Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on sote-ammattilaisten saatavuudessa haasteita. Myös asiakkaiden hoitoon pääsyä tulee parantaa ja ammattilaisten välistä yhteistyötä kehittää.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämissuunnitelmassa todetaan, että tarvitaan uudistamista, jotta asiakkaat saavat yhteen sovitettuja, monialaisella yhteistyöllä toteutettuja ja sujuvammin toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja. Tavoitteena on järjestää tarpeenmukaiset sote-palvelut lähellä asiakasta hoidon jatkuvuus sekä hoito- ja palvelutakuu huomioiden.
Uudistamisella vastataan ikäihmisten, lasten ja perheiden sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kasvavaan palveluiden tarpeeseen. Hoidon jatkuvuusmallin implementoinnilla pyritään tukemaan sote-palveluiden laadukkuutta, kustannusten nousun hillitsemistä, saatavuuden paranemista ja resurssien käyttöä mahdollisimman vaikuttavasti asukkaiden palveluiden järjestämiseksi.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hyvinvointialueuudistuksen myötä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on vastannut alueen julkisista sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista 1.1.2023 alkaen. Pohde on yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista, se vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta Pohjois-Pohjanmaalla. Uudistus mahdollistaa entistä yhtenäisemmät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueen asukkaille ja tiiviimmät yhteistyöverkostot alueen ammattilaisille. Hyvinvointialueilla pyritään vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin ja takaamaan yhdenvertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta. Uudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.
Omalääkärimallin edistäminen on kirjattu osaksi pääministeri Orpon hallitusohjelmaa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtionvarainministeriö käynnistivät Omalääkäri-ohjelman, jonka tarkoituksena on edistää omalääkärimalleja. Tavoitteena ohjelmalla on parantaa perusterveydenhuollon hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta. Ohjelman toimikausi on 19.11.2024 - 1.4.2027.
Asiakkaiden tulee saada sosiaali- ja terveyspalvelut oikea-aikaisesti oikean ammattilaisen toimesta. Palvelujen on oltava laadukkaita ja kaikille yhdenvertaisia. Henkilökohtaisella hoidon jatkuvuudella on tieteellisesti osoitettuja hyötyjä yksilön terveydelle ja hyvinvoinnille. Asiakkaan asiat hoituvat laadukkaammin ja sujuvammin, kun hoitava ammattilainen on tuttu ja tuntee asiakkaan tilanteen. Saman ammattilaisen hoitaessa asiakasta hoito pystytään suunnittelemaan pitkäjänteisesti ja asiakkaan hoitopolku etenee sujuvasti.
Hoidon jatkuvuusmallin ansiosta ammattilaiselle työn tekeminen on helpompaa ja nopeampaa, kun asiakkaat ovat tuttuja, eikä joka kerta tarvitse tutustua asiakkaan asioihin perinpohjaisesti uudelleen. Näin työn kuormitus vähenee ja työ selkeytyy, jolloin myös työtyytyväisyys lisääntyy.
Hoidon jatkuvuusmallin myötä paljon palvelua käyttävien käynnit vähenevät ja väestön sairastavuus pienenee, jolloin sosiaali- ja terveysorganisaatioiden rajalliset resurssit saadaan riittämään paremmin ja terveydenhuollon kustannukset pienenevät. Sosiaali- ja terveysorganisaatioita haastaa työvoiman pysyvyys ja saatavuus. Hoidon jatkuvuusmallilla voidaan vastata myös tähän haasteeseen, kun työn kuormituksen vähenemisen ja työn selkeytymisen ansiosta työntekijöiden työtyytyväisyys lisääntyy ja työntekijät pysyvät paremmin alalla.
Yhteiskunnan kustannukset pienenevät, kun hoidon jatkuvuuden myötä väestön sairastavuus vähenee. Yhteiskunnallisellakin tasolla julkisen terveydenhuollon henkilöstön saatavuus on haaste, johon voidaan omalta osaltaan vastata hoidon jatkuvuusmallin tuomilla hyödyillä työntekijöiden työtyytyväisyyteen.
Hoidon jatkuvuusmalli koskee hyvin laajaa kohderyhmää, kaikkia perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireettömän vastaanoton asiakkaita. Asiakasryhmä on moninainen ja heillä voi olla erilaisia sairauksia, vaivoja tai ongelmia elämän eri osa-alueilla.
Asiakkaiden kokemuksia ja palautetta saadaan organisaation monikanavaisen asiakaspalautejärjestelmän kautta. Kehittämistä tukevan asiakaspalautteen saamiseksi syksyllä 2024 järjestettiin kaikissa Pohteen sosiaali- ja terveyskeskuksissa tehostettu asiakaspalautteen keräysjakso.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Hoidon jatkuvuusmallin implementoinnin tavoitteena on, että kaikille Pohteen asukkaille on nimetty omalääkäri. Väestöjakoa omahoitajille myös edistetään. Ensivaiheessa ainakin paljon palvelua käyttävien ja monisairaiden kiireetön sairaanhoito ohjautuu omalääkärille ja omahoitajalle. Työparimalli otetaan käyttöön ja sitä kehitetään. Työparin työskentely on sujuvaa ja työpari vastaa samasta väestöstä yhdessä. Kehittämistyön tavoitteena on myös parantaa HTA:n laatua ja yhtenäistää tarpeen mukaan käytäntöjä.
Tavoitellulla muutoksella pyritään vastamaan ikäihmisten, lasten ja perheiden sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kasvavaan palveluiden tarpeeseen. Hoidon jatkuvuusmallin implementoinnilla pyritään tukemaan sote-palveluiden laadukkuutta, kustannusten nousun hillitsemistä, saatavuuden paranemista ja resurssien käyttöä mahdollisimman vaikuttavasti asukkaiden palveluiden järjestämiseksi.
Hoidon jatkuvuusmallilla saavutetaan parempia hoitotuloksia. Pysyvän hoitosuhteen myötä ammattilainen oppii tuntemaan potilaansa, jolloin liitännäissairauksien ja komplikaatioiden riski pienenee. Pysyvällä hoitosuhteella voidaan lisäksi vähentää päivystyspalveluiden käyttöä, sairaalajaksojen tarvetta, sairastavuutta ja kuolleisuutta.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Tavoitteena on ottaa hoidon jatkuvuusmalli käyttöön koko Pohteen alueella. Käyttöönoton etenemistä voidaan seurata hoidon jatkuvuusmallin piirissä olevan väestön prosentuaalisella osuudella koko Pohteen väestöstä.
Kehittämistyön tavoitteena on hoidon jatkuvuuden parantuminen ja sitä kautta myös hoidon saatavuuden parantuminen. Hoidon jatkuvuutta mitataan COC-indeksin avulla, tavoitteena on saavuttaa kaikissa toimintamallin käyttöön ottaneissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa yhden vuoden lääkäreiden ja hoitajien COC-indeksi 0,5 tai parempi. Hoidon jatkuvuuden toteutumista voidaan mitata myös erikoissairaanhoidon lähetteiden määrällä ja erikoissairaanhoidon kustannuksilla sekä laboratorio kustannuksilla. Hoidon saatavuutta voidaan seurata hoitoon pääsytietojen ja jonotilanteen seurannan avulla.
Häiriökysynnän vähentäminen on yksi hoidon jatkuvuusmallin käyttöönoton tavoitteista. Häiriökysynnän vähenemistä mitataan paljon palvelua käyttävien määrän ja paljon palvelua käyttävien käyntien määrän muutoksella hoidon jatkuvuusmallin käyttöönoton myötä.
Kehittämisen etenemistä seurataan hanketiimissä koostetun seuranta-Excelin avulla. Moniammatillisen kehittämisen etenemistä seurataan Moniammatillinen yhteistyö sote-keskuksissa-kyselyn avulla.
Tavoitteena on, että hoidon jatkuvuusmallin käyttöönotto parantaa henkilöstö- ja asiakastyytyväisyyttä. Hoidon jatkuvuusmallin käyttöönoton vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin seurataan organisaatiossa toteutettavien työhyvinvointikyselyjen avulla. Hoidon jatkuvuusmallin vaikutuksia asiakastyytyväisyyteen seurataan organisaation monikanavaisella Roidu-asiakaspalautejärjestelmällä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Hoidon jatkuvuusmallin käyttöönotto RRP4 hankkeessa jatkuu RRP2 hankkeessa tehdyn kehittämistyön pohjalta. RRP4 kehittämistyössä hyödynnetään RRP2 hankkeen aikana luotuja toimintamalleja, materiaaleja ja verkostoja sekä luodaan tarpeen mukaan uusia.
Tärkeä osa kehittämistyötä on tekninen väestöjako, johon hankkeessa on luotu selkeät vaiheet ja määritelty vastuutahot. Hoidon jatkuvuusmallin käyttöönoton edellytys on, että lääkäreiden ja hoitajien ajanvarauskirjojen suunnittelu tukee hoidon jatkuvuutta. Myös muiden toiminnan ja käytänteiden muutosten tulee tukea uuden toimintamallin juurtumista osaksi organisaatioiden toimintaa. Hoidon jatkuvuusmallin käyttöönoton onnistuminen vaatii johdon, yksiköiden lähiesihenkilöiden ja koko yksikön työntekijöiden sitoutumista kehittämiseen ja toiminnan muutokseen. Kehittämistä on tehty koko hankkeen ajan yksiköissä osana perustyötä ja toimintamallit on ollut mahdollista ottaa näin käyttöön sujuvasti työyksiköissä. Koko kehittämistyön ajan tehtyjä muutoksia tulee arvioida ja kehittää tarpeen mukaisesti.
Kehittämistyön tavoitteena on luoda toimintamalleja, jotka jäävät käyttöön ja niitä kehitetään jatkuvasti myös hankerahoituksen päättymisen jälkeen. Hankkeen päättymisen jälkeen kehittämistyön tukeminen siirtyy sovitusti nimetyille ammattilaisille alueilla. Tiedon- ja vastuunsiirtoa hankkeelta nimetyille vastuuhenkilöille tehdään systemaattisesti ennen hankkeen päättymistä.
