Yhteisöllisyys, osallisuus ja toimijuus kuntouttaa. Syvimmälle ja laajemmalle yhteistuotannollisuudessa ovat päässeet yhteisöt, joissa henkilökunta ja lähiesimies on kyennyt muuttamaan omia asenteita, ennakkoluuloja, tapaa ajatella, tehdä työtä monien eri yhteistyötahojen kanssa.
Suurin mahdollisuus ja este yhteistuotannollisuudelle, osallisuudelle, yhteisöllisyydelle ja toimijuudelle on henkilökunta, sillä edellytyksellä, että yhteisöllä on vankkumaton johdon ja organisaation tuki ja riittävät taloudelliset resurssit.
Yhteisöllisyys, osallisuus ja toimijuus tulisi sisällyttää osaksi opioidikorvaushoitoa, osana psykososiaalista kuntoutusta koskien sekä kuntouttavin että haittoja vähentävin tavoittein korvaushoidossa olevia. Yhteisöllisyyden voima pohjautuu siihen, että kaikkien: kokemusasiantuntijoiden, vertaistoimijoiden, vapaaehtoisten, asiakkaiden / potilaiden ja ammattilaisten osaaminen tulee jaetuksi, vastuu ja valta jaetuksi.
Laaja-alainen yhteiskehittäminen ja yhteistoimijuus mahdollistavat vaikuttavat sote palvelut jatkossakin. Yhteisöllisyys ja yhteisöt ovat yhteistuotannollisuuden perusta.
Yhteiskunnassa, päihderiippuvuuden hoidossa, kuten opioidiriippuvuuden hoidossakin painotetaan avohoidon ensisijaisuutta, jolloin laitoshoitojen määrä ja vaihtoehdot ovat vähentyneet merkittävästi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Avohoito ei kuitenkaan ole kehittynyt riittävästi verrattuna sille asetettujen tavoitteiden. Lisäksi sosiaalisen kuntoutuksen laaja-alaisuutta ei ymmärretä osana opioidiriippuvaisten päihdehoitoa, muttei myöskään opioidiriippuvaisten oikeutta saada heille kuuluvia työelämämahdollisuuksia esim. kuntouttava työtoiminta, työkokeilut tai opiskelumahdollisuuksia.
ARVIOINNIN TOTEUTUS
Tilanne ennen käytännön toimeenpanoa:
Yli 100 opioidikorvaushoidossa olevan iso yhteisö, joissa yhteisökokous säännöllisesti, yhteisön työntekijät tiskin takana, ei työtoimintaa tai säännöllisiä ryhmiä. Useamman vuoden kokemus opioidikorvaushoidon rinnalla toimivasta kulttuuri- ja taidetoiminnasta, joitain kaapelivalmennuksia ja asiakasedustajatoiminta syntynyt yhden valmennuksen kehittämisideasta.
Osallisuutta käsitteenä ei ollut sanoitettu, asiakkaiden toimijuutta ei edistetty systemaattisesti, eikä laaja- alaista ymmärrystä psykososiaalisesta kuntoutuksesta.
Tilanne käytännön toimeenpanon aikana:
Hanke eteni aikataulussa. Kulttuurimuutos on prosessi, matka aivan kuin yhteisöllisyys ja yhteisöjen kehittyminen. Yhteisö on jäsentensä summa. Seurantatiedot raportoitiin kolme kertaa vuodessa osana ESR seurantaraporttia, lisäksi sisäisesti ja ulkoisesti tiedotettiin tunnusluvuista ja kokemuksista mm. Yhteisökokoukset, Yammer, Twitter ja OK-verkostokokouksissa.
HDL toiminnassa kyettiin luomaan uusia yhteistyötoiminta-alueita mm. seuraavien toimijoiden kanssa: Diakonissalaitoksen säätiö sr. TOIMEKAS-hanke / STEA erityisryhmien asuminen, D-asema / STEA kansalaistoimintakeskukset, NICE to WORK / ESR maahanmuuttaja naisten opinto- ja työpolut. Lisäksi Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n asumis- ja päihdepalveluihin on kaksi palkattua työvalmentajaa opinto- ja työelämäpolkujen kehittämiseen. Hanke osallistui mm. siivoustoiminnan uudelleen kilpailuttamiseen siten, että kilpailutuksen kriteereissä ja tavassa toteuttaa siivouspalveluita huomioidaan asiakkaiden toimijuus. Lisäksi hankeen edustajat (projektityöntekijä ja asiakasedustajat olivat mukana kaikkien päihdepalveluyksiköiden työryhmien "Uusi yhteinentyö" -valmennuksen ohjausryhmässä sekä työpajojen käytännön toteutuksessa ja suunnittelussa.
Uudistuva ammatillisuus ja työnkuva ei ollut omin tapa työskennellä kaikille, jolloin työntekijät tekivät omia valintoja.
Tilanne käytännön toimeenpanon jälkeen:
Laajennetun yhteisön jäsenet erityisesti asiakkaat ja työntekijät tuottavat sanallisesti sekä tilastollisesti osallisuus, yhteisöllisyys ja toimijuus ovat lisääntyneet. Yhteistuotannollisuus on opioidikorvaushoidossa lisääntynyt. Asiakaskyselyiden ja henkilöstökyselyiden tulokset ovat parantuneet.
Tulostähden tulokset oman kuntoutumisen mittarina ovat lupaavia.
Jokaisessa yhteisössä ja työryhmässä on oma oppimisenprosessi, joten yhteistuotannollisuuden: yhteisöllisyyden, osallisuuden ja toimijuuden realisoitumisen astetta voi arvioida peilaten kyseisen yhteisön alku- ja lopputilanteeseen.
