Työnjakopilotin tavoitteena on ollut muodostaa selkeä tehtävärakenne ja työnjako sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien välille. Työnjakopilotin tuloksena on kehitetty työnjakomallit aikuissosiaalityöhön, lastensuojeluun ja perhesosiaalityöhön.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja -työnjakopilotti on osa sosiaali- ja terveysministeriön Hyvän työn ohjelmaa (2024–2027), jonka tavoitteena on pitkän ja lyhyen aikavälin toimenpiteillä vastata sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpulaan. Pitkään jatkunut pula sosiaalityöntekijöistä ja heidän sijaisistaan on vaikeuttanut sosiaalipalvelujen järjestämistä jo vuosia. Lapin hyvinvointialueella on ollut pulaa sosiaalityöntekijöistä jokaisella palvelualueella. Hankalin tilanne on ollut pohjoisella ja lounaisella palvelualueilla lastensuojelussa ja työikäisten palveluissa, joissa virkoja ei ole saatu täytettyä pätevillä työntekijöillä. Vuoden 2024 alusta voimaan tullut lastensuojelun sosiaalityön asiakasmitoituksen kiristäminen ja valvontaviranomaisten tiukentunut tulkinta tilapäisenä sosiaalityöntekijänä toimimisesta on vaikeuttanut tilannetta entisestään. Kiristysten myötä riski nostaa palvelujen piiriin pääsemisen kynnystä kasvaa, ja tilanne uhkaa vaarantaa hyvinvointialueiden kykyä järjestää sosiaalipalvelut lain edellyttämällä tavalla.
Työnjaon ja tehtävärakenteiden kehittämisen tarkoituksena on vahvistaa ammattilaisten mahdollisuutta keskittyä omaa osaamistaan vastaavaan työhön sekä parantaa työn vaikuttavuutta ja houkuttelevuutta kehittämällä henkilöstön tehtävärakenteita. Työnjaon kehittämistä ohjaa keskeisesti ajantasainen lainsäädäntö, kuten lastensuojelulaki ja sosiaalihuoltolaki. Lainsäädäntö asettaa lähtökohdat sille, millä tavalla työnjakoa ja tehtävärakenteita voidaan toteuttaa. Lisäksi tehtävärakenteiden kehittämiseen vaikuttaa Lapin hyvinvointialueella sen maantieteellinen laajuus, pitkät etäisyydet ja pienten kuntien rajallisempi henkilöstöresurssi. Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja -työnjakopilotin toiminta-aika Lapin hyvinvointialueella on 1.3. - 31.12.2025.
Lapin hyvinvointialue jakautuu neljään eri palvelualueeseen: pohjoinen, itäinen, kaakkoinen ja lounainen alue. Hyvinvointialueen sosiaalipalvelut jakautuvat 31.12.2025 saakka kolmeen kokonaisuuteen: perheiden ja työikäisten palvelut, vammaisten palvelut ja ikääntyneiden palvelut. Lapin hyvinvointialueella käynnissä olevan organisaatiomuutoksen myötä sosiaalipalvelut jakautuvat 1.1.2026 alkaen lasten, nuorten, perheiden ja vammaisten palveluihin, sotekeskuspalveluihin sekä ikääntyneiden palveluihin.
Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja -työnjakopilotti sijoittuu kaakkoiselle palvelualueelle perheiden ja työikäisten palveluihin. Kaakkoiseen alueeseen kuuluvat paikkakuntina Rovaniemi, Ranua ja Posio. Perheiden ja työikäisten palveluiden vastuualueelle kuuluvat perheiden palvelut (perhesosiaalityö, perheoikeudelliset palvelut, perhe- ja kuraattoripalvelut sekä lastensuojelu) sekä työikäisten palvelut (aikuissosiaalityö, maahanmuuttajapalvelut sekä talous- ja velkaneuvonnan palvelut).
Työnjakopilotin tavoitteena on muodostaa Lapin hyvinvointialueen kaakkoiselle palvelualueelle perheiden ja työikäisten palveluihin selkeä tehtävärakenne ja työnjako sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien välille. Lisäksi tavoitteena on, että työnjakopilotissa mallinnetaan ja määritellään näiden ammattiryhmien työnkuvat ja tehtävärakenne osana asiakkaan sosiaalihuoltolain mukaista palveluprosessia. Tehtävärakenteen määrittelyssä tavoitteena on varmistaa sujuva yhteistyö, toimiva tiedonkulku sekä tehokkaat päätöksenteon rakenteet.
Työnjakopilotin tavoitteena on muodostaa Lapin hyvinvointialueen kaakkoisen palvelualueen perheiden ja työikäisten palveluissa selkeä tehtävärakenne ja työnjako sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien välille.
Työnjakopilotin kohderyhmänä on Lapin hyvinvointialueen kaakkoisen alueen perheiden ja työikäisten palveluiden sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja esihenkilöt. Kehittämistyö toteutetaan yhteistyössä kohderyhmään kuuluvan henkilöstön kanssa työpajatyöskentelyssä, jossa henkilöstö pääsee itse vaikuttamaan työnjakomallien ja tehtävärakenteiden muodostamiseen.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Ratkaisun perusideana on ollut muodostaa asiakasprosessiin ja lainsäädäntöön nojaava, selkeä työnjako sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien välille niin, että päällekkäisyys vähenee ja molemmilla ammattiryhmillä on selkeät roolit asiakasprosessin eri vaiheissa. Työnjakopilotin tuloksena on muodostettu kolme työnjakomallia aikuissosiaalityöhön, lastensuojeluun ja perhesosiaalityöhön. Työnjakomallit on muodostettu käytännössä kahdesta lähtökohdasta: 1) kuka toimii asiakkaan omatyöntekijänä tai lapsen asioista vastaavana sosiaalityöntekijänä ja johtaa asiakasprosessia (lainsäädännön asettamat raamit) sekä 2) miten ”joustavat” työtehtävät jaetaan, eli ne tehtävät, joita molemmat ammattiryhmät voivat hoitaa. Työnjakomallien lähtökohtana on, että sosiaalityöntekijät keskittyisivät ensisijaisesti lainsäädännössä lukittuihin sosiaalityön ydintehtäviin, kun taas ohjaajien vastuulla olisi suunnitelmallinen työskentely niissä asiakkuuksissa, joissa ei ole erityisen tuen tarvetta. Lastensuojelun työnjakomallissa sosiaaliohjaaja toimisi työparina osana sosiaalityöntekijän johtamaa asiakasprosessia. Työnjako on kuvattu käytännönläheisesti asiakasprosessin vaiheisiin jäsennetyillä työnjakotaulukoilla (lastensuojelu, perhesosiaalityö, aikuissosiaalityö).
Työnjakopilotin kehittämistyötä on haastanut projektin aikana Lapin hyvinvointialueella käynnissä olleet yhteistoimintaneuvottelut, organisaatiomuutos sekä valtion arviointimenettely. Nämä ovat sitoneet sosiaalipalveluiden johdon sekä muun henkilöstön aikaresurssia, mikä on aiheuttanut haasteita projektin aikataulun ja toteutuksen kannalta. Lisäksi koko hyvinvointialueen laajuisen työnjakomallin kehittämistä on haastanut luonnollisesti Lapin hyvinvointialueen maantieteelliseen laajuuteen liittyvät erityispiirteet sekä hyvinvointialueen sisäinen merkittävä vaihtelu henkilöstörakenteen ja –resurssien välillä. Näiden edellä mainittujen tekijöiden sekä lyhyen hankeajan vuoksi projektin kehittämistyö jäi kesken, eikä työnjakomallien juurruttamistyötä ehditty aloittaa. Työnjakomallien jalkauttaminen edellyttää 1.1.2026 aloittavan organisaation esihenkilöstön tekemiä linjauksia työnjakoon ja tehtävärakenteisiin liittyen, jotta työnjakomalleja on mahdollista lähteä juurruttamaan. Tarvittavia linjauksia on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa työnjakopilotin loppuraportissa.
Muodostettujen työnjakomallien juurruttamistyötä ei ehditty aloittaa työnjakopilotin aikana, minkä vuoksi toistaiseksi ei ole ehditty saada näyttöä siitä, millä tavalla työnjakomallien käyttöönotto vaikuttaa työskentelyyn. Työnjakopilotin toteuttamisen aikana henkilöstöä on kuitenkin osallistettu aktiivisesti työskentelyn arviointiin ja tehtävärakenteiden kehittämiseen. Työpajatyöskentely koettiin pääsääntöisesti mielekkääksi. Henkilöstöltä pyydettiin jokaisen työpajan yhteydessä palautetta, toiveita ja kehitysehdotuksia seuraaviin työpajoihin, joiden pohjalta työpajatyöskentely pyrittiin suunnittelemaan siten, että se vastaisi mahdollisimman hyvin henkilöstön toiveita. Perheiden ja työikäisten palveluiden esihenkilöt osallistuivat myös aktiivisesti työpajojen sisältöjen suunnitteluun.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.