Hankkeen tuloksellisuuden arvioinnin kannalta asiakkaiden eli kohderyhmän antama palaute toiminnasta on ollut ensiarvoisen tärkeää, sillä he osaavat parhaiten sanoa, onko toiminta toteutunut tavoitellulla tavalla. Asiakkaiden palautteeseen pohjautuvat tulokset ovat toisen raportointivuoden ja samalla hankkeen puolivälin kohdalla näyttäneet seuraavanlaiselta:
1. Aikaisempaa enemmän liikkuvien osuus
- 80 % vastanneista kokee liikkuvansa nyt enemmän kuin ennen toimintaan osallistumistaan. Tätä kautta liikunta ja terveellinen elämäntapa on tullut osaksi heidän arkeansa. Hankehakemuksessa asetettu tulostavoite 60 % ylitettiin. Palaute kysyttiin liikuntaryhmistä.
- Liikunnan lisääntyminen on lisännyt myös sosiaalista vuorovaikutusta ryhmässä harrastamisen kautta. Lisäksi se on osaltaan mahdollistanut osallistujien elämänhallintataitojen lisääntymisen muun muassa rutiinien ja mielekkään tekemisen kautta. Liikunta voi myös vaikuttaa positiivisesti työkykyyn, kun terveys ja jaksaminen paranevat, mitä kautta niin ikään työelämävalmiudet paranevat.
2. Terveydestä oppineiden osuus
- 86 % vastanneista kokee terveystietoisuutensa lisääntyneen toiminnan kautta. Tätä kautta terveellinen elämäntapa on tullut osaksi heidän arkeansa. Hankehakemuksessa asetettu tulostavoite 60 % ylitettiin. Palaute kysyttiin terveysteemoihin liittyvistä infotilaisuuksista.
- Terveystietoisuuden lisääntyminen on voinut vaikuttaa myös liikunnan lisääntymiseen. Lisäksi se on osaltaan mahdollistanut osallistujien elämänhallintataitojen lisääntymisen, kun tietous ja motivaatio itsestä ja muista huolehtimiseen liittyen on kasvanut. Myös luottamus terveyspalveluita kohtaan ja kynnys hakeutua palveluihin on todennäköisesti madaltunut.
3. Elämästä Suomessa oppineiden osuus
- 72 % vastanneista kokee oppineensa toiminnassa uutta elämästä Suomessa. Tätä kautta he ymmärtävät yhteiskunnan perustoimintamekanismeja ja alkeellisia vaikuttamiskeinoja entistä paremmin ja voivat uskaltaa käyttää niitä. Hankehakemuksessa asetettu tulostavoite 60 % ylitettiin. Palaute kysyttiin yhteiskuntateemoihin liittyvistä infotilaisuuksista.
- Oppiminen elämästä Suomessa on parantanut osaltaan myös työelämävalmiuksia ja lisännyt elämänhallintataitoja, kun tietous ja ymmärrys siitä, miten yhteiskunta toimii ovat lisääntyneet.
4. Hyödyllistä palvelutietoa saaneiden osuus
- 89 % vastanneista kokee saaneensa toiminnasta hyödyllistä tietoa yhteiskunnan palveluista. Tätä kautta he myös osaavat paremmin hakeutua niihin. Hankehakemuksessa asetettu tulostavoite 70 % ylitettiin. Palaute kysyttiin yhteiskunnan palveluihin liittyvistä infotilaisuuksista.
- Koska yhteiskunnan palveluiden tuntemus on antanut välineitä hakeutua erilaisiin palveluihin, on se mahdollistanut osaltaan myös elämänhallintataitojen lisääntymisen. Välillisesti se on voinut lisäksi lisätä työelämävalmiuksia mahdolliseen omaa elämäntilannetta edistävään palveluun hakeutumisen kautta.
5. Vahvistuneita ihmisyhteyksiä saaneiden osuus
- 95 % vastanneista kokee yhteytensä muihin ihmisiin vahvistuneen toiminnan kautta. Tätä kautta myös yksinäisyyden tunne on vähentynyt. Hankehakemuksessa asetettu tulostavoite 50 % ylitettiin. Palaute kysyttiin avoimesta kohtaamistoiminnasta, vertaistukiryhmästä, työpajoista ja leiriltä.
- Yhteyksien vahvistuminen muihin on voinut vaikuttaa myönteisesti myös elämänhallintataitojen lisääntymiseen itselle merkityksellisten ihmissuhteiden kautta. Lisäksi koska yhteyksien vahvistuminen on edellyttänyt sosiaalisen kanssakäymisen kohtaamisia, on se mahdollistanut myös tältä osin työelämävalmiuksien paranemisen.
6. Tietoa ja apua arjessa toimimiseen saaneiden osuus
- 93 % vastanneista kokee saaneensa toiminnasta tietoa ja apua arjessa toimimisen tueksi. Tätä kautta heidän oman elämän hallinta ja arjen sujuvuus ovat helpottuneet ja hyvinvointi parantunut. Hankehakemuksessa asetettu tulostavoite 70 % ylitettiin. Palaute kysyttiin yksilöohjauksesta.
- Tiedon ja avun saaminen arjessa toimimisen tueksi pitää sisällään hyvin yksilöllisiä sisältöjä. Jollekin se on tarkoittanut esimerkiksi liikuntaharrastuksen löytämiseen annettua apua, toiselle työn tai asuntojen kartoitusta ja hakemista yhdessä. Tämä on voinut siten lisätä myös esimerkiksi arjen liikuntaa, työelämävalmiuksia ja yhteiskuntatietoisuutta.
7. Uusia elämän tavoitteita saaneiden osuus
- 79 % vastanneista kokee, että heille on syntynyt toiminnan kautta uusia elämän tavoitteita (liittyen esim. koulutukseen, työelämään, perhe- elämään, sosiaalisiin suhteisiin tai vapaa-aikaan). Tätä kautta he ovat aikaisempaa motivoituneempia ja valmiimpia ottamaan seuraavan askeleen elämässään. Hankehakemuksessa asetettu tulostavoite 50 % ylitettiin. Palaute kysyttiin yksilöohjauksesta.
- Tavoitteiden syntyminen on riippuen yksilöllisestä tilanteesta voinut mahdollistaa esimerkiksi arjen suomen kielen taidon, työelämävalmiuksien, sosiaalisen vuorovaikutuksen tai arjen liikunnan lisääntymisen ja siten tukea myös näitä muita tavoitteita.
8. Suomen kielen arkikäyttöä lisänneiden osuus
- 83 % vastanneista kokee käyttävänsä nyt suomen kieltä arjessa (esim. kaupassa, puhelimessa) enemmän kuin ennen toimintaan osallistumistaan. Hankehakemuksessa asetettu tulostavoite 60 % ylitettiin. Palaute kysyttiin suomen kielen ryhmästä.
- Suomen kielen arkikäyttöä lisänneillä myös työelävalmiudet ovat parantuneet kielitaidon myötä, ja tuntisisällöt ovat mahdollistaneet muun muassa yhteiskunta- ja terveystietoisuuden lisääntymisen. Suomen kielen arkikäytön lisääntyminen on myös voinut helpottaa uusien sosiaalisten suhteiden luomista suomalaistaustaisten kanssa.
9. Uusia taitoja ja tietoja oppineiden osuus
- 91 % vastanneista kokee oppineensa toiminnassa uusia taitoja tai tietoja. Tätä kautta myös mahdollisuus päästä eteenpäin elämässä on parantunut. Hankehakemuksessa asetettu tulostavoite 40 % ylitettiin. Palaute kysyttiin kursseilta ja työpajoista.
- Uusien tietojen ja taitojen oppiminen on mahdollistanut arjen suomen kielen taidon parantumisen suomenkielisen ohjauksen kautta. Lisäksi se on voinut lisätä elämänhallintataitoja muun muassa mielen aktiivisuuden myötä sekä välillisesti uuden mielekkään tekemisen löytämisen kautta. Toimintasisällöt ovat mahdollistaneet myös monien työelämävalmiuksien paranemisen sekä liikunnan lisääntymisen.
10. Suomalaistaustaisten kanssa aikaa viettäneiden osuus
- 66 % vastanneista on viettänyt toiminnassa aikaa suomalaistaustaisten ihmisten kanssa. Tätä kautta heille on syntynyt sosiaalisia vuorovaikutuksia kantaväestön edustajiin. Hankehakemuksessa asetettu tulostavoite 60 % ylitettiin. Palaute kysyttiin hyvinvointitapahtumista.
- Vuorovaikutuksella suomalaistaustaisten kanssa on voinut olla positiivisia vaikutuksia lisäksi erityisesti arjen suomen kielen taidon parantumiselle. Kohtaamisen tasolla tapahtuvalla kahdensuuntaisella kotoutumisella on myös vaikutuksia laajasti yhteiskunnassa osallisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Kohderyhmältä saadusta palautteesta on luettavissa, että saadut tulokset ovat ylittäneet tulosodotukset. Mittarit kuvaavat konkreettisia muutoksia, jotka kuitenkin vastaavat myös laajempiin tavoitteisiin, ja ne edistävät samanaikaisesti useampaa osa- ja päätavoitetta. Tuloksilla on yksittäisvaikutusten lisäksi yhteisvaikuttavuutta. Aikaansaadut tulokset ovat erinomaisia, ja hankkeen toiminnoilla on pystytty vastaamaan laadukkaasti ja hyvin monipuolisesti kohderyhmän tarpeisiin. Hankkeessa on voitu monipuolisuutensa myötä antaa yksilölliseen elämäntilanteeseen tarpeellista toimintaa. Toiminta on vakiintunut huomattavasti ja saatu pyörimään monin osin vapaaehtoisten voimin. Toimintaan osallistuneet naiset ovat alkaneet järjestäytyä myös omatoimisesti pitämään esimerkiksi olohuonetta varsinaisten järjestettyjen kertojen ulkopuolella, ja siihen on annettu mahdollisuus. Osallistujat ovat saaneet hankkeelta paljon konkreettista hyötyä, esimerkiksi moni on saanut myös työ- tai koulupaikan tai ystäviä. Hanke on mahdollistanut kohderyhmään kuuluvien naisten osallisuutta myös, koska heidän osaamistaan on hyödynnetty eri tavoin toiminnan toteuttamisessa. Hanketoiminnalla on voitu moninaisen osallistujajoukon ansiosta myös edistää monensuuntaista kotoutumista eri kieli- ja kulttuuriryhmien välillä, mitä voidaan pitää suurena vahvuutena. Kaikkiaan hanke on osoittanut tarpeellisuutensa, ja toiminta on kehittynyt hyvin jatkoa ajatellen.
Myös STEA on rahoittajana arvioinut hankkeen tuloksellisuutta yllä kuvatun toimintavuoden pohjalta. Arviointikysymyksiä on yhteensä seitsemän. Ne jakaantuvat kolmeen eri arviointialueeseen.
Toiminnan kohdentumista ja laajuutta arvioivat kysymykset:
1. Onko toiminta kohdentunut tavoiteltuun kohderyhmään (Tavoitettiinko suunnitellut kohderyhmät)?
2. Onko oikeaa kohderyhmää tavoitettu (määrällisesti)?
3. Tukeeko toteutunut toiminta aiottujen tulosten aikaansaamista?
Tulosten todentamista arvioivat kysymykset:
4. Tukeeko kerätty tieto toiminnan tulosten osoittamista?
5. Onko tulokset todennettu kerätyllä tiedolla?
Aikaansaatuja tuloksia arvioivat kysymykset:
6. Onko toiminnalla saatu aikaan aiottuja tuloksia (kerättyyn tietoon perustuvat tulokset)
7. Arvio aikaansaaduista tuloksista suhteessa avustustasoon.
Vastaus arviointikysymykseen voi olla ”hyvin”, ”riittävästi” tai ”heikosti”. Toimintamallin mukaisen hankkeen tuloksellisuusarvioinnissa arvio oli kaikilla osa-alueilla "hyvä". Arvioinnin tulokset osoittavat, että toimintaa on suunniteltu, toteutettu ja arvioitu hankkeessa parhaalla mahdollisella tavalla (ks. STEA 2023).
Kokonaisarvioinnin perusteella voidaan sanoa, että HyNa-hankkeessa on palautteen ja tulosten perusteella luotu toimiva yhteisö- ja asiakaslähtöisyyttä toteuttava matalan kynnyksen työskentelymalli yli 29-vuotiaiden työttömien tai työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttaneiden naisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, kotoutumisen ja osallisuuden edistämiseksi.
