Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2023
Vantaa-Kerava-sote: Asukkaan asialla hanke on edennyt hankesuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2023 aikana on viety kehittämistyötä, pilotteja ja kokeiluja päätökseen, tuotettu materiaalia asiakkaiden ohjaamisen tueksi niin Vantaan ja Keravan kuntien asukkaille, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakkaille, kuin henkilökunnallekin sekä kerätty tietoa kehittämistyöstä ja sen vaikutuksista kohderyhmänä olleisiin asiakkaisiin, hyvinvointialueen henkilöstöön ja sidosryhmiin. Kehitettyjen kokonaisuuksien jalkautuminen osaksi hyvinvointialueen palveluita on ollut koko hankekauden kehittämistyön keskiössä ja viimeisenä toimintavuonna siihen kiinnitettiin erityistä huomiota.
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vuoden 2023 alussa valmistunut strategiatyö linkitettiin vahvasti hankkeen kehittämiseen. Hankkeessa käynnistettiin hyvinvointialueen palveluketjujen kuvaamisen koordinointi ja palveluverkkosuunnittelu, joiden työstämistä jatketaan hyvinvoinatialueella hankkeen päätyttyä. Henkilöstön veto- ja pitovoiman parantamiseksi kehitettiin palkkausjärjestelmää, urapolkuja sekä mielenterveysjohtamista yhdessä hyvinvointialueen henkilöstöhallinnon kanssa. Asiakkaiden neuvonnan ja ohjauksen selkiyttämiseksi kuvattiin hyvinvointialueen asiakkaaksitulon prosesseja, palvelutuotteita ja palveluiden myöntämisen kriteereitä. Sekä tunnistettiin palvelu- ja hoidontarpeen arvioinnin prosesseja ja yhdenmukaistettiin niitä soveltuvin osin. Vastaanottopalveluissa panostettiin työntekijöiden kehittämisosaamisen vahvistamiseen sekä harmonisoitiin hyvinvoinatialueelle siirtyneiden palveluiden toimintaa. Perhekeskuskehittämisessä lähdettiin juurruttamaan Terapiat etulinjaan hankkeen työtä lasten, nuorten ja perheiden palveluihin sekä valmisteltiin perhekeskusten toimintasuunnitelmaa ja konseptoitiin perhekeskusten yhteiskäyttötiloja. Lapsiperheiden neuvonnan ja ohjauksen tiimi saatiin käynnistymään ja työ jatkuu hyvinvointialueella. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa Terapianavigaattorin käyttö on lisääntynyt ja ohjatun omahoidon interventioita on toteutettu niin terveysasemilla kuin mielenterveyspalveluissa. Kognitiivisen lyhytterapian yksilökäynnit ovat myös nousussa.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valmistelu käynnistettiin hanketyönä ja työn edistäminen siirtyi hyvinvointialueen HYTE-tiimin vastuulle vuoden 2023 alussa. Hankkeen aikana yhteistyö järjestöjen kanssa tunnistettiin tärkeäksi voimavaraksi ja yhteistyön rakenteita vahvistettiin useamman kehittämistoimenpiteen avulla. Muun muassa järjestöinfot terveysasemilla toivat yhteen niin järjesteöjen edustajat, asiakkaat kuin terveysasemien ammattilaiset. Hankkeessa kehitettiin lisäksi erilaisia varhaisen tunnistamisen ja ohjaamisen toimintamalleja, kuten aikuissosiaalityön ja suun terveydenhuollon yhteistyötä, lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimintamalli Väkivallaton VAKE, parisuhteen tuen palvelut ja avointen kohtaamispaikkojen toimintaa. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa vahvistettiin ammattilaisten ja sidosryhmien osaamista mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi kehittämistyössä panostettiin kehittämiskohteen kohderyhmän äänen kuulemiseen. Asiakkaita, kokemusasiantuntijoita, henkilöstöä ja järjestöjä osallistettiin kehittämistyöhön laajasti. Asiakaille ja asukkaille kehitettiin raportti omavalvontaohjelman tietojen tarkasteluun. Palvelutuotteiden kuvausten ja palveluiden myöntämisten kriteerien valmistuminen mahdollistavat yhdenvertaisen palveluihin pääsyn. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ryhmätoimintojen yhtenäistäminen laajentaa palveluiden hoitovalikkoa ja mahdollistaa asiakkaan nopeamman pääsyn palveluihin.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteen toimivuuden varmistaminen
Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistamiseksi hankkeessa tehtiin kehittämistyötä järjestöyhteistyön, erikoissairaanhoidon kanssa tehtävän yhteistyön, HYTE-yhteistyön ja kaupunkitasoisen yhteistyön osalta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden välille luotiin yhteistyön rakenteita ja toimintamalleja, joiden avulla eri ammattilaisten välinen konsultaatio asiakkaan asioissa madaltuu, mutta myös niin, että asiakas voi saada palvelua monialaisesti yhdellä asiointikäynnillä.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2022
Vantaa-Kerava Tulevaisuuden sote-keskus –ohjelma: Asukkaan asialla hanke on edennyt kesäkuussa 2022 päivitetyn hankesuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2022 alusta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valmistelemiseksi käynnistyi Vantaan ja Keravan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialojen välinen fuusiotyö. Hankkeesta ollaan vahvasti mukana fuusiotyössä, mikä osittain näkyy resurssien kohdistamisena suunnitellusta kehittämistyöstä hyvinvointialueen valmistelua tukevaan ja kriittisiksi katsottujen palveluiden yhtenäistämistyöhön. Hankkeen osallistuminen fuusiotyöhön nähdään vahvistavan yhteisen suunnan löytymistä kehittämisessä.
Oma-arviointiraporttia laadittaessa voidaan todeta, että kuluneen vuoden aikana on tapahtunut paljon. Kehittämisen tuloksia on jo nähtävissä ja kerättyä tietoa jäsenellään raporteiksi. Materiaalia asukkaille ja ammattilaisille on julkaistu. Samaan aikaan suunniteltuja kokonaisuuksia pilotoidaan ja testataan käytännössä; alueen asukkaiden palveluissa, ammattilaisten toteuttamana. Näiden lisäksi edelleen tunnistetaan ja käynnistetään myös uusia kehittämiskohteita. Seuraamme tarkasti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Suomen kestävän kasvun – ohjelman käynnistymistä ja varmistamme ettei päällekkäistä kehittämistä tapahdu.
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen strategiatyö tullaan linkittämään vahvasti hankkeen kehittämiseen, kun lopulliset hyvinvointialueen missio, arvot ja tavoitteet julkaistaan. Vantaa-Kerava Tulevaisuuden sote-keskuksella ei ole seiniä vaan se muodostuu koko alueen sosiaali- ja terveyspalveluista. Henkilöstön veto- ja pitovoiman kehittämiseen panostetaan, jotta voidaan varmistaa hyvinvointialueen henkilöstön hyvä mielenterveydenjohtaminen ja urapolkumahdollisuudet. Näin varmistetaan alueen asukkaille laadukkaat palvelut. Asiakkaaksi tulon sähköisten kanavien selvitystyö on valmistumassa. Asiakkaiden neuvonnan ja ohjauksen selkiyttämistä tehdään läpileikkaavasti kaikkien kärkien, fuusiotyön, kaupunkien sekä hyvinvointialueen valmistelun kanssa yhteistyössä. Vastaanottopalveluissa pilotoidaan parhaillaan useampaa erilaista monialaista ja matalankynnyksen toimintamallia asiakkaan palveluiden saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamiseksi. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja Terapiat Etulinjaan hankkeessa on edetty jo terapianavigaattorin käyttöönottoon. Lisäksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämiskärjessä panostettu muun muassa järjestöjen ja poliisin kanssa tehtävään yhteistyöhön asiakkaiden palvelutarpeen tukemiseksi.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi hankkeessa osallistutaan hyvinvointialueen HYTE-työn rakenteiden suunnitteluun ja varmistetaan yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Järjestöyhteistyötä on kehitetty kaikissa hankkeen kehittämiskärjissä muun muassa tarjoamalla alueen asukkaille erilaisia järjestöinfoja ja osallistamalla järjestöjä kehittämiseen. Vastaanottopalveluihin ja tutkimuksiin pääsyä parannetaan kevyessä palvelutarpeessa ja satunnaisesti palvelua tarvitsevien asukkaiden kohdalla. Erityisesti kehitetään aikuissosiaalityön, terveyspalveluiden sekä suun terveydenhuollon integrointia ennakoivan ja ennaltaehkäisevän työotteen lisäämiseksi. Perhekeskuskehittämisessä on pureuduttu asiakkaiden tiedon saannin ja ohjaamisen parantamiseen. Lisäksi on luotu tukimalleja perheille ja parisuhteessa oleville, haastavien tilanteiden kohtaamiseksi, jotta tilanteiden kriisiytyminen saataisiin ennaltaehkäistyä. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta kehitetään osaavaa, ennalta ehkäisevää ja ennakoivaa palveluiden tarjontaa nuorille ja heidän lähipiirilleen sekä lisätään nuorten matalan kynnyksen toimintamallien palveluiden levittämisellä ja yleisesti ammattilaisten menetelmäosaamista lisäämällä.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Henkilöstön pito- ja vetovoiman kehittämistoimenpiteillä tuetaan henkilöstön työssä jaksamista ja vahvistetaan ja tuetaan ammattilaisten osaamista urapolkumahdollisuuksilla. Laatu- ja vaikuttavuustyötä on tehty yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja työtä jatketaan jokaisessa kehittämiskärjissä. Neuvonnan ja asiakasohjauksen käsitteiden määrittelytyö on saatu valmiiksi ja toimialakohtaiset asiakkaaksi tulon prosessikuvaukset ovat pian valmistumassa hyvinvointialueen asukkaiden ja ammattilaisten käyttöön. Aikuissosiaalityön rakenteellista kehittämistä päästään käynnistämään vuoden 2023 aikana. Näyttöön perustuvien menetelmien käyttöön halutaan saada systemaattiset rakenteet ja perhekeskuskehittämisessä on valmistunut lasten, nuorten ja perheiden palveluiden näyttöön perustuvien menetelmien kartoitus. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa laatua ja vaikuttavuutta parannetaan näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönoton ja kasvavan menetelmäosaamisen myötä.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteen toimivuuden varmistaminen
Monialaisten ja yhteen toimivien palveluiden takaamiseksi hankkeessa osallistutaan luomaan hyvinvointialueelle yhteistyön rakenteita ja toimintamalleja tärkeiden kumppaneiden kanssa. HYTE-yhteistyö, järjestöt, kaupunkien palvelut, KELA ja erikoissairaanhoito ovat yhdessä hyvinvointialeen kanssa tuottamassa palveluita alueen asukkaille. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integroitumisen malleja kokeillaan parhaillaan hankealueella. Muun muassa aikuissosiaalityön matalan kynnyksen ohjauksen ja neuvonnan pilotointi antaa arvokasta tietoa asukkaiden saavuttamisesta varhaisessa vaiheessa terveyspalveluiden toimipisteen tiloissa. Työllisyyttä ja osallisuutta tukevien palveluiden tehtäväaluetta organisoidaan. Tavoitteena on tukea niiden asukkaiden osallisuutta ja työllisyyttä, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Jalkautuminen toisen toimialan, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksen päiväkoteihin ja kouluihin on tuonut paljon tärkeää tietoa alueen asukkaiden neuvonnan ja ohjauksen tarpeesta. Samalla ammattilaiset oppivat toistensa työstä; ymmärrys ja luottamus ammattiryhmien välillä kasvaa. Hankkeen kehittämisessä huomioidaan alueen asukkainen monimuotoisuus ja monikulttuurisuus kaikessa kehittämisessä läpileikkaavasti.
Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021
Kärkien työskentely on edennyt pääosin suunnitellusti kesän ja syksyn aikana. Henkilöstövaihdokset ja ajoittainen resurssipula ovat aiheuttaneet haasteita. Sote-keskus konseptityö on jonkin verran jäljessä etenemisen osalta, mutta aikataulua kurotaan vuodenvaihteeseen mennessä.
Ohessa on nostoja keskeisistä hyötytavoitteisiin vastaavista kehittämistoimenpiteistä, joita hankkeen kärjissä edistetään.
1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Vantaa-Kerava alueella kehitetään sähköisten palveluiden tarjonnan toimintamalleja eri kärjissä. Tällä pyritään madaltamaan asiointikynnystä ja tarjoamaan apua ja tukea ajoissa. Neuvonta ja asiakasohjaus kärjessä kehitetään yhtenäisiä toimintamalleja asiakkaiden ohjautumiselle oikea-aikaisesti oikeisiin palveluihin. Myös sähköisten asiointikanavien kehittäminen vaikuttaa palvelujen saatavuuteen ja oikea-aikaisuuteen.
Vastaanottopalveluiden kehittäminen keskittyy tehostamaan vastaanoton malleja ja virtaviivaistamaan sekä asiakassegmentoinnin avulla lisäämään virtaustehokkuutta. Terapiat etulinjaan -hankkeen kanssa yhteistyössä on valmisteltu mm. oirenavigaattorin käyttöönottoa turvaamaan oikea-aikaisia ja monialaisia palveluja.
2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Lasten ja nuorten ahdistuneisuus- ja masennushäiriöt ovat lisääntyneet Covid-19 pandemian myötä. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita kehitetään kouluttamalla henkilöstöä sote-palveluissa ja opiskeluhuollossa psykososiaalisten menetelmien käyttöön. Prioriteetteina ovat mm. lasten ja nuorten masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden matalan kynnyksen hoito, ja menetelminä IPC ja CoolKids. Tässä tehdään tiivistä yhteistyötä HUS:n Terapiat Etulinjaan –hankkeen kanssa.
Eropolku-palvelun kehittäminen tähtää matalan kynnyksen avun ja tuen tarjoamiseen erotilanteissa oleville perheille. Sähköisten palvelukanavien kehittäminen kuten aikuissosiaalityön chat-kokeilu ja eTerveyspalvelut edistävät matalan kynnyksen palveluiden tarjontaa alueella.
3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Potilas- ja asiakaslähtöisyyttä parannetaan piloteissa palvelumuotoilun keinoin (palvelupolut- ja prosessit), osallistamalla asiakkaita ja potilaita kehittämistyöhön sekä seuraamalla asiakaskokemusta ja keräämällä asiakaslähtöistä vaikuttavuustietoa. Palvelujen vaikuttavuutta lisätään kehittämällä varhaisen tunnistamisen tapoja ja kouluttamalla työntekijöitä, monialaisesti tuotettuja palveluita, sekä selkeyttämällä toimintamalleja ja -prosesseja. Omavalvontaa ja tietojohtamista vahvistetaan. Lisäksi pohditaan mahdollisuutta hyödyntää ja ottaa systemaattiseen käyttöön asiakaslähtöisen vaikuttavuustiedon mittareita (PROM, engl. patient-reported outcome measures) ja asiakaskokemuksen (PREM, engl. patient-reported experience measures) mittareita.
4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Monialaisuuden ja yhteentoimivuuden kehittämisellä parannetaan palveluiden saatavuutta ja poistetaan eteenpäin lähettämisen kulttuuria. Tavoitteena on löytää tapoja tarjota asiakkaalle oikeita palveluita oikeista paikoista mahdollisimman helposti ja yhteisten tavoitteiden mukaisesti toteutettuna.
Raportointikaudella on tarkennettu tulevaisuuden sotekeskus-konseptin toimintamallien kehitystyön tavoitteita. Konseptityön yhtenä tavoitteena on kuvata asiakaspolkuja eri toimintamallien välillä ja niiden sisällä. Palvelupolkujen kuvauksen lisäksi kärjissä on kehitetty mm. järjestöyhteistyötä.
Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista
Oma-arviointi 30.11.2020
Ensimmäisellä arviointikaudella hankehallinto ja projektiryhmät ovat järjestäytyneet sekä tulevat toimenpiteet on aikataulutettu projektisuunnitelmissa. Projektiryhmät seuraavat projektiensa toteutusta, raportoivat projekteistaan operatiiviselle johtoryhmälle, hankkeen ohjausryhmälle sekä hankesalkkuun, ennalta sovittujen aikataulujen mukaisesti. Varsinaisia seurannan ja arvioinnin tuloksia voidaan arvioida vasta seuraavalla arviointikaudella.
Jokaisesta tulevaisuuden sote-keskus-ohjelman kärjestä on tehty oma ”projektisuunnitelmataulu”, jossa on määritetty kyseisen kokonaisuuden tavoitteet ja toimenpiteet. Seuraavassa vaiheessa tauluihin päivitetään arviointimittarit. Lisäksi tarkoituksena on työstää hankkeen tiedolla johtamisen Power BI-taulu, johon on valittu hankkeen kannalta keskeisimmät seurattavat mittarit.
Nykytilan analyysi on toteutettu Vantaa osalta, mutta Keravan osalta vielä kesken.
