Monialainen osaamisentuki lastensuojelun sosiaalityössä

Luotu 17.12.2024
Monialainen osaamisentuki lastensuojelun sosiaalityössä
Monialainen osaamisentuki lastensuojelun sosiaalityössä

Lyhyt kuvaus

Hankkeessa kehitetään Pohteen lastensuojelun avohuollon työskentelyä nykyistä vaikuttavammaksi mallintamalla ja juurruttamalla systeemistä työotetta sekä monialaisen asiantuntijuuden hyödyntämistä osana lastensuojelun sosiaalityön arkea. Painopiste sosiaalityön osaamisen vahvistamisessa.

Toimijat

Hankkeessa työskentelee projektipäällikkö (20%), kehittäjäsosiaalityöntekijä, perheterapeutti ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Kehittämisessä ovat mukana lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijät ja esihenkilöt, lastensuojelun kokemusasiantuntijat sekä yhdyspinnat ja verkostot. 

Toimiaika

Hankeaika 1.5.2024-31.5.2026

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Monialainen osaamisentuki lastensuojelun sosiaalityössä -hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) rahoittama hanke, jonka päätoteuttajana on toiminut Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde. Hanke asemoituu Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman toimintalinjaan 5, Sosiaalisten innovaatioiden Suomi (ESR+), ja kuuluu erityistavoitteeseen 5.1 Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen. Hankkeen strategisena painopisteenä on 12–17-vuotiaiden lasten ja nuorten sijaishuollon ehkäisy ja vähentäminen.

Hankkeen tarkoituksena on uudistaa ja yhtenäistää Pohteen lastensuojelun avohuollon työskentelyä siten, että lasten, nuorten ja perheiden tukeen voidaan vastata oikea-aikaisesti, tarpeenmukaisesti ja vaikuttavasti siellä, missä he asuvat. Kokonaisuus vahvistaa erityisesti lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden osaamista, ammatillista asiantuntijuutta ja mahdollisuuksia tehdä lapsen edun mukaista työtä vaativissa asiakas- ja verkostotilanteissa. Samalla tavoitteena on uudistaa tapaa työskennellä yhdessä monialaisesti sekä vahvistaa systeemistä ja suhdeperustaista työotetta.

Ensisijaisena kohderyhmänä ovat Pohteen alueen lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijät ja lastensuojelun avohuollon tiimit, joiden osaamista, työskentelyä ja yhteisiä toimintakäytäntöjä hanke tukee. Välillisenä kohderyhmänä ovat lastensuojelun asiakkaana olevat 12–17-vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän läheis- ja ammattilaisverkostonsa. Tavoitteena on, että lastensuojelun laatu tasapuolistuu Pohteen alueella ja avohuollon työskentelyn vaikuttavuuteen kiinnitetään aiempaa systemaattisemmin huomiota.

Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet voidaan tiivistää seuraavasti:

  1. Vahvistetaan lapsen ja nuoren osallisuutta sekä läheis- ja ammattilaisverkostojen kanssa tehtävää systeemistä ja suhdeperustaista työskentelyä, jotta avohuollon tuki on oikea-aikaista, tarpeenmukaista ja vaikuttavaa.
  2. Vahvistetaan lastensuojelun avohuollon työn laatua sekä sosiaalityöntekijöiden osaamista, asiantuntijuutta ja ammatillista toimijuutta.
  3. Kehitetään monialaisen jalkautuvan osaamisentuen mallia tukemaan lastensuojelun avohuollon työskentelyä, yhtenäistämään Pohteen lastensuojelun sosiaalityön toimintaa ja tiimikäytäntöjä sekä vahvistamaan monialaisen asiantuntijuuden hyödyntämistä.
  4. Kehitetään työvälineitä riskitilanteiden ja vaativan tuen tarpeen tunnistamiseen sekä lapsen edun mukaisen työskentelyn ja sosiaalityöntekijän arvioinnin tueksi erityisesti sijoitustilanteissa. Samalla vahvistetaan työn vaikuttavuuden arviointia.

Pitkän aikavälin tavoitteena on vahvistaa lastensuojelun laatua ja vaikuttavuutta niin, että lasten, nuorten ja perheiden tilanteita voidaan arvioida aiempaa kokonaisvaltaisemmin, yhdenmukaisemmin ja varhaisemmassa vaiheessa. Hankkeessa kehitettävät toimintamallit, työvälineet ja materiaalit tukevat lastensuojelun arjen työtä sekä hankkeen aikana että sen päättymisen jälkeen.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella lastensuojelun avohuollossa oli tunnistettu tarve vahvistaa sosiaalityöntekijöiden osaamista, yhteisiä toimintatapoja ja monialaista yhteistyötä. Hyvinvointialueuudistuksen myötä samaan toimintaympäristöön yhdistyi laaja maantieteellinen alue, jossa lastensuojelun käytännöt, työmenetelmät ja arviointitavat olivat osin vaihtelevia. Tämä näkyi työntekijäkohtaisesti muotoutuneina työskentelytapoina, alueellisina eroina sekä tarpeena vahvistaa yhteistä ymmärrystä lastensuojelun sosiaalityön ydintehtävästä.

Lasten, nuorten ja perheiden tilanteet ovat monimutkaistuneet, ja erityisesti mielenterveys- ja päihdehaasteiden lisääntyminen on lisännyt tarvetta aiempaa vahvemmalle avohuollon tuelle. Sosiaalityöntekijät tarvitsevat tukea vaativien asiakas- ja verkostotilanteiden arviointiin, lapsen edun punnintaan, lainsäädännön soveltamiseen sekä monialaisen yhteistyön rakentamiseen. Keskeinen ratkaistava ongelma oli, miten lastensuojelun avohuollon työskentelystä voidaan tehdä koko Pohteen alueella aiempaa yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja lapsen sekä perheen yksilöllisiin tarpeisiin paremmin vastaavaa.

Kokonaisuus liittyy Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman toimintalinjaan 5, Sosiaalisten innovaatioiden Suomi, sekä erityistavoitteeseen 5.1 Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen. Hankkeen strategisena painopisteenä on 12–17-vuotiaiden lasten ja nuorten sijaishuollon ehkäisy ja vähentäminen. Tähän pyritään vahvistamalla lastensuojelun avohuollon vaikuttavuutta, lapsen ja nuoren osallisuutta, systeemistä ja suhdeperustaista työotetta sekä monialaista yhteistyötä.

Hankkeessa ratkaistavaan tarpeeseen vastataan kehittämällä monialainen jalkautuva osaamisentuen malli, joka tuo sosiaalityöntekijöiden tueksi konsultaatio- ja reflektiotukea arjen asiakastyöhön. Lisäksi kokonaisuudessa kehitetään työvälineitä ja materiaaleja, jotka tukevat riskien ja vaativan tuen tarpeen tunnistamista, lapsen tilanteen kokonaisvaltaista arviointia sekä yhdenmukaisempaa ja vaikuttavampaa työskentelyä koko hyvinvointialueella.

Päämäärä ja päätavoite

Monialainen osaamisentuki lastensuojelun sosiaalityössä -hankkeen päämääränä on vahvistaa Pohteen lastensuojelun avohuollon sosiaalityötä niin, että lapset, nuoret ja perheet saavat oikea-aikaista, tarpeenmukaista ja vaikuttavaa tukea omassa arjessaan. Hankkeen strategisena tavoitteena on ehkäistä ja vähentää erityisesti 12–17-vuotiaiden lasten ja nuorten sijaishuollon tarvetta vahvistamalla avohuollon työskentelyn laatua, vaikuttavuutta ja yhdenmukaisuutta koko hyvinvointialueella. Tutkimukset ja käytännön kokemukset myös jalkautuvassa hanketyössä osoittavat, että lapsen hyvinvointi ja turvallisuus rakentuvat ennen kaikkea ihmissuhteiden ja niissä syntyvien kokemusten kautta. Näin ollen lastensuojelun sosiaalityön keskiössä ovat suhteet: muutostyöskentely tapahtuu suhteissa ja suhteiden avulla lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Myös kehittämistyön punaisena lankana on suhdeperustainen työote. Kehittämistyössä tunnistetaan suhteiden merkitys hanketyöntekijöiden ja kohderyhmän välillä, mallinnetaan suhdeperustaisen työotteen käytäntöjä sekä työskennellään yhdessä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden arjessa.

Ydintavoitteena on tukea lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä vaativissa asiakas- ja verkostotilanteissa monialaisen osaamisentuen, konsultaatio- ja reflektiotyöskentelyn sekä yhteisten työvälineiden avulla. Hankkeessa vahvistetaan sosiaalityöntekijän ammatillista osaamista ja sosiaalityön roolia suhdeperustaisen ja systeemisen muutostyön moottorina. Erityisesti lastensuojelussa sosiaalityöntekijä on keskeinen työväline lapsen turvallisen elämän rakentamisessa. Sosiaalityöntekijällä on myös avaimet koota juuri tämän lapsen tarpeita vastaava monialaisen yhteistyön ”dream team”.

Kokonaisuudella pyritään siihen, että lapsen ja perheen tilannetta arvioidaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin, moninäkökulmaisemmin ja lapsen edun mukaisesti. Hankkeen kehittämistyö tukee sosiaalityöntekijöitä tarkastelemaan lapsen tilannetta kokonaisuutena yksittäisten ongelmien sijaan. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen, joten työskentely edellyttää tutustumista lapsen kokemuksiin arjestaan ja ihmissuhteistaan. Systeemistä ja suhdeperustaista työotetta vahvistamalla tuetaan lapsen läheisiä ja ammattilaisia tunnistamaan lapsen tarpeet sekä rakentamaan yhdessä turvaverkko, joka vähentää riskejä ja vahvistaa suojaavia tekijöitä lapsen turvallista tulevaisuutta varten. Samalla pyritään yhtenäistämään Pohteen alueen lastensuojelun toimintatapoja ja tukemaan sosiaalityöntekijöiden ammatillista asiantuntijuutta, jotta avohuollon tuki olisi mahdollisimman tasalaatuista, oikea-aikaista ja vaikuttavaa.

Keskeiset toimenpiteet kehittämisessä

Osaamisen vahvistaminen: Vahvistetaan lastensuojelun arjessa sosiaalityön, systeemisen ajattelun, suhdeperustaisen työotteen ja monialaisen yhteistyön osaamista. Monialainen tiimi tarjoaa sosiaalityöntekijöille konsultaatio- ja reflektiotukea, osallistuu asiakastyöhön mallintaen systeemistä työskentelyä sekä tukee tiimejä rakentamaan yhteistoimintaa vahvistavia rakenteita. Osaamista tuetaan myös materiaaleilla, koulutuksilla ja tilaisuuksilla. 

Lastensuojelun työvälineet: Kehitetään systeemisiä riskinarvioinnin malleja hyödyntävä työväline, joka auttaa sosiaalityöntekijää tunnistamaan ja arvioimaan lapsen tilanteen riskit sekä suunnittelemaan tavoitteellista muutostyötä. 

Osallisuuden tukeminen: Vahvistetaan lasten ja perheiden osallisuutta eri keinoin, erityisesti palautetietoista työotetta vahvistamalla. Edistetään kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä. 

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

Kokonaisuuden tavoitteena on, että lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden osaaminen, ammatillinen varmuus ja valmiudet työskennellä vaativissa asiakas- ja verkostotilanteissa vahvistuvat. Tavoiteltavana tuloksena on, että lasten, nuorten ja perheiden tilanteita arvioidaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin, moninäkökulmaisemmin ja lapsen edun mukaisesti. Samalla vahvistuu yhteinen ymmärrys lastensuojelun sosiaalityön ydintehtävästä sekä systeemisestä ja suhdeperustaisesta työotteesta.

Konkreettisina tuotoksina kokonaisuudessa syntyy monialaisen jalkautuvan osaamisentuen toimintamalli, Lapsen suojelun AKKUNA -työväline riskien ja vaativan tuen tarpeen tunnistamisen tueksi sekä työvälineen käyttöönottoa tukevia materiaaleja. Lisäksi tuotetaan tiimityötä, monialaista yhteistyötä ja lastensuojelun monialaisen asiantuntijaryhmän työskentelyä tukevia materiaaleja, koulutuksia, työpajoja ja viestinnällisiä sisältöjä. Tuotokset tukevat lastensuojelun arjen työtä ja ovat hyödynnettävissä myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Tavoiteltavana vaikutuksena on, että lastensuojelun avohuollon työskentely Pohteen alueella yhtenäistyy, lapsen osallisuus vahvistuu ja monialainen yhteistyö rakentuu aiempaa suunnitelmallisemmin lapsen tarpeiden ympärille. Pitkällä aikavälillä kokonaisuus tukee oikea-aikaisempaa ja vaikuttavampaa avohuollon tukea sekä voi vähentää raskaampien palvelujen, kuten sijaishuollon, tarvetta. Samalla se vahvistaa lastensuojelun laatua, vaikuttavuutta ja sosiaalityöntekijöiden mahdollisuuksia tehdä lapsen edun mukaista työtä.

Tuotokset ja tulokset

Lähtötilanteessa Pohteen lastensuojelun avohuollossa oli tunnistettu tarve vahvistaa sosiaalityöntekijöiden osaamista, yhteisiä toimintatapoja ja monialaista yhteistyötä. Työskentelytavat, arviointikäytännöt ja monialaisen tuen hyödyntäminen vaihtelivat alueittain ja työntekijäkohtaisesti. Sosiaalityöntekijät tarvitsivat tukea erityisesti vaativien asiakas- ja verkostotilanteiden arviointiin, lapsen edun punnintaan, riskien tunnistamiseen sekä systeemisen ja suhdeperustaisen työotteen konkretisoimiseen käytännön työssä.

Kokonaisuuden aikana kehitettiin useita toisiaan täydentäviä toimintamalleja ja työvälineitä, jotka vahvistavat lastensuojelun avohuollon arjen työtä. Keskeisinä tuotoksina syntyivät monialainen jalkautuva osaamisentuen tiimi, Lapsen suojelun AKKUNA -työväline riskien ja vaativan tuen tarpeen tunnistamisen tueksi sekä työvälineen käyttöönottoa tukevat materiaalit. Lisäksi kehitettiin tiimityötä, monialaista yhteistyötä ja lastensuojelun monialaisen asiantuntijaryhmän työskentelyä tukevia materiaaleja, ohjeistuksia, koulutuksia, työpajoja ja viestinnällisiä sisältöä.

Kehittämistyön myötä lastensuojelun avohuollon työskentely on muuttunut aiempaa yhteisemmäksi, näkyvämmäksi ja reflektoivammaksi. Sosiaalityöntekijöille on rakentunut matalan kynnyksen mahdollisuus saada monialaista konsultaatio- ja reflektiotukea arjen asiakastilanteisiin. Työskentelyssä on vahvistunut lapsen tilanteen kokonaisvaltainen ja moninäkökulmainen arviointi, lapsen osallisuuden huomioiminen sekä suhdeperustaisen ja systeemisen työotteen soveltaminen käytännössä.

Uutta kokonaisuudessa oli erityisesti se, että monialainen osaamisentuki vietiin jalkautuvasti sosiaalityöntekijöiden arkeen eikä sitä rakennettu erilliseksi asiantuntijapalveluksi. Hankkeessa mallinnettiin yhdessä tekemisen kautta sitä, miten sosiaalityöntekijä voi koota lapsen tarpeiden mukaisen verkoston, hyödyntää monialaista asiantuntijuutta ja tarkastella lapsen tilannetta yhdessä läheisten ja ammattilaisten kanssa. Samalla vahvistettiin sosiaalityöntekijän roolia lapsen edun mukaisen muutostyöskentelyn koordinoijana.

Keskeisenä tuloksena voidaan pitää myös sitä, että yhteinen ymmärrys lastensuojelun sosiaalityön ydintehtävästä, vaikuttavasta avohuollon työskentelystä ja monialaisen yhteistyön edellytyksistä vahvistui. Kokonaisuus tuotti konkreettisia työvälineitä, rakenteita ja materiaaleja, jotka jäävät hyödynnettäviksi myös hankkeen päättymisen jälkeen. Ne tukevat Pohteen lastensuojelun toimintatapojen yhtenäistämistä, työn laadun vahvistamista ja lapsen edun mukaista, oikea-aikaista työskentelyä.

Vaikutukset ja vaikuttavuus

Kokonaisuus on vahvistanut lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden osaamista, ammatillista varmuutta ja mahdollisuuksia tehdä lapsen edun mukaista, vaikuttavaa työtä vaativissa asiakas- ja verkostotilanteissa. Monialainen konsultaatio- ja reflektiotuki on tarjonnut työntekijöille mahdollisuuden pysähtyä lapsen ja perheen tilanteen äärelle, tarkastella tilannetta moninäkökulmaisesti ja löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja yhdessä lapsen läheis- ja ammattilaisverkoston kanssa.

Vaikutuksia on syntynyt erityisesti lapsen osallisuuden, systeemisen ja suhdeperustaisen työotteen sekä monialaisen yhteistyön vahvistumisessa. Työskentely on tukenut sitä, että lapsen tilannetta arvioidaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin ja että lapsen näkökulma tulee vahvemmin esiin sekä arvioinnissa että tuen suunnittelussa. Samalla sosiaalityöntekijöiden rooli lapsen edun mukaisen muutostyöskentelyn koordinoijana on vahvistunut.

Kokonaisuuden vaikuttavuus näkyy myös yhteisten toimintatapojen, työvälineiden ja rakenteiden kehittymisenä. Monialaisen jalkautuvan osaamisentuen malli, Lapsen suojelun AKKUNA -työväline sekä muut kehitetyt materiaalit tukevat yhtenäisempää arviointia, riskien tunnistamista ja oikea-aikaista työskentelyä koko Pohteen alueella. Näiden avulla voidaan vahvistaa lastensuojelun laatua ja vähentää työntekijä- tai aluekohtaisia eroja työskentelyssä.

Pidemmällä aikavälillä kokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa avohuollon vaikuttavuutta niin, että lasten, nuorten ja perheiden tuen tarpeisiin voidaan vastata aiempaa varhaisemmin, suunnitelmallisemmin ja tarkoituksenmukaisemmin. Tämä voi vähentää raskaampien palvelujen, kuten sijaishuollon, tarvetta ja tukea lasten turvallista kasvua omissa läheisverkostoissaan.

Vaikutuksia ja vaikuttavuutta voidaan seurata pidemmällä aikajänteellä esimerkiksi tarkastelemalla:

  • sosiaalityöntekijöiden kokemuksia osaamisen, työskentelyvarmuuden ja monialaisen tuen vahvistumisesta
  • lapsen osallisuuden toteutumista asiakasprosesseissa
  • AKKUNA-työvälineen ja muiden materiaalien käyttöä arviointityössä
  • monialaisen yhteistyön rakenteiden ja käytäntöjen vakiintumista
  • lastensuojelun avohuollon työskentelyn yhdenmukaisuutta eri alueilla
  • sijoitusten, kiireellisten sijoitusten, huostaanottojen ja asiakkuuksien kestoon liittyviä kehityssuuntia
  • asiakkaiden, läheisten ja ammattilaisten palautetta työskentelyn laadusta ja vaikuttavuudesta

Vaikuttavuuden arviointi edellyttää pidempää seurantaa, sillä toimintakulttuurin muutos, osaamisen vahvistuminen ja raskaampien palvelujen tarpeen mahdollinen väheneminen näkyvät vasta ajan kuluessa. Kokonaisuus on kuitenkin luonut vahvan perustan pitkäjänteiselle vaikuttavuuden seurannalle ja lastensuojelun avohuollon kehittämiselle.