Osallisuuden voima - osallisuusjohtaminen osana alueellista hyvinvointijohtamista
Hankkeessa on kolme pääteemaa: Osallisuuden kokemus, Etsivä työ ja osallisuuden johtaminen. Etsivällä työotteella pyritään tavoittamaan palvelujen ulkopuolella olevia ihmisiä ja kehitetään tukea heidän tarvitsemaansa ohjaukseen. Haavoittuvassa tilanteessa olevien osallisuutta pyritään vahvistamaan tuottamalla heidän kanssaan osallisuus- ja hyvinvointitietoa. Hankkeessa kehitettävä tietotuote kokoaa eri toimijoiden tietoa haavoittuvassa tilanteessa olevien osallisuudesta ja hyvinvoinnista, jotta tieto olisi saavutettavissa koko Päijät-Hämeen alueella.
Hankkeessa luodaan osallisuusjohtamisen mallin osaksi hyvinvointijohtamista.
Kokonaisuuden nimi
Hankkeessa on kolme pääteemaa: Osallisuuden kokemus, Etsivä työ ja osallisuuden johtaminen. Etsivällä työotteella pyritään tavoittamaan palvelujen ulkopuolella olevia ihmisiä ja kehitetään tukea heidän tarvitsemaansa ohjaukseen. Haavoittuvassa tilanteessa olevien osallisuutta pyritään vahvistamaan tuottamalla heidän kanssaan osallisuus- ja hyvinvointitietoa. Hankkeessa kehitettävä tietotuote kokoaa eri toimijoiden tietoa haavoittuvassa tilanteessa olevien osallisuudesta ja hyvinvoinnista, jotta tieto olisi saavutettavissa koko Päijät-Hämeen alueella.
Hankkeessa luodaan osallisuusjohtamisen mallin osaksi hyvinvointijohtamista.
Kuntien ja hyvinvointialueiden tavoitteena on alueen asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Osallisuus on keskeinen hyvinvoinnin tekijä. Se on paljon muutakin kuin asukasdemokratiaa, asiakasosallisuutta tai mahdollisuutta vaikuttaa yhteisiin asioihin.
Väestöryhmien väliset erot kasvavat maassamme ja haavoittuvassa tilanteessa olevien hyvinvointi on muita heikompaa. Stigmat kohdistuvat usein vähemmistöihin ja haavoittuvassa tilanteessa oleviin. Osallisuuden kokemusta vahvistamalla pyritään vähentämään eriarvoisuutta. Eriarvoisuuden aiheuttama syrjäytyminen on tutkimusten mukaan keskeinen hyvinvoinnin riski ja sisäisen turvallisuuden uhka. Eriarvoisuutta vähentämällä voidaan tukea alueen väestön kykyä sietää kriisejä sekä toipua niistä ja edistää kaikki väestöryhmät huomioivaa sosiaalisesti kestävää kehitystä.
Osallisuustiedon keräämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen on jo löydetty keinoja Päijät-Hämeessä. Saatujen kokemusten mukaan osallisuutta vahvistamalla voidaan lisätä haavoittuvassa tilanteessa olevien hyvinvointia, mutta eri väestöryhmien osallisuudesta kertova tieto on hyvinvointialueellamme hajanaista. Tietoa kertyy eri lähteistä, ja sitä hyödynnetään sattumanvaraisesti. Tiedon hyödyntämiseksi johtamisessa tarvitaan osallisuusjohtamisen malli osaksi alueen hyvinvointijohtamista.
Osallisuusjohtamisella pyritään siihen, että alueen ihmiset saavat äänensä kuuluviin, tuntevat olevansa osa yhteisöä ja että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa.
Tarkoitus ja tavoitteet:
Hanke käynnistyi keväällä 2025 ja kestää lokakuuhun 2027 asti.
Kohderyhmään kuuluvat kunnissa, järjestöissä ja hyvinvointialueella osallisuus- ja hyvinvointityötä koordinoivat ja johtavat tahot, kuntien ja hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet, alueen päättäjät sekä ammattilaiset, jotka kohtaavat työssään haavoittuvassa tilanteessa olevia.
Hankkeessa kohdataan myös haavoittuvassa tilanteessa olevia asiakkaita muun muassa ruokajonoissa, päiväkeskuksessa ja etsivässä työssä.
Alueen demografinen ja sosioekonominen tilanne on haastava, henkilöstökysymykset ajankohtaisia ja samanaikaisesti uudistuva lainsäädäntö edellyttää toiminnan voimakasta ja jatkuvaa kehittämistä. THL:n arviointiraportin (2021) mukaan Päijät-Hämeessä työttömyys on monimuotoista, ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on paljon. Alueen tunnusmerkkejä ovat maan keskiarvoa heikompi huoltosuhde, matalampi koulutustaso, korkeampi työttömyys sekä heikompi yleinen terveystilanne.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on maantieteellisesti kompakti 10 kunnan alue. Hyvinvointialueella on toimijana juuret Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä ja alueen kunnilla pitkät perinteet seudullisesta yhteistyöstä ja kehittämisestä. Hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaava toimielin on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta ja osallisuusohjelman toimeenpanosta vastaa asiakas- ja osallisuuslautakunta. Lisäksi hyvinvointialueen aluehallitus on nimennyt järjestöyhteistyötä ohjaamaan järjestöneuvottelukunnan ja yhdyspintatyötä ohjaamaan yhdyspintaneuvottelukunnan.
Osallisuustiedon keräämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen on jo löydetty keinoja Päijät-Hämeessä. Saatujen kokemusten mukaan osallisuutta vahvistamalla voidaan lisätä haavoittuvassa tilanteessa olevien hyvinvointia, mutta eri väestöryhmien osallisuudesta kertova tieto on hyvinvointialueellamme hajanaista. Tietoa kertyy eri lähteistä, ja sitä hyödynnetään sattumanvaraisesti. Hankkeessa luodaan tietotuote kokoamaan osallisuustietoa.
Strategiset liittymäkohdat:
Syksyllä 2025 päivitettävä hyvinvointisuunnitelma: Osallisuuden vahvistaminen yksi keskeinen kehittämiskohde. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Hyvinvointijohtaminen toteutuu (tulos): Hyvinvointijohtaminen on määritelty alueellisesti ja osallisuuden johtamisen malli on luotu osaksi hyvinvointijohtamista? (arviointikysymys). Hanke toteuttaa alueellisen hyvinvointisuunnitelman hyte-kärkiä 1) Osallisuus ja yhteisöllisuus, 2) päihteettömyys ja terveelliset elämäntavat sekä 3) mielen hyvinvointi.
Hanke kiinnittyy hyvinvointialueen strategian tavoitteiseen: Vahvistamme hyvinvointia ja turvallisuutta ja Lisäämme asiakaslähtöisyyttä ja toiminnan sujuvuutta.
Eriarvoisuuden vähentäminen on hankkeen kantava teema. Luomalla osallisuusjohtamisen malli varmistetaan, että haavoittuvassa asemassa olevien ääni tulee kuulluksi ja heidän tarpeensa huomioidaan päätöksenteossa paremmin, mikä vähentää eriarvoisuutta. Kehittämällä tiedon analysointia ja tuottamista saadaan parempi kuva haavoittuvassa asemassa olevien tilanteesta, mikä auttaa kohdentamaan resursseja ja kaventaa hyvinvointieroja. Yhdessä haavoittuvien ryhmien kanssa tuotettu tieto lisää näiden ryhmien osallisuuden kokemusta, mikä vähentää syrjäytymistä. Tietojohtamisen mallin avulla päätökset perustuvat ajantasaiseen tietoon, mikä auttaa kehittämään ratkaisuja eriarvoisuuden lieventämiseksi. Hanke rakentaa kestävämpää ja yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa, mikä parantaa väestön hyvinvointia. Hankkeen toiminta tukee STM:n Terveydeksi -ohjelman tavoitetta kaventaa väestöryhmien välisiä eroja terveydessä ja hyvinvoinnissa.
