnitetään huomiota ja miten lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan näissä muuttuvissa ympäristöissä, saamen kieli ja saamelainen kulttuuri huomioiden.
Pitkien välimatkojen Lapissa tarvitaan suomen- ja saamenkielisiä digitaalisia palveluja, joilla voidaan vastata lasten, nuorten ja aikuisten toiminnanohjauksen, keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteisiin ilman raskaita ja pitkiä tutkimusarviointeja. Tarve nousi esiin myös alkuvuodesta 2024 VASA 2- hankkeen toimesta tehdyssä kyselyssä (N=201) lappilaisille neurokirjon nuorille, aikuisille ja vanhemmille. Siellä toivottiin järjestettävän vaikuttavaa toimintaa ihmisille ja tällä tarkoitettiin erilaista valmennusta, ryhmiä sekä vertaistukea. Kyselyn kokonaistuloksia pääset tarkastelemaan liitteestä.
Aikuisen varhaisen tuen digihoitopolku on suunnattu yli 18- vuotiaille mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon palveluihin hakeutuville aikuisille, joilla nousee nepsy-oireilun haasteet esille terapianavigaattori-kyselyssä ja esitiedoissa. VASA2-hankkeen aikana pilotoitiin digihoitolkua 20 asiakkaan digihoitopolulle ohjaamisen ja sen läpikäymisen avulla. Asiakkaan tulee omapolulle kirjautumisen yhteydessä tunnistautua joko pankkitunnisteilla tai mobiilivarmenteella.
Aikuisen varhaisen tuen digihoitopolun suunnitteluun osallistettiin nepsy-kirjon kehittäjäasiakkaita, joilta tuli arvokasta tietoa polun kehiämiseen. Suunnittelussa mukana olleet ammattilaiset hyödynsivät kokemuksiaan aikaisemmista valmennuksista sekä asiakkaistaan rakentaessaan digihoitopolun sisältöä.
Digihoitoplkuun rakennettiin 10 istuntoa, jotka avautuvat asiakkaalle vaiheittain, jotta asiakas viipyilisi kulloisenkin asian äärellä riittävän pitkään ja omaksuisi hyviä uusia rutiineja arkeensa.
Aikuisen varhaisen tuen digihoitolun vastuuyksikkönä toimii mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon vastuualue ja vastuulääkärinä sen johtaja.
Aikuisen varhaisen tuen digihoitopolulle voidaan ohjata asiakkaita ilman neuropsykiatrista diagnoosia, mutta myös tutkimusjonossa olevia asiakkaita ja neuropsykiatrisen diagnoosin saaneita asiakkaita, jotka hyötyvät oman toimintakyvyn tarkastelusta sekä arjenhallinnan ja valmentavien harjoitteiden opettelusta.
Pysyväksi toimintamalliksi juurtuminen vaatii Lapin hyvinvointialueella yhteistyötä ja koordinointia keskeisten tahojen välillä varsinkin digihoitopolun uusien käyttäjätahojen kiinnostuessa käyttöönotosta.
Pääkäyttäjien ja vastuulääkärin nimeämiset tulee olla selkeät. Heidän vastuulla on vuosittainen katselmuksen järjestäminen sekä digihoitopolun jatkuva kehittäminen ja käyttöönottokoulutusten järjestäminen. Terveyskylä tarjoaa jatkuvan teknisen tuen ja Laphan Terveyskylän asiantuntija- suunnittelija on käytettävissä.
MieRi-palveluiden ammattilaiset tarvitsevat työaikaa siihen, että voivat toteuttaa digihoitopolun valmennusta osana omaa perustyötään. Valmennustyötä tekevien tulee saada virallinen Terveyskylän käyttöönottokoulutus, perehtyä huolella materiaaleihin ja varata aikaa asiakkaan työskentelyyn digihoitopolulla sekä vastaamaan hänen viesteihinsä 3 arkipäivän kuluessa.
Digihoitopolun käyttöönottokoulutus kestää noin 3-4 tuntia ja viikottainen työskentely alussa noin kolme tuntia viikossa riippuen asiakasmääristä. Kun hoitaja sopii yhdessä asiakkaan kanssa hänen liittämisestään digihoitopolulle, hän täyttää Terveyskylän potilaskortin, opastaa asiakasta ja liittää hänet omapolulle.
Hoitaja-valmentaja tapaa asiakasta kasvokkain terapianavigaattorin ensijäsennyksen yhteydessä ennen digihoitopolulle liittämistä ja toisen kerran digihoitopolun loppuvaiheessa, kun tehdään asiakkalle jatkosuunnitelmaa. Hoitaja-valmentaja voi viesteillä 14 viikon aikana potilaalle/asiakkaalle, mutta myös digihoitopolun sisältöön on rakennettu kannustavia ja motivoivia reagointeja ja viestejä tehtävien suorittamisen yhteydessä.
Potilaan /asiakkaan tuottamaa toimintakyky-tietoa on tärkeää hyödyntää hoitavien tiimien työn tueksi mm. hoito- ja kuntoutussuunnitelmia laadittaessa.
Hankkeen ja digihoitopolun pilotoinnin ollessa vielä kesken tarkempia tuloksia polun sisällöstä ja sen läpisuorittamisesta vielä odotellaan.
Info- ja käyttöönotto -koulutuksissa on osallistunut Laphan eri alueilta yli 20 MieRi-henkilöstöön kuuluvaa. Varsinaisia pilottihoitajia on Kaakkoisen alueelta koulutettu digihoitopolku-työskentelyyn kahdeksan ammattilaista. Useampia info-esittelyitä on järjestetty myös muille kiinnostuneille ja MieRi-palveluiden johtoryhmälle.
Motivaatiota ja kiinnostusta on noussut esiin, ja useampi hoitaja odottaa pilotin jälkeistä käyttöönottokoulutusta innolla.
Odotuksena on, että kaikki Laphan alueella digitaaliseen työskentelyyn kykenevä ja vahvan tunnistautumisen keinot omaavat asiakkaat, jotka kokevat itsellään ja/tai hoitaja huomaa hänellä olevan neurokirjon piirteitä ja/tai neuropsykiatrisia oireita, ohjataan Aikuisen varhaisen tuen digihoitopolulle.
Uusia digihoitopolun kohderyhmiä on ideoitu Laphan alueella, ja mm. Pohteen hyvinvointialueen kanssa on ilmennyt mahdollisuus yhteistyöhön antamalla käyttöön puolin toisin nepsy-alaa tukevia digihoitopolkuja.
Kansikuva
