Työparityö vammaispalveluiden asiakasohjauksessa

Luotu 26.03.2025
Työparityö vammaispalveluiden asiakasohjauksessa
Työparityö vammaispalveluiden asiakasohjauksessa

Alustava idea

Työparimalli kuvaa sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työparityötä ja työnjakoa vammaispalveluiden asiakasohjauksessa. 

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on ollut sosiaalityön eri yksiköissä merkittäviä haasteita sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa, mikä uhkaa palvelujen saatavuutta ja laatua. Tästä on aiheutunut tarve etsiä tehokkaita ratkaisuja, jotka mahdollistavat sujuvan työnjaon sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien välillä. Vammaispalveluissa tilanne on vaihdellut. Joustoa työnjakoon tarvitaan erityisesti tilanteissa, jolloin sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa on pidempiaikaisia haasteita. Työnjakoa on tarve selkiyttää siten, että kukin ammattiryhmä pystyisi hyödyntämään omaa osaamistaan parhaalla mahdollisella tavalla. Työnjaon kehittäminen yhdessä työntekijöiden kanssa edistää myös työhyvinvointia. 

Lisäksi keskusteluissa on noussut esiin työntekijöiden tarve suuntautua tiettyihin, esimerkiksi asiakkaiden elämänvaiheiden tai ikäkausien mukaisesti määräytyviin asiakasryhmiin. Suuntautuminen erilaisiin asiakasryhmiin mahdollistaa osaamisen ja ammattitaidon syventämisen, auttaa työn kuormituksen hallinnassa, edistää työhyvinvointia, tehostaa yhteistyötä ja parantaa palvelun laatua sekä asiakaskokemusta. 

Työparityön kehittäminen on nähty yhdeksi mahdollisuudeksi työn ja työnjaon sujuvoittamiseksi. Lähtökohtana ovat sosiaalihuoltolaki ja sosiaalihuollon ammattihenkilölaki. Sosiaalihuollon ammattihenkilölain tarkoituksena on edistää sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yhteistyötä ja tarkoituksenmukaisen tehtävärakenteen muodostamista asiakkaiden palvelutarpeet huomioon ottaen. Sosiaalihuoltolain (29.12.2022/1280) 42 § määrittää omatyöntekijänä toimimista. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun erityistä tukea tarvitsevan henkilön omatyöntekijän tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevän työntekijän on oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu sosiaalityöntekijä. Sosiaalihuoltolain vuoden 2024 soveltamisoppaassa (2024, s. 169) tarkennetaan sääntelyä siten, että jos omatyöntekijä ei ole sosiaalityöntekijä, hänellä tulee olla asiakkaan asian hoitamiseksi työparinaan sosiaalityöntekijä. Tämä työpari voi olla esimerkiksi asiakastyötä tekevä esimies tai tiimin jäsen. Uudistetussa vammaispalvelulaissa 675/2023 viitataan omatyöntekijän osalta sosiaalihuoltolain säädökseen.

Kehittäminen on tukenut Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstöohjelmaa, jossa esitetään painopisteet ja tavoitteet henkilöstövoimavarojen suunnittelulle, henkilöstöjohtamiselle, osaamisen kehittämiselle sekä työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamiselle. Henkilöstöohjelma valmisteltiin henkilöstön kanssa yhdessä. Se on työväline, jonka avulla tekemistä ja johtamista suunnataan. Ohjelman tavoitteena on turvata henkilöstön riittävyys ja työkyky sekä edistää osaamista, laadukasta rekrytointia ja perehdytystä. Ohjelma pohjautuu hyvinvointialueen strategiaan ja on yksi sen keskeisistä toimintaohjelmista.

Kehittäminen on osaltaan toteuttanut myös hyvinvointialueen vammaispalvelujen kehittämissuunnitelmaa, jossa yhtenä kehityskärkenä on henkilöstön pysyvyyden ja saatavuuden turvaaminen panostamalla henkilöstön hyvinvointiin ja riittävään osaamisen kehittämiseen. Lisäksi kehittämisessä on hyödynnetty Päijät-Hämeen hyvinvointialueella kehitettyä asiakkuuksien segmentoinnin mallia. 

Kehittämistyötä on tehty sosiaali- ja terveysministeriön projektirahoituksella osana hallituksen Hyvän työn ohjelman sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työnjakopilotteja. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan näiden pilottien "tavoitteena on tukea sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien työnjaon ja tehtävärakenteiden kehittämistä hyvinvointialueilla. Sosiaalihuollon ammattihenkilölain lähtökohtana on mahdollistaa sujuva työnjako sosiaalihuollon ammattihenkilöiden kesken, tätä rajoittaa lähinnä palvelulainsäädännössä olevat erilliset määräykset työntekijän koulutuksesta tietyissä tehtävissä. Piloteilta toivotaan uusia ratkaisuja työnjaon kehittämiseksi nykylainsäädännön puitteissa. Toisaalta niissä voidaan nostaa esiin myös lainsäädännön haasteita, joita voidaan huomioida ammattihenkilö- sekä palvelulainsäädännön uudistuksissa." (Hyvän työn ohjelma 2024-2027 - Sosiaali- ja terveysministeriö)

Ratkaisun keskeinen sisältö

Kehittämisen tuloksena vammaispalveluihin on laadittu työparityön prosessimalli. Prosessin kuvauksen lisäksi se sisältää työparityön periaatteet, työparityön esimerkkitilanteet, kuvauksen työparityön lainsäädännöllisistä lähtökohdista ja reunaehdoista sekä kuvauksen siitä, miten työparityöskentely eroaa lyhytaikaisesta parityöstä tai konsultaatiosta. 

Työparityön toimintamallin vaiheet ovat:

  1. Asiakas tekee hakemuksen tai ottaa yhteyttä tilanteensa muuttuessa, tai sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja tunnistaa muulla tavoin mahdollisen tarpeen työparityölle.
  2. Sosiaaliohjaaja/sosiaalityöntekijä vie asiakkaan asian/hakemuksen tarvittaessa alueensa tiimiin anonyymisti. Tiimissä arvioidaan työparityöskentelyn tarve. Tarpeen tunnistamisessa voidaan hyödyntää asiakkuuksien segmentointia. Työparia voi tarvittaessa kysyä myös suoraan ilman tiimin arviointia, esimerkiksi jos asiakkaan tilanne on akuutti ja työparityöskentely pitää käynnistää heti. Esihenkilön rooli työparityössä on pääasiassa konsultoiva. Hän voi olla tukena erityisen tuen tai työparityön tarpeen määrittämisessä tai tulla tarvittaessa mukaan työskentelyyn. Myös esihenkilö voi tunnistaa työparityön tarpeen.
  3. Työpari sopii yhteisen työskentelyn periaatteet. He sopivat kumpi ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja kumman nimi laitetaan asiakastietojärjestelmässä asian käsittelijäksi. He sopivat asiakkaan kanssa yhteisen tapaamisen. Jos asiakkaalla on ennestään omatyöntekijä, niin omatyöntekijä kirjaa, ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja kertoo työparityöstä.  Tällöin asian käsittelijänä on omatyöntekijä ja työpari lisätään toiseksi käsittelijäksi. Kirjauksiin laitetaan kummankin työntekijän nimi. Jos asiakkaalla digipolku käytössä, niin molemmat työtekijät merkitään digipolkuun, jotta kumpikin näkee asiakkaan lomakkeet ja viestit digipolulla.
  4. Työpari sopii etukäteen kumpi kirjaa tapaamisessa ja kumpi vastaa keskustelun vetämisestä. Työpari laatii yhdessä palvelutarpeen arvion sisällön. Jos asiakkaalla todetaan erityisen tuen tarve niin  sosiaalityöntekijä kirjaa palvelutarpeen arvioinnin. Tässä vaiheessa voidaan päättää jatketaanko työparityötä vielä.  Jos vasta palvelutarpeen arvioinnin vaiheessa ilmaantuu tarve työparityölle tai jonkun työntekijän erityisosaamiselle, työparityön voi aloittaa myös vasta tässä vaiheessa.
  5. Uuden asiakkaan ollessa kysymyksessä työpari sopii, kummasta tulee omatyöntekijä, kun palvelutarpeen arviointi on tehty. Lähtökohtana on asiakkaan omatyöntekijän pysyvyys. Työpari sopii asiakastapaamisen jälkeen työnjaosta, eli esimerkiksi siitä, kumpi tekee tarvittavat päätökset. Lähtökohtaisesti päätökset tekee omatyöntekijä, mutta jos tehtävää on paljon, voidaan työtä tarpeen mukaan jakaa työparin kesken. Työpari pohtii yhdessä päätösten sisältöä ja perusteita palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Omatyöntekijä tiedottaa asiakasta hänen asiansa etenemisestä ja siitä, keneen asiakas voi jatkossa olla yhteydessä.
  6. Asiakassuunnitelman sisältö laaditaan yhteisesti. Rajoitustoimenpiteiden osalta, jos asiakkaalla ei ole erityisen tuen tarvetta, on omatyöntekijä on lähtökohtaisesti sosiaaliohjaaja, mutta rajoitustoimenpiteiden osalta yhteistyötä tehdään sosiaalityöntekijän kanssa. Sosiaalityöntekijä kirjaa rajoitustoimenpiteet asiakassuunnitelmaan. 
     

 

Vammaispalveluilla tuetaan asiakkaita, jotka eivät selviydy päivittäisistä toiminnoista vamman tai sairauden johdosta. Vammaispalvelujen asiakasohjauksessa työskentelee sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia, joiden tehtävänä on laatia asiakkaille sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaiset palvelutarpeen arvioinnit ja palvelusuunnitelmat sekä tehdä päätökset asiakkaiden palveluista. 

Asiakkailla on asiakasohjauksessa omatyöntekijä, joka koordinoi asiakkaan palvelukokonaisuutta ja tekee monialaista yhteistyötä silloin, kun se on asiakkaan palvelujen kannalta tarpeellista. Omatyöntekijän on oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun erityistä tukea tarvitsevan henkilön omatyöntekijän tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevän työntekijän on oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu sosiaalityöntekijä ja tehtävä on hoidettava virkasuhteessa.

Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.1.2025. Sosiaalihuollon palveluita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaa lainsäädäntöä ollaan myös uudistamassa. 

Asiakkaiden osallistuminen

Kohderyhmänä ovat olleet vammaispalveluiden asiakasohjauksen työntekijät ja esihenkilöt. Asiakasohjauksen tiimeillä on ollut erilaisia työkulttuureja. Toiset ovat jo aiemmin hyödyntäneet työparityötä enemmän kuin toiset.  

Työparimallia ja siihen liittyvää sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden työnjakoa on kehitetty yhdessä työntekijöiden kanssa monin erilaisin tavoin sekä läsnä että etänä järjestytyissä työpajoissa ja tekemällä erilaisia kyselyitä, kuten

  • Työparityön kulttuurikuvausten laatiminen
  • Työparityön vaiheiden mallintaminen asiakkaan palvelupolulla
  • Työparityön prototyypin kehittely
  • Asiakkuussegmentoinnin ideointi
  • Työnjaon SWOT-analyysityöpaja
  • Erätauko-dialogi työnjaosta
  • RATKO-työpajat
  • Alku-, väli- ja loppukyselyt työntekijöille

Työpajoissa on hyödynnetty erilaisia yhteiskehittämisen menetelmiä sekä läsnä että etänä, paperilla ja virtuaalisesti. Työntekijöitä on kannustettu olemaan kehittäjiin jatkuvasti matalalla kynnyksellä. 

 

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

Työparityön tekeminen on lisääntynyt vammaispalveluiden asiakasohjauksessa kehittämisen aikana. Päijät-Hämeen hyvinvointialueella on alettu kartoittaa työparityön tekemistä myös muissa palvelutehtävissä. Lisäksi pohditaan, voisiko työparimallia hyödyntää palvelutehtävien välisessä työparityössä. 

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Työparityö edellyttää työyhteisöltä avointa keskustelua sekä yhdessä sovittuja periaatteita työparityön periaatteista. Työparityön tarkoituksena on sosiaalityön resurssien tehokas käyttö ja toisaalta työntekijöiden työkuormituksen vähentäminen. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen vammaispalveluiden asiakasohjaus
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)