Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Mielenterveyshaastein oireilevien nuorten hoidon siirtymissä perustason mielentervespalveluiden ja erikoissairaanhoidon palveluiden välillä on ollut haastetta, jonka vuoksi kehittämisen kohteeksi valikoitui hoidon siirtymän prosessin kehittäminen perustason palveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä.
Kehittämisellä pyritään vaikuttamaan siihen, että tarvittaessa nuoren hoito siirtyy nopeasti ja saumattomasti perustason mielenterveyspalvelusta nuorisopsykiatriaan. Tavoitteena on, että asiakas/potilas tietää koko prosessin ajan kuka hänen hoidosta vastaa ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Lisäksi hoidon siirtymän tulee tapahtua kohtuullisessa ajassa siitä, kun hoidon tarve on muuttunut ja siirto tehdään toiseen hoitoyksikköön (tavoiteajaksi asetettiin 30vrk).
Hoidon siirtymän prosessin parantamisella pyritään vaikuttamaan siihen, että nuori saa tarvitsemansa hoidon oikeaan aikaan ja oikeasta paikasta.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Pohjanmaan kaksikielisen hyvinvointialueen väestöpohja on 176 041 asukasta ja alue koostuu 13 kunnasta.
Hyvinvointialueen strategiassa nuorten hyvinvointiin liittyvät asiat ovat keskeisiä ja mielenterveyspalveluiden oikea-aikainen saatavuus ja saavutettavuus halutaan alueella hyvälle tasolle.
Kehittämisen tarpeet asiakkaan näkökulmasta:
- Asiakas saa oikean avun oikeasta paikasta, oikeaan aikaan. Nykytilassa asiakkaan palvelussa on viivettä joka saattaa johtaa tilanteiden tarpeettomaan eskaloitumiseen.
- Henkilökunnan mahdollisuus reagoida nopeasti asiakkaan heikentyneeseen psyykkiseen vointiin. Nykytilassa prosessien hitaus tuo viivettä työntekijöiden mahdollisuuksiin reagoida asiakkaan muuttuviin tilanteisiin riittävän nopeasti.
- Asiakkaan nopeampi hoidon siirtymä erikoissairaanhoitoon tilanteen niin vaatiessa. Nyytilassa asiakkaan hoidon siirtymässä on hitautta ja hoito viivästyy.
- Asiakas on jatkuvasti tietoinen hoidon eri vaiheista ja siitä mitä tapahtuu seuraavaksi ja koska. Nykytilassa asiakas joutuu odottamaan paljon eikä tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu.
- Asiakkaan ja henkilökunnan välisen tiedon kulun parantaminen. Nykytilassa tiedonkulussa on haasteita asiakkaan ja ammattilaisen välillä
- Hoidon jatkuvuus turvataan asiakkaalle. Nykytilassa asiakas ei aina tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu tai kauanko joutuu odottamaan, tämä saattaa lisätä turvattomuuden tuntua "ollaanko minut unohdettu". Kun asiakkaalle kerrotaan aina mitä tapahtuu seuraavaksi ja koska, lisää se luottoa prosessiin ja rauhoittaa mieltä.
Työntekijän näkökulmasta:
- Työntekijöillä on selkeä vastuunjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ja yhteinen ymmärrys siitä milloin hoidon siirtymä on tarpeellinen palveluiden välillä. Nykytilassa on epäselvyyttä työnjaossa.
- Yhteinen ja selkeä siirtymän prosessi (tiedetään kuka tekee ja mitä tekee). Yhteinen ja kaikille selkeä hoidon siirtymän prosessi puuttuu nykytilassa.
- Asikkaiden hoidontarve vastaa työntekijöiden osaamista. Nykytilassa asiakkaita hoidetaan niin sanotusti väärissä paikoissa. Perustasolle kuuluvia potilaita hoidetaan erikoissairaanhoidossa ja erikoissairaanhoitoon kuuluvia potilaita hoidetaan perusterveydenhuollossa.
Organisaation näkökulmasta toiminnan muutoksella tavoitellaan:
- Kustannushyötyjä:
- asiakkaan palvelu saadaan oikea-aikaiseksi perustasolla, voidaan vähentää haasteiden eskaloitumista ja vähentää tarvetta siirtää potilaita erikoissairaanhoitoon.
- Työntekijöiden osaamista voidaan kohdentaa oikein oikeissa paikoissa ja oikeaan aikaan
- Prosessit saadaan toimiviksi eri toimijoiden välisessä työskentelyssä, tämä parantaa sujuvaa yhteistyötä
- Kuntalaiset voivat paremmina, kun tarvittava hoito voidaan toteuttaa oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Kohderyhmänä ovat mielenterveyshaastein oireilevat 13-17 vuotiaat nuoret Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Kehittämiseen valmistauduttiin tekemällä nykytilan palvelutuotannosta ja prosesseista kartoitusta. Lisäksi asiakasmäärät ja nykytilan toimivat käytännöt ja haasteet selvitettiin.
Kehittämistiimin jäsenenä on kokemusasiantuntija jolla kokemus hoidon siirtymästä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Kokemusasinatuntija oli kehittämisessä mukana koko prosessin ajan.
Kehitettävän prosessin pilotoinnissa asiakaskokemusta kerätään siirtymän prosessista.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Asiakas saa oikean avun oikeasta paikasta, oikeaan aikaan ja henkilökunnalla on mahdollisuus reagoida nopeasti asiakkaan psyykkisessä voinnissa tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että siirtymän prosessi nopeutuu asiakkaan näkökulmasta katsottuna, ja että asiakas tietää koko prosessin ajan mitä tapahtuu ja kuka hänen hoidostaan vastaa.
Tavoitteena on myös vähentää hoidon siirtymisen tarvetta ja lähetteiden määrää. Tämä toteutuu nopeutamalla reagointiaikaa asiakkaan voinnissa tapahtuviin muutoksiin jo perustason palvelussa.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Mittaamme tavoiteltujen muutosten saavuttamista seuraavalla tavalla
- Nuorisoasema Klaarasta nuorisopsykiatrian poliklinikalle saapuvien lähetteiden määrä. Lähetteiden määrää mittaamalla ymmärrämme siirtyvän asiakasvolyymin suuruuden, sekä sen onko tehdyillä muutoksilla perustason palvelussa ollut vaikutusta lähetteiden määrään toivotulla tavalla.
- Lähetteen saapumisesta hoidon aloitukseen kulunut aika. Hoidon aloituksen aikaa mittaamalla näemme miten nopeasti asiakkaan hoitoa on voitu jatkaa erikoissairaanhoidon palvelussa.
- Asiakkaan kokemus hoidon siirtymästä (tyytyväisyyskysely). Asiakkaan kokemusta hoidon siirtymästä mittaamalla saamme ymmärryksen siitä, miten asiakas itse koki hoitonsa siirtymisen erikoissairaanhoitoon sujuneen ja voimme kehittää tarvittaessa prosessia entistä parmmaksi saadun palautteen perusteella.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
