Kansalliset perustaitojen osaamismerkit ryhmäohjaajan työkaluna

Luotu 05.05.2026
Kansalliset perustaitojen osaamismerkit ryhmäohjaajan työkaluna
Kansalliset perustaitojen osaamismerkit ryhmäohjaajan työkaluna

Tiivistelmä

Toimintamallin ydinsisältö on arjessa syntyvän osaamisen tunnistaminen, sanoittaminen ja tunnustaminen osana ryhmätoimintaa. Mallissa psykososiaalista tukea tarjoava ryhmä toimii samanaikaisesti myös oppimisympäristönä, jossa osallistujien osaaminen tehdään näkyväksi ilman, että ryhmän perustoimintaa muutetaan.

Keskeisenä työkaluna käytetään kansallisia perustaitojen osaamismerkkejä (KAPOS), joiden avulla ohjaajat ja arvioija tunnistavat osallistujien taitoja arjen tilanteissa, kuten keskusteluissa, yhteisessä tekemisessä ja yksilöohjauksessa. Osaamista sanoitetaan selkeästi ja osallistujille annetaan konkreettista palautetta, mikä tukee heidän ymmärrystään omista vahvuuksistaan.

Kun osaamismerkkien kriteerit täyttyvät, osaaminen tunnustetaan virallisesti yhteistyössä vapaan sivistystyön oppilaitoksen kanssa. Osaamismerkit kirjataan kansalliseen rekisteriin (KOSKI-tietovaranto), jolloin osallistuja saa konkreettisen todisteen osaamisestaan.

Toimintamallin ytimessä on ajatus siitä, että osaaminen syntyy jo arjen toiminnassa. Kun se tehdään näkyväksi ja tunnustetaan, osallistujan osaamisidentiteetti vahvistuu ja valmiudet edetä kohti koulutusta, työtä ja aktiivista osallisuutta paranevat.

Toimintamallin lyhyen aikavälin tuloksena osallistujien osaaminen tulee näkyväksi arjen tilanteissa, ja sitä tunnistetaan sekä sanoitetaan systemaattisesti. Osa osallistujista suorittaa osaamismerkkejä, mikä tekee edistymisestä konkreettista ja antaa virallisen tunnustuksen osaamisesta.

Osallistujapalautteen ja havainnoinnin perusteella osallistujien ymmärrys omasta osaamisesta vahvistuu. He pystyvät aiempaa paremmin nimeämään taitojaan ja tunnistamaan vahvuuksiaan. Tämä lisää motivaatiota osallistua toimintaan ja rohkeutta kokeilla uusia asioita.

Lisäksi ryhmään muodostuu myönteinen, osaamista arvostava ilmapiiri, jossa onnistumiset huomataan. Lyhyellä aikavälillä tämä näkyy lisääntyneenä osallisuutena, aktiivisempana osallistumisena sekä vahvistuneena uskona omiin mahdollisuuksiin.

Toimintamallin pitkän aikavälin vaikuttavuutena on osallistujien osaamisidentiteetin vahvistuminen sekä paremmat valmiudet kiinnittyä koulutukseen, työelämään tai muuhun mielekkääseen toimintaan.

Kun osallistuja oppii tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan, hänen toimijuutensa ja tulevaisuususko vahvistuvat. Tämä tukee aktiivista osallisuutta yhteiskunnassa ja lisää mahdollisuuksia rakentaa kestäviä koulutus- ja työpolkuja.

Laajemmalla tasolla toimintamalli edistää palvelujärjestelmän toimivuutta yhdistämällä kuntouttavan toiminnan ja osaamisen tunnistamisen. Tavoitteena on vähentää syrjäytymisriskiä ja vahvistaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia koulutukseen ja työhön.

Vaikutusten itsearviointi

Toimintamalli on itsearvioitu 9.6.2026.

Lue yhteenveto

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Toimintamalli vastaa tilanteeseen, jossa osallistujien osaaminen jää näkymättömäksi ja oma usko kykyihin on heikko. Tämä vaikeuttaa hakeutumista koulutukseen, työhön ja palveluihin kiinnittymistä.

Haasteena on myös, että ryhmätoiminnassa keskitytään usein hyvinvointiin, mutta osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen jää vähäiseksi. Lisäksi kuntouttavat palvelut ja koulutuspolut voivat olla irrallisia toisistaan.

Toimintamalli tekee arjessa syntyvän osaamisen näkyväksi ja yhdistää kuntouttavan ryhmätoiminnan sekä osaamisen tunnistamisen, mikä tukee osallistujien osallisuutta ja jatkopolkuja.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamallia tarvitsevat aikuiset ja nuoret, joilla on heikko osaamisidentiteetti ja vaikeuksia tunnistaa omaa osaamistaan. Heillä voi olla katkenneita koulutus- tai työpolkuja, puutteita perustaidossa sekä kokemuksia epäonnistumisista, jotka heikentävät uskoa omiin kykyihin.

Kohderyhmään kuuluvat erityisesti henkilöt, jotka osallistuvat kuntouttavaan tai ohjaavaan ryhmätoimintaan, kuten päihdekuntoutujat, rikostaustaiset tai muut tukea tarvitsevat aikuiset.

Toimintamallia tarvitaan, koska kohderyhmän osaaminen jää usein piiloon arjen toiminnassa, eikä sitä tunnisteta tai tunnusteta. Ilman tätä osallistujien on vaikea sanoittaa osaamistaan ja edetä kohti koulutusta, työtä tai muita tavoitteita.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa osallistujien osaamisidentiteettiä tekemällä arjessa syntyvä osaaminen näkyväksi, sanoittamalla sitä ja tunnustamalla se osaamismerkkien avulla.

Tavoitteena on myös tukea perustaitojen kehittymistä sekä lisätä osallistujien uskoa omiin kykyihin, toimijuutta ja motivaatiota.

Lisäksi toimintamalli pyrkii selkeyttämään osallistujien jatkopolkuja kohti koulutusta, työtä tai muuta mielekästä toimintaa sekä vahvistamaan yhteistyötä kuntouttavan toiminnan ja koulutussektorin välillä.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tavoitteiden toteutumista seurataan sekä määrällisin että laadullisin keinoin.

Keskeinen määrällinen mittari on myönnettyjen osaamismerkkien määrä sekä niiden suorittaneiden osallistujien lukumäärä. Lisäksi voidaan tarkastella osallistujien osallistumisaktiivisuutta ja ryhmässä etenemistä.

Laadullista arviointia tehdään ohjaajien havainnoinnin, dokumentoitujen havaintojen sekä osallistujien kanssa käytävien keskustelujen avulla. Osallistujapalautetta kerätään esimerkiksi haastatteluilla, joissa tarkastellaan erityisesti osaamisidentiteetin vahvistumista, motivaatiota ja tulevaisuususkoa.

Arvioinnissa hyödynnetään myös itsearviointia sekä toimijoiden välistä yhteistä reflektointia toimintamallin toimivuudesta ja kehittämistarpeista.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin keskeisiä edellytyksiä ovat toimiva yhteistyö, riittävä osaaminen sekä selkeät rakenteet toteutukselle.

Yhteistyö vapaan sivistystyön oppilaitoksen kanssa on välttämätöntä, jotta osaamismerkkien arviointi ja virallinen tunnustaminen on mahdollista. Lisäksi tarvitaan sitoutunut johto ja toimivat verkostot eri toimijoiden välillä.

Henkilöstöltä edellytetään ryhmänohjausosaamista sekä kykyä tunnistaa ja sanoittaa osaamista arjen tilanteissa. Arvioijalla tulee olla perehtyneisyys osaamismerkkeihin ja niiden kriteereihin. Riittävät henkilöstöresurssit mahdollistavat sekä ryhmän ohjaamisen että osaamisen havainnoinnin.

Toimintamalli ei vaadi erityisiä tiloja tai suuria lisäresursseja, vaan sitä voidaan toteuttaa olemassa olevassa ryhmätoiminnassa. Keskeistä on kuitenkin varata aikaa havainnointiin, keskusteluun ja kirjaamiseen.

Lisäksi tarvitaan selkeät käytännöt kirjaamiseen (esim. KOSKI-tietovaranto) sekä toimiva viestintä, jotta osallistujat ja yhteistyökumppanit ymmärtävät osaamismerkkien merkityksen ja mahdollisuudet.

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallin ydinsisältö on arjessa syntyvän osaamisen tunnistaminen, sanoittaminen ja tunnustaminen osana ryhmätoimintaa. Mallissa psykososiaalista tukea tarjoava ryhmä toimii samanaikaisesti myös oppimisympäristönä, jossa osallistujien osaaminen tehdään näkyväksi ilman, että ryhmän perustoimintaa muutetaan.

Keskeisenä työkaluna käytetään kansallisia perustaitojen osaamismerkkejä (KAPOS), joiden avulla ohjaajat ja arvioija tunnistavat osallistujien taitoja arjen tilanteissa, kuten keskusteluissa, yhteisessä tekemisessä ja yksilöohjauksessa. Osaamista sanoitetaan selkeästi ja osallistujille annetaan konkreettista palautetta, mikä tukee heidän ymmärrystään omista vahvuuksistaan.

Kun osaamismerkkien kriteerit täyttyvät, osaaminen tunnustetaan virallisesti yhteistyössä vapaan sivistystyön oppilaitoksen kanssa. Osaamismerkit kirjataan kansalliseen rekisteriin, jolloin osallistuja saa konkreettisen todisteen osaamisestaan.

Toimintamallin ytimessä on ajatus siitä, että osaaminen syntyy jo arjen toiminnassa. Kun se tehdään näkyväksi ja tunnustetaan, osallistujan osaamisidentiteetti vahvistuu ja valmiudet edetä kohti koulutusta, työtä ja aktiivista osallisuutta paranevat.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin myötä ryhmätoiminnan painopiste laajenee pelkästä hyvinvoinnin tukemisesta myös osaamisen tunnistamiseen. Arjessa syntyvä osaaminen tehdään näkyväksi ja siitä tulee tietoinen osa toimintaa ilman, että ryhmän sisältöjä tarvitsee muuttaa.

Osallistujan näkökulmasta muutos näkyy siinä, että oma osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan. Tämä vahvistaa osaamisidentiteettiä, lisää motivaatiota ja selkeyttää omia mahdollisuuksia edetä kohti koulutusta, työtä tai muuta mielekästä toimintaa.

Palvelujärjestelmässä toimintamalli yhdistää kuntouttavan toiminnan ja koulutussektorin aiempaa tiiviimmin. Osaaminen ei jää vain palvelun sisäiseksi havainnoksi, vaan se voidaan tunnustaa virallisesti, mikä tukee siirtymiä palveluista koulutukseen ja työelämään.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Toimintamallin lyhyen aikavälin tuloksena osallistujien osaaminen tulee näkyväksi arjen tilanteissa, ja sitä tunnistetaan sekä sanoitetaan systemaattisesti. Osa osallistujista suorittaa osaamismerkkejä, mikä tekee edistymisestä konkreettista ja antaa virallisen tunnustuksen osaamisesta.

Osallistujapalautteen ja havainnoinnin perusteella osallistujien ymmärrys omasta osaamisesta vahvistuu. He pystyvät aiempaa paremmin nimeämään taitojaan ja tunnistamaan vahvuuksiaan. Tämä lisää motivaatiota osallistua toimintaan ja rohkeutta kokeilla uusia asioita.

Lisäksi ryhmään muodostuu myönteinen, osaamista arvostava ilmapiiri, jossa onnistumiset huomataan. Lyhyellä aikavälillä tämä näkyy lisääntyneenä osallisuutena, aktiivisempana osallistumisena sekä vahvistuneena uskona omiin mahdollisuuksiin.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Toimintamallin pitkän aikavälin vaikuttavuutena on osallistujien osaamisidentiteetin vahvistuminen sekä paremmat valmiudet kiinnittyä koulutukseen, työelämään tai muuhun mielekkääseen toimintaan.

Kun osallistuja oppii tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan, hänen toimijuutensa ja tulevaisuususko vahvistuvat. Tämä tukee aktiivista osallisuutta yhteiskunnassa ja lisää mahdollisuuksia rakentaa kestäviä koulutus- ja työpolkuja.

Laajemmalla tasolla toimintamalli edistää palvelujärjestelmän toimivuutta yhdistämällä kuntouttavan toiminnan ja osaamisen tunnistamisen. Tavoitteena on vähentää syrjäytymisriskiä ja vahvistaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia koulutukseen ja työhön.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Toimintamallin kustannusvaikutukset ovat lyhyellä aikavälillä maltillisia, koska sitä voidaan toteuttaa osana olemassa olevaa ryhmätoimintaa ilman merkittäviä lisäresursseja. Kustannuksia syntyy lähinnä henkilöstön ajankäytöstä, osaamismerkkien arviointiin liittyvästä työstä sekä yhteistyöstä vapaan sivistystyön oppilaitoksen kanssa.

Pitkällä aikavälillä toimintamalli voi tuottaa kustannussäästöjä, kun osallistujien valmiudet siirtyä koulutukseen tai työelämään paranevat. Tämä voi vähentää palveluiden pitkäaikaista tarvetta ja tukea itsenäisempää arjessa selviytymistä. Lisäksi varhainen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen voi ehkäistä syrjäytymistä, mikä vähentää yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamalli on hyvin siirrettävissä erilaisiin toimintaympäristöihin, koska se ei edellytä merkittäviä muutoksia olemassa olevaan toimintaan. Malli voidaan ottaa käyttöön osana jo toimivaa ryhmätoimintaa, kuten kuntouttavissa, ohjaavissa tai valmentavissa palveluissa.

Siirrettävyyttä tukee se, että osaamisen tunnistaminen perustuu arjen tilanteisiin eikä erillisiin koulutussisältöihin. Toimintamalli on kuvattu selkeästi ja sen käyttöönottoa tukee konkreettinen toimintamalli (vihko ja verkkoversio), jota voidaan soveltaa eri kohderyhmille.

Aluksi kannattaa ottaa käyttöön vain jokunen osaamismerkki. Helpoiten tunnistettavia toimintoja ovat vuorovaikutus ja ryhmässä toimiminen. Nämä kaksi yleensä tulevat luontevimmin esiin ryhmätoiminnoissa.

Keskeinen edellytys siirrettävyydelle on yhteistyö vapaan sivistystyön oppilaitoksen kanssa, jotta osaamismerkkien arviointi ja tunnustaminen on mahdollista. Lisäksi tarvitaan henkilöstön perehdytys osaamismerkkeihin sekä yhteinen ymmärrys mallin tavoitteista.

Toimintamalli soveltuu eri kohderyhmille, kuten nuorille, pitkäaikaistyöttömille, maahanmuuttajille tai muille tukea tarvitseville aikuisille, ja sitä voidaan hyödyntää järjestöissä, julkisissa palveluissa ja koulutussektorilla.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin käyttöönotossa on tärkeää varmistaa, että kaikki toimijat ymmärtävät mallin tarkoituksen: osaamismerkit ovat väline osaamisen näkyväksi tekemiseen, eivät erillinen suoritus tai lisävaatimus. Mallin tulee tukea olemassa olevaa ryhmätoimintaa, ei kuormittaa sitä.

Keskeistä on perehdyttää henkilöstö osaamismerkkeihin ja niiden kriteereihin sekä varata riittävästi aikaa osaamisen havainnointiin, sanoittamiseen ja kirjaamiseen. Selkeät roolit (ryhmänohjaaja ja arvioija) helpottavat toteutusta.

Yhteistyö vapaan sivistystyön oppilaitoksen kanssa tulee sopia etukäteen, jotta arviointi ja osaamismerkkien kirjaaminen sujuvat käytännössä. Myös osallistujille viestiminen on tärkeää: osaamismerkit tulee esitellä selkeästi ja vapaaehtoisena mahdollisuutena.

Levittämisessä kannattaa hyödyntää erilaisia verkostoja, koulutuksia ja tilaisuuksia sekä jakaa konkreettisia esimerkkejä mallin käytöstä. Lisäksi kokemusten ja palautteen kerääminen tukee mallin kehittämistä ja käyttöönottoa uusissa ympäristöissä.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Helsinki
Kehittäjäorganisaatiot
Kalliolan Setlementti ry
Toimiala
Kuntoutus & toimintakyky
Toimintaympäristö
Toimintamalli sijoittuu sosiaali- ja terveysalan sekä vapaan sivistystyön rajapintaan. Sitä toteutetaan matalan kynnyksen ryhmätoiminnassa, jossa tuetaan osallistujien perustaitoja ja arjen hallintaa.
Toimintamallin tyyppi
Menetelmä
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)