Osallisuuden voima - osallisuusjohtaminen osana alueellista hyvinvointijohtamista

Luotu 30.04.2025
Osallisuuden voima - osallisuusjohtaminen osana alueellista hyvinvointijohtamista
Osallisuuden voima - osallisuusjohtaminen osana alueellista hyvinvointijohtamista

Lyhyt kuvaus

Hankkeessa on kolme pääteemaa: Osallisuuden kokemus, Etsivä työ ja osallisuuden johtaminen. Etsivällä työotteella pyritään tavoittamaan palvelujen ulkopuolella olevia ihmisiä ja kehitetään tukea heidän tarvitsemaansa ohjaukseen. Haavoittuvassa tilanteessa olevien osallisuutta pyritään vahvistamaan tuottamalla heidän kanssaan osallisuus- ja hyvinvointitietoa.  Hankkeessa kehitettävä tietotuote kokoaa eri toimijoiden tietoa haavoittuvassa tilanteessa olevien osallisuudesta ja hyvinvoinnista, jotta tieto olisi saavutettavissa koko Päijät-Hämeen alueella.
Hankkeessa  luodaan osallisuusjohtamisen mallin osaksi hyvinvointijohtamista.

 

Toimijat

Kohderyhmään kuuluvat kunnissa, järjestöissä ja hyvinvointialueella osallisuus- ja hyvinvointityötä koordinoivat ja johtavat tahot, kuntien ja hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet, alueen päättäjät sekä ammattilaiset, jotka kohtaavat työssään haavoittuvassa tilanteessa olevia. 

Hankkeessa kohdataan myös haavoittuvassa tilanteessa olevia asiakkaita muun muassa ruokajonoissa, päiväkeskuksessa ja etsivässä työssä.

Toimiaika

Hanke käynnistyi keväällä 2025 ja kestää lokakuuhun 2027 asti.

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Kuntien ja hyvinvointialueiden tavoitteena on alueen asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Osallisuus on keskeinen hyvinvoinnin tekijä. Se on paljon muutakin kuin asukasdemokratiaa, asiakasosallisuutta tai mahdollisuutta vaikuttaa yhteisiin asioihin.  

Väestöryhmien väliset erot kasvavat maassamme ja haavoittuvassa tilanteessa olevien hyvinvointi on muita heikompaa. Stigmat kohdistuvat usein vähemmistöihin ja haavoittuvassa tilanteessa oleviin. Osallisuuden kokemusta vahvistamalla pyritään vähentämään eriarvoisuutta. Eriarvoisuuden aiheuttama syrjäytyminen on tutkimusten mukaan keskeinen hyvinvoinnin riski ja sisäisen turvallisuuden uhka.  Eriarvoisuutta  vähentämällä voidaan tukea alueen väestön kykyä sietää kriisejä sekä toipua niistä ja edistää kaikki väestöryhmät huomioivaa sosiaalisesti kestävää kehitystä. 


Osallisuustiedon keräämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen on jo löydetty keinoja Päijät-Hämeessä. Saatujen kokemusten mukaan osallisuutta vahvistamalla voidaan lisätä haavoittuvassa tilanteessa olevien hyvinvointia, mutta eri väestöryhmien osallisuudesta kertova tieto on hyvinvointialueellamme hajanaista. Tietoa kertyy eri lähteistä, ja sitä hyödynnetään sattumanvaraisesti. Tiedon hyödyntämiseksi johtamisessa tarvitaan osallisuusjohtamisen malli osaksi alueen hyvinvointijohtamista.
 

Osallisuusjohtamisella pyritään siihen, että alueen ihmiset saavat äänensä kuuluviin, tuntevat olevansa osa yhteisöä ja että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. 
 

Tavoitteet:

  • Kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueen hyvinvointijohtamiseen on käytettävissä monipuolista tietoa eri väestöryhmien osallisuuden ja hyvinvoinnin kokemuksista
  • Haavoittuvassa tilanteessa olevien väestöryhmien osallisuuden kokemuksen vahvistumiseksi ja stigman vähentämiseksi on käytössä arvioituja ja vaikuttavia menetelmiä  ja ne vahvistavat  mukana olevien osallisuuden kokemusta 

  • Väestön eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävä osallisuusjohtamisen malli on osa hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen hyvinvointijohtamista

     

 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Alueen demografinen ja sosioekonominen tilanne on haastava, henkilöstökysymykset ajankohtaisia ja samanaikaisesti uudistuva lainsäädäntö edellyttää toiminnan voimakasta ja jatkuvaa kehittämistä. THL:n arviointiraportin (2021) mukaan Päijät-Hämeessä työttömyys on monimuotoista, ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on paljon.  Alueen tunnusmerkkejä ovat maan keskiarvoa heikompi huoltosuhde,  matalampi koulutustaso, korkeampi työttömyys sekä heikompi yleinen terveystilanne.  

Päijät-Hämeen hyvinvointialue on maantieteellisesti kompakti 10 kunnan alue. Hyvinvointialueella on toimijana juuret Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä ja alueen kunnilla pitkät perinteet seudullisesta yhteistyöstä ja kehittämisestä. Hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaava toimielin on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta ja osallisuusohjelman toimeenpanosta vastaa asiakas- ja osallisuuslautakunta. Lisäksi hyvinvointialueen aluehallitus on nimennyt järjestöyhteistyötä ohjaamaan järjestöneuvottelukunnan ja yhdyspintatyötä ohjaamaan yhdyspintaneuvottelukunnan.

Osallisuustiedon keräämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen on jo löydetty keinoja Päijät-Hämeessä. Saatujen kokemusten mukaan osallisuutta vahvistamalla voidaan lisätä haavoittuvassa tilanteessa olevien hyvinvointia, mutta eri väestöryhmien osallisuudesta kertova tieto on hyvinvointialueellamme hajanaista. Tietoa kertyy eri lähteistä, ja sitä hyödynnetään sattumanvaraisesti. Hankkeessa luodaan tietotuote kokoamaan osallisuustietoa. 

Hyvinvointialueeltamme ei ole aiemmin luotu hyvinvointi- ja osallisuusjohtamisen malleja eikä osallisuudesta kertovaa tietotuotetta. Hyvinvointialueen etsivä työ on käynnistetty juuri ennen hankkeen alkamista.

Päijät-Hämeessä on perustettu vuoden 2025 alussa osallisuusverkosto, joka kokoaa Päijät-Hämeessä osallisuustyötä tekeviä henkilöitä yhteen. Tämä verkosto on keskeinen yhteistyötaho.

Strategiset liittymäkohdat:

Hyvinvointisuunnitelma (fileshow):

Syksyllä 2025 hyväksytty hyvinvointisuunnitelma vuosille 2025-2029: Osallisuuden vahvistaminen yksi keskeinen kehittämiskohde. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin. 

Esimerkkinä kehittämistavoitteista:
Tulos: Hyvinvointijohtaminen toteutuu. Mittarina/arviointikysymyksenä:  Hyvinvointijohtaminen on määritelty alueellisesti ja osallisuuden johtamisen malli on luotu osaksi hyvinvointijohtamista? Hanke toteuttaa alueellisen hyvinvointisuunnitelman hyte-kärkiä 1) Osallisuus ja yhteisöllisuus, 2) päihteettömyys ja terveelliset elämäntavat sekä 3) mielen hyvinvointi.

Hyvinvointialueen strategia (Microsoft PowerPoint - paijathva_strategia_LUONNOS_25112025):

Strategiamme päivitettiin hankekauden aikana. Uudesta strategiastamme hanke edistää etenkin palvelustrategiamme tavoitetta: Toimintamme perustuu asiakkaan osallisuuteen ja yhdenvertaiseen kohteluun.

Päämäärä ja päätavoite

Eriarvoisuuden vähentäminen on hankkeen kantava teema. Luomalla osallisuusjohtamisen malli varmistetaan, että haavoittuvassa asemassa olevien ääni tulee kuulluksi ja heidän tarpeensa huomioidaan päätöksenteossa paremmin, mikä vähentää eriarvoisuutta. Kehittämällä tiedon analysointia ja tuottamista saadaan parempi kuva haavoittuvassa asemassa olevien tilanteesta, mikä auttaa kohdentamaan resursseja ja kaventaa hyvinvointieroja. Yhdessä haavoittuvien ryhmien kanssa tuotettu tieto lisää näiden ryhmien osallisuuden kokemusta, mikä vähentää syrjäytymistä. Tietojohtamisen mallin avulla päätökset perustuvat ajantasaiseen tietoon, mikä auttaa kehittämään ratkaisuja eriarvoisuuden lieventämiseksi. Hanke rakentaa kestävämpää ja yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa, mikä parantaa väestön hyvinvointia. Hankkeen toiminta tukee STM:n Terveydeksi -ohjelman tavoitetta kaventaa väestöryhmien välisiä eroja terveydessä ja hyvinvoinnissa.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Oletetut tulokset

  • Osallisuuden kokemuksesta kertovan tiedon kuvaus
  • Osallisuusindikaattorin käytön laajentuminen ja osallisuuskyselypilotit
  • Osallisuus Päijät-Hämeessä -tietotuote
  • Prosessikuvaus tai tietomalli osallisuuden kokemuksesta kertovan datan ja informaation keräämisestä ja tiedonmuodostuksesta
  • Laajennetaan, levitetään ja mallinnetaan Osallisuutta vahvistava tutkimuskumppanuus -käytäntö  järjestöjen ja sosiaalipalvelujen toiminnassa.
  • Osallisuutta vahvistava tutkimuskumppanuus on arvioitu menetelmä
  • Koulutuksen läpikäyneet ottavat käyttöön osallisuustyökaluja ja tuottavat osallisuustietoa itsenäisesti
  • Etsivä työote on käytössä oleva tapa tavoittaa haavoittuvassa asemassa sekä palvelujen ja toiminnan ulkopuolella olevia
  • Kokeillaan etsivän työotteen avulla saadun tiedon raportointia osana ilmiöraportointia
  • Alueellisesti hyväksytty osallisuusjohtamisen malli, joka on levitettävissä myös muille alueille
  • Osallisuusjohtamisen mallia käytetään osana alueellista hyvinvointityön johtamista.

Oletetut vaikutukset

  • Osallisuuden kokemus ymmärretään osana hyvinvoinnin kokemusta
  • Haavoittuvassa asemassa olevien osallisuuden kokemuksesta saadaan systemaattista tietoa hyvinvointijohtamiseen
  • Osallisuuden kokemuksesta saatava tieto on kattavaa
  • Tieto on kuntien, hyvinvointialueen ja järjestöjen helposti käytettävissä
  • Eriarvoisuuden vähentämiseen liittyvää osallisuustietoa osataan kerätä ja muodostaa systemaattisesti
  • Osallisuustietoa tuotetaan yhdessä haavoittuvassa asemassa olevien kanssa
  • Tutkimuskumppanuuteen osallistuneiden asiakkaiden osallisuuden kokemus vahvistuu
  • Hyvinvointijohtamisen ja palvelujen kehittämisen tueksi saadaan tietoa haavoittuvassa asemassa olevien osallisuuden kokemuksista sekä toiminnan ja palvelujen vaikutuksista siihen
  • Osallisuustyökalujen avulla osataan vahvistaa haavoittuvassa asemassa olevien osallisuuden kokemusta ja vähentää stigmaa.
  • Haavoittuvassa asemassa sekä palvelujen ulkopuolella olevien kokemuksista saatava tieto on hyödynnettävissä
  • Kunnissa, järjestöissä ja hyvinvointialueella osallisuus- ja hyvinvointityötä koordinoivien ja johtavien tahojen sekä alueen päättäjien yhteinen käsitys osallisuuden johtamisesta osana hyvinvointijohtamista on rakentunut
  • Alueellinen hyvinvointijohtaminen edistää toimintakäytännöissään systeemisesti osallisuutta ja vähentää stigmaa ja eriarvoisuutta. 

 

Liitetiedostot ja linkit
Tiedosto sisältää hankkeen lyhyen esittelyn (556.1 KB)