Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus/TTO Päijät-Häme

Luotu 28.05.2021
Työkyvyn tuen palvelukokonaisuus/TTO Päijät-Häme

Alustava idea

Ammattilaisilla on sote-keskuksessa selkeä prosessi ja osaamista työ- ja toimintakyvyn tukeen, työkyvyn heikkenemisen riskin tunnistamiseen sekä tarvittavien palveluiden monialaiseen suunnitteluun, järjestämiseen ja arviointiin. Palvelupolut ovat sujuvat ja vastuut selvät.

 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Työikäiset
Työttömät

Linkit - Liitteet
Päijät-Hämeen työkyvyn ja työllistymisen tuen malli (2.46 MB)

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä pyritään palvelutuotannon tehokkuuden, laadun ja asiakaslähtöisyyden paranemiseen. 01/21 Päijät-Hämeessä aloitti Mehiläisen (51 %) ja Päijät-Hämeen (49 %) yhteisyritys Harjun terveys Oy. Sen tavoitteena on kustannustehokas ja vaikuttava palvelutuotanto. Työkykyhankkeessa tehtävä työ asemoituu vahvasti sote-palveluiden järjestämisvastuussa olevan hyvinvointiyhtymän toiminnaksi. Toimintaa pilotoidaan omissa ja ulkoistetuissa palveluissa, mutta kehittämistä tehdään yhdessä linjassa Harjun terveyden, Sysmän ja Heinolan kanssa.

Päijät-Hämeessä on toimijoita paljon, mutta ne ovat hajautuneet. Palvelu on tällä hetkellä usein sattumanvaraista ja henkilöitynyttä. On havaittavissa myös osaamisen puutetta työ- ja toimintakykyyn liittyvissä asioissa. Siksi koulutus on tärkeää. Palvelun vieminen rakenteisiin takaa osaamisen säilymisen.

Työkyvyn tuki osana SOTE-keskusta toimenpidekokonaisuudessa tavoitteena on, että alueelle luodaan, tehdään näkyväksi ja otetaan käyttöön arvioitu, eri osapuolten näkökulmasta toimiva työkyvyn tuen toimintamalli. Malli koostuu perustason sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen lisäämisestä työkyvyn ylläpitoon sekä sen menettämisen riskissä olevien työ- ja toimintakyvyn arviointiin, hankkeessa valitun ja pilotoidun työ- ja toimintakyvyn arviointimittarin käyttöönottoon sekä työkyvyn tuen paikallisen palvelujärjestelmän hallitsemiseen.

Hankkeen näkökulmasta työkyvyn tuki -terminä tarkoittaa asiakasryhmäkohtaista palvelukokonaisuutta ja yksilöllistä palvelupolkua, jotka vahvistavat asiakkaan työ- ja toimintakykyä ja työllistymisen edellytyksiä. Palvelukokonaisuus (asiakasryhmä) puolestaan tarkoittaa perus- ja erityistason palveluiden yhteen sovittamista, eri palveluiden hyödyntämistä yhtäaikaisesti sekä eri toimijat oman vastuunsa tietämistä palvelukokonaisuudessa. Palvelupolussa (yksilötaso) on kyse suunnitelmallisesta ja yksilöllisestä eri palveluprosessien kokonaisuudesta, moniammatillisesta yhteistyöstä eri prosessien välillä (myös tiedonkulun varmistaminen) sekä asiakasosallisuudesta.

 

 

Kehittämistarve eri näkökulmista

Poliittiset päätökset ohjaavat yhteiskuntaa. Hallitus on sitoutunut työllisyyden nostoon. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on tulevan sote-rakenteen mukainen, lähes koko maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjä. Sen sisäisiä prosesseja ja osaamista työkykyä tukevien toimenpiteiden tarpeen tunnistamiseksi sekä tuen ja jatkopolkujen saumattomaksi järjestämiseksi yhdessä asiakkaiden ja muiden toimijoiden kanssa pitää kuitenkin vahvistaa. Epävarmassa työmarkkinatilanteessa työttömien ja osatyökykyisten työkyvyn tuki on erityisen tärkeää. Ihmisen työelämäosallisuutta pitää vahvistaa ja syrjäytymistä ehkäistä. Lisäksi tulee muistaa, että asiakaslähtöiset palvelut mahdollistavat laadukkaammat ja kustannustehokkaammat palvelut.

Työkyvyn tuen toimintamallin sekä osaamisen (tunnistaminen, suunnittelu, toteutus ja arviointi) juurruttaminen peruspalveluihin on merkittävä muutos niin ammattilaisten kuin asiakkaankin näkökulmasta. Tulevaisuuden sote -keskukset ovat moniammatillisia, tiimiajatteluun perustuvia keskuksia, jossa työskentelevät ne ammattilaiset, jotka ovat keskeisessä roolissa myös työkyvyn tuen mallin näkökulmasta. Näin ollen tarvittavat palvelut ovat saatavilla tulevaisuudessa juuri peruspalveluissa, sote -keskuksissa. Työllisyyttä hoitavat tahot, Kela ja muut keskeiset, ei sote -keskuksissa työskentelevät tahot, voidaan linkittää toimintamalliin ja työkyvyn tuen palvelukokonaisuuteen jo hankeaikana. Peruspalveluissa, esim. terveydenhuollossa, tulee lisätä etuuksien ja lakien osaamista, mm.  niiden vaikutusta asiakkaan kokonaistilanteeseen ja palvelupolkuihin.

Tällä hetkellä maakunnassa ei ole yhteneväistä tapaa toimia, vaan kunnilla on erilaiset käytännöt: Sysmä sekä Heinola hoitavat itse palvelunsa, Lahdessa Harjun terveys kehittää omaa mallia ja Hollolassa on osittain käytössä aikaisemmin kehitetty toimintamalli. Onkin noussut tarve yhtenäistämiselle erityispiirteet huomioiden, esim. Lahti (kaupunki) ja Padasjoki (pieni kunta).

Asiakas on oman elämänsä asiantuntija. Hänet on otettavat mukaan ja laitettava keskiöön. Tarvitaankin asiakaslähtöistä palvelua. Niinpä työkyvyn tuen palvelun löytäminen palvelujärjestelmästä sekä asiakkaaksi pääsemisen tulee olla helppoa. Asiakas voi ohjautua tiimiin eri tahojen kautta tai hänellä pitää voida olla mahdollisuus hakeutua siihen itse. Asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arviointi on osa työkyvyn tukea sekä asiakkaan työllistymispolkua, jonka johdosta tarvitaankin vahvaa yhteistyötä katkeamattoman palvelupolun varmistamiseksi. On tärkeää, että asiakas pääsee tarvitsemaansa palveluun tai saa tarvittava tuen, jotta työllistyminen tulevaisuudessa voisi tulla mahdolliseksi.

Organisaation näkökulmasta on kustannustehokkaampaa järjestää palvelut peruspalveluissa verrattuna erikoissairaanhoitoon. Ammattilaisten työkyvyn tukeen liittyvän osaamisen lisääntyminen, toimintamalliin perustuvan, moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen sekä päällekkäisen työn vähentyminen ovat merkittäviä myös organisaation näkökulmasta.

Työttömän asiakkaan palveluun pääseminen helpottuu, kun ammattilaiset tunnistavat työkyvyn tuen tarpeen heti asiakkaan hakeutuessa peruspalveluiden piiriin. Ammattilaisilla on käytössä asiakkaan tarpeet huomioiva, moniammatillinen työkyvyn tuen toimintamalli sekä tieto siitä, miten ja kenen kanssa toimia. Pidemmällä aikavälillä asiakkaan työllistymisen mahdollisuudet parantuvat, koska asiakkaan työ- ja toimintakyvyn haasteet ja mahdollisuudet on kartoitettu kokonaisvaltaisesti ja moniammatillisesti. Lisäksi asiakas on saanut tarvitsevansa tuen ja ohjauksen koko asiakkuuden/prosessin ajan.

 

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Hankkeessa kehitetään erityisesti asiakkaan työ- ja toimintakyvyn selvittelyä sosiaali- ja terveysasemilla sekä asiakkaan kokonaistyöllistämispolkuun liittyviä yhteistyön tapoja. Tavoitteena on, että hankkeen jälkeen sote-keskusten ammattilaisilla on selkeä prosessi ja osaamista työ- ja toimintakyvyn tukeen, työkyvyn heikkenemisen riskin tunnistamiseen sekä tarvittavien palveluiden monialaiseen suunnitteluun, järjestämiseen sekä systemaattiseen arviointiin. Toimiva monialainen työ- ja toimintakyvyn arvioinnin malli ja siihen liittyvä vastuutyöntekijätoiminta on kuvattu, ja malli on toiminnassa. Alueelle on luotu toimiva työkyvyn tuen palvelukokonaisuus. Se on helposti saavutettava, asiakkaan tarpeista lähtevä ja tämän omat voimavarat huomioiva. Asiakasosallisuus palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa on lisääntynyt ja eri asiakasosallisuuden menetelmiä on kehitetty ja käytössä. Palvelupolku toimii sujuvasti, sen toimijoilla on selkeät roolit, yhteinen tavoite, ja he tekevät aitoa yhteistyötä.

Monialaisia hoito-, kuntoutus- ja asiakassuunnitelmia kehitetään niin, että niissä huomioidaan myös työkykyyn liittyvät tavoitteet. Työllisyyden kuntakokeilun ja TE-toimiston kanssa yhteistyössä tehtävien monialaisten työllistymis- ja aktivointisuunnitelmien laadinnassa huomioidaan työkyvyn tuen suunnitelmat. Tavoitteena on lisäksi, että varhaisvaiheen työkyvyn ylläpidon tukitoimia psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueilla on kehitetty.

 

Tavoitteiden saavuttaminen

Hanke hyödyntää muualla kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Sote-ammattilaisia koulutetaan laajasti työ- ja toimintakyvyn tukemiseen ja sen menettämisen riskissä olevien henkilöiden tunnistamiseen sekä työkyvyn tuen paikalliseen palvelujärjestelmään. Sote-ammattilaisten kanssa yhdessä kehitetään työkyvyn tuen ja asiakassuunnitelmatyötä sekä kirjaamisen tapoja. Eri hallintoalat ylittävät palvelupolut rakennetaan yhdessä: asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arviointi on osa asiakkaan työllistymispolkua, jonka vuoksi tarvitaan vahvaa yhteistyötä.

Hollolan Työllisyyden Kuntakokeilun kanssa työstetään palvelumuotoilijan johdolla työkyvyn tuen palvelupolkujen nykytilaa, onnistumisia ja kehittämiskohteita asiakastapausten kautta.  Tavoitteena on työskentelyn tuloksena saada yhteinen ymmärrys nykytilasta, sekä siitä työkyvyn tuen mallista, joka Hollolan alueella olisi hyödyllisin niin asiakkaan kun kuntakokeilun näkökulmasta. Lopullinen malli/palvelupolku tullaan rakentamaan kuitenkin yhteistyössä työkyvyn tuen parissa työskentelevien ammattilaisten kanssa asiakasnäkökulma huomioiden.

Työttömän terveystarkastusprosessi on kuvattu jo aikaisemmin (IMS-kaavio liitteenä). Tällä hetkellä terveydenhuollon välinen yhteistyö toimii, mutta muutoin monialainen työskentely ontuu. Työttömän terveystarkastus on keskeisessä roolissa, ja sitä tulee edelleen vahvistaa. Alueen työttömien terveydenhoitaja on mukana kehittämistyössä. On kuitenkin tärkeää saada palvelupolun kaikki kohdat näkyviksi ja kokonaisuus toimivaksi. Nivelkohdat ja yhteistyön rajapinnat pitää huomioida erityisen tarkasti.

Padasjoen moniammatillinen (terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, Kela, Te -palvelut, asiakkaan lähettävä taho, asiakas) työkykytiimi- pilotti on alkanut ja ensimmäinen tiimin kokous on syyskuussa. Pilotin tavoitteena on tuoda moniammatillista näkemystä asiakkaan tilanteeseen ja löytää ratkaisuja työkyvyn tuen näkökulmasta, jotta työllistyminen mahdollistuisi jäljellä oleva työkyky huomioiden. Tiimin toimintamalli voisi olla monistettavissa myös muihin Päijät-Hämeen kuntiin.

Työkykytiimi- pilotin avulla arvioidaan, onko fyysinen, säännöllisesti kokoontuva, samoista ammattilaista koostuva moniammatillinen tiimi toimiva ja vastaako se sille asetettuihin tavoitteisiin vai olisiko moniammatillinen, verkostomaisesti, enemmän asiakastarvelähtöisesti koottava tiimi toimivampi työkyvyn tuen malli. On mahdollista, että tulevaisuudessa olisi erilaisia työkyvyn tuen malleja (huomioiden alueiden erityispiirteet ja -tarpeet), kunhan ne on ensin pilotoitu, mallinnettu ja juurrutettu osaksi rakennetta ja palvelujärjestelmää.

Orimattilan, Pukkilan, Myrskylän ja Hartolan työkyvyn tuen nykytila tullaan selvittämään. Se aloitetaan sote -ammattilaisista. Tavoitteena on kartoittaa jo olemassa olevat mallit, haasteet, mahdollisuudet ja kehittämistarpeet. Tarkoitus on myös kartoittaa sote -ammattilaisten työkyvyn tukeen liittyvä osaaminen ja mahdolliset koulutustarpeet. Huomioitavaa näillä paikkakunnilla on se, että terveyspalvelut tuotetaan osin yksityisen toimijan toimesta, joka luo reunaehtoja kehittämiselle hankkeen näkökulmasta.

Sysmä ja Heinola ovat kuvanneet tai ovat kuvaamassa prosessejaan, joissa työkyvyn tuki ja työkyvyn arviointi ovat osa prosesseja.  Hanke saa kuvatut prosessit käyttöönsä.

Lahden työkyvyn tuen mallin työstäminen jatkuu. Siihen liittyy tiiviisti Työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) tulevaisuus. Lahdessa on Päijät-Hämeen ainut fyysinen TYP, joka palvelee vain lahtelaisia asiakkaita. TYP- toiminta saattaisi olla rakenteeltaan hyvä toimintamalli, johon voisi rakentaa alueellista työkyvyn tuen mallia. Malli vaatisi kuitenkin mm. resurssien lisäämistä.



Lahden malliin liittyy tiiviisti Harjun Terveydessä kehitteillä oleva erillinen työkyvyn arvioinnin -tiimimalli, Se voisi olla monistettavissa koko Päijät-Hämeeseen.

Hollolan terveydenhuoltoon järjestetään työkyvyn tuen koulutusta osaamisen lisäämiseksi. Koulutus aloitetaan lääkäreistä.

Hankkeen osatoteuttaja LAB ammattikorkeakoulu vastaa työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden kuvaamiseen liittyvästä tiedonkeruusta, palvelumuotoilua hyödyntävästä fasilitoidusta työpajaprosessista sekä palvelukokonaisuuden mallintamisesta yhdessä hankeen työntekijöiden kanssa.

Viestintä on yksi osa toteuttamissuunnitelmaa. Sen avulla ammattilaisten tietoisuutta lisätään ja heitä saadaan mukaan. Hanke on laatinut viestintäsuunnitelman. Viestintään panostaminen nousi esiin LAB ammattikorkeakoulun ensimmäisessä kyselyssä, joka meni myös verkostoille.

 

 

 

 

 

 

Seuranta ja arviointi

Padasjoen pilotissa tehdään asiakaskysely, jossa kartoitetaan työkyvyn tuen tiimin asiakkaiden kokemuksia palvelusta: miten he kokivat palvelun, saivatko he tarvitsemansa avun jne. Pilotille on myös asiakasmäärätavoite, joka pystytään todentamaan pilottiajan jälkeen. Myös Padasjoen kunta osatoteuttajana on asettanut määrällisen tavoitteen liittyen työttömiin työhakijoihin, joista kunta joutuu maksamaan ns. sakkomaksua. LAB- ammattikorkeakoulu puolestaan tekee sisäistä hankearviointia, prosessiarviointia.  Sitä toteutetaan mm. hanketyöntekijöiden työpajoissa, erilaisin kyselyin hanketyöntekijöille sekä sidosryhmille.

THL tekee puolestaan rekisteritutkimusta, johon liittyy mm. Työkyky -tiimin asiakkaiden haastattelut/kyselyt. Lisäksi THL toteuttaa toimenpidekokonaisuuksien toimeenpanon ja tulosten arviointia, mm. työntekijöiden, asiakkaiden sekä yhteistyöverkostojen kyselyt ja haastattelut.

Kykyviisari on tarkoitus ottaa alueellisesti käyttöön huomioiden asiakastarve sekä -hyöty. Tällä hetkellä Padasjoen työpajalla käytetään Kykyviisaria asiakastyössä. Lisäksi kuntakokeilu käyttää Kykyviisaria.

Hanketyöntekijät toteuttavat itsearviointia. Tiimi käy jatkuvaa reflektointia toiminnan ja hankkeen tavoitteiden välillä. Säännöllinen hankeraportointi toimii myös hyvänä sisäisenä arvioinnin välineenä.

Hankkeiden välisissä tapaamisissa toteutuu vertaisarvioinnin elementtejä.

Ratkaisun keskeinen sisältö

Tässä hankkeessa Päijät-Hämeen Työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden keskiössä on perustason sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työkyvyn tuen osaamisen lisääntyminen, joka toimii pohjana alueelle luodun työkyvyn tuen toimintamallille. Hankkeen edetessä käytännön työtä tukemaan hankkeessa toteutettiin työkykykoordinaattori-palvelupilotti, jonka tuloksena työkykykoordinaattori nähdään tulevaisuuden sote-keskuksen työkyvyn tuen ammattilaisena. 

Liitteenä on kehittämistyön tueksi ja tuotokseksi kuvatut työkyvyn tuen asiakkaiden palvelupolkuesimerkit, asiakascase-kuvaukset sekä työkykykoordinaattorin ja työttömien terveydenhoitajan roolien kuvaukset. 

Lisäksi työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden sisällön materiaaleja on koottu yhteen osana liitteenä olevaan maakunnallisen mallin luonnosversioon. Lopullista palvelukokonaisuuden visuaalista kuvausta ja tavoitteena tuotettavaa sähköistä "palvelutarjotinta" työstetään vielä hankkeen loppuaikana, myös sisällöllisesti kokonaisuuteen tuotetaan lisää materiaalia.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä (Phhyky/Päijät-Sote) tuottaa perustason sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnan 10 kunnalle sekä erityistason palvelut 12 kunnalle. Heinola ja Sysmä tuottavat omat perustason sote-palvelunsa itse. Päijät-Soten Myrskylä ja Pukkila ovat osa Uudenmaan maakuntaa ja siten kuuluvat Uudenmaan Työ- ja elinkeinopalveluiden piiriin. Päijät-Hämeen väkiluku on 200 629 (2019) ja työttömien määrä on 13 690 (6/21).

Työikäisen väestön rakenteellinen työttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla. Tarkasteltaessa työttömien osuutta työvoimasta, Päijät-Häme sijoittuu maakuntien välisessä vertailussa kahden suurimman prosenttiosuuden joukkoon. Vaikka työttömyys on viime vuosina kääntynyt laskuun, vaatii Päijät-Hämeen tilanne yhä palvelujen kehittämistä ja toimialat ylittävää yhteistyötä työllistymisen edistämiseksi. Rakennetyöttömyyden aste, eli vaikeasti työllistyvien osuus, on Päijät-Hämeessä maakunnista toiseksi korkein. Vaikeasti työllistyvät ovat työikäisiä, joilla on vaikeuksia työllistyä avoimilla työmarkkinoilla, jonka seurauksena he liikkuvat työttömyyden, työvoimapoliittisten palveluiden ja lyhyiden työsuhteiden välillä.

Myös nuorisotyöttömyys sekä syrjäytymisriskissä olevien 18-24 vuotiaiden nuorten osuus on keskimääräistä korkeammalla tasolla. Ikä, osatyökykyisyys, terveydelliset ja psykososiaaliset ongelmat luovat haasteita työllistymiselle. Lisäksi elinkeinorakenteen muutos ja työelämän vaativuus ovat vaikeuttaneet osaamista vastaavien työpaikkojen löytymistä (alhainen koulutusaste ja mielenterveys- ja päihdeongelmat haasteita).

Lisäksi Päijät-Hämeen alueen väestö ikääntyy ja vähenee. Väestöllinen huoltosuhde onkin keskimääräistä korkeampi. On ennustettu, että 65-vuotiaiden osuus väestöstä tulee olemaan maan 6. suurin vuonna 2030 ja 0-17-vuotiaiden osuus pienempi kuin maassa keskimäärin.

Syksyn 2019 THL:n asiantuntija-arvion mukaan Päijät-Hämeen tunnusluvut kertovat alueen väestön suuresta palvelun tarpeesta ja antavat merkkejä ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta. Alueen ennaltaehkäiseviä perustason palveluita on vahvistettava ja monialaisen varhaisen tuen toimia kehitettävä.

 

 

 

 

Asiakkaiden osallistuminen

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on sote-ammattilaiset. Hankkeen tavoitteena on osaamisen lisääminen ja vahvistaminen työ- ja toimintakykyyn liittyvissä asioissa.  Tätä varten heidän tietojaan on kartoitettu mm. aikaisempien hankkeiden tulosten pohjalta sekä kuultu kentän ajatuksia ja mielipiteitä.  Sote-ammattilaiset otetaan mukaan kehittämistyöhön, esim. pilotteja suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä ammattilaisten kanssa. Tämä on ensisijaisen tärkeää osallistamisen ja sitouttamisen näkökulmasta. Ilman asiakkaiden, sote-ammattilaisten osallisuutta, hankkeen tavoitteiden juurruttaminen on haastavaa, jopa mahdotonta.

Hanke on järjestänyt sote-ammattilaisten kanssa yhteisiä työpajoja, jossa on haettu palvelumuotoilun keinoin yhteistä ymmärrystä liittyen työkyvyn tukeen ja siihen liittyviin ydinkäsitteisiin. Yhteisen työskentelyn tuloksena on syntynyt työkyvyn tuen aurinko, joka kulkee kehittämistyössä mukana koko hankeajan. Työpajatyöskentely jatkuu edelleen.

Vallitsevasta koronatilanteesta johtuen (työn kuormittavuus) hankkeella on ollut haasteita saada perusterveydenhuollon henkilöstöä mukaan kehittämisyhteistyöhön. Elokuussa alkaneen terveydenhuollon henkilöstölle suunnatun KuumaLinjan avulla yhteistyöavauksia on saatu myös sinne. Hankkeen osa-aikainen lääkäri on keskeisessä roolissa yhteistyön kehittämisessä.

Päijät-Hämeen alueella toimii neljä työttömien terveydenhoitajaa, joista yksi on osa-aikainen. Yksi terveydenhoitaja hoitaa Hollolan, Asikkalan, Padasjoen, Hartolan, Myrskylän, Pukkilan ja Orimattilan. Toisella terveydenhoitajalla on Iitti, Kärkölä, Nastola, Lahden TYP, Lahden ympäristöpaja sekä työpaja OVI. Sysmän terveydenhoitaja tekee työttömien terveystarkastuksia osa-aikaisena. Heinolassa on oma terveydenhoitaja. Lahden osalta työttömien terveystarkastukset tehdään perusterveydenhuollossa, ns. oman työn ohella. Työttömien terveydenhoitajien lukumäärä suhteessa työttömiin ja työmäärään on hyvin niukka.

Hankkeen toissijainen kohderyhmä on työttömät työnhakijat, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut. Asiakasosallisuuden näkökulmaa hankkeen kehittämiseen tuo kehittäjäasiakas ja palvelumuotoilija. Työkykytiimi- pilotissa asiakkaan on itse mahdollista osallistua moniammatillisen tiimin tapaamiseen. Asiakasta myös motivoidaan osallistumaan. Työkyky- tiimin asiakkaille on tarkoitus tehdä asiakaskysely ja Kykyviisari.

Hanke on tavannut ja sopinut yhteistyöstä Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän työikäisten palveluiden asiakasraatien vetäjien kanssa. Raateja tullaan hyödyntämään hankkeen aikana, esim. pyytämällä kommentteja asiakkaan näkökulmasta. Yhteistyö tarkentuu hankkeen edetessä.

 

Ratkaisun kokeilu käytännössä

Lopullisen palvelukokonaisuuden kuvaamista on työstetty tiiviillä aikataululla hankkeen viimeisellä neljänneksellä. Sisältöä hankkeessa on tuotettu koko hankekauden ajan, mutta sen kokoaminen on toteutunut nyt hankkeen loppusuoralla. Hankkeen toimenpiteiden vielä jatkuessa, toimenpiteistä kerättyjen kokemusten ja niistä saatavien palautteiden myötä, palvelukokonaisuuden kuvaamisen viimeistely jatkuu hankkeen loppuun asti. Aikataulullinen tavoite on, että lopullinen käytettävyys ja visualisointi viimeistellään tuotetusta materiaalisisällöstä marras-joulukuussa 2022. 

Taustatiedot

Toimintaympäristö
Päijät-Häme
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)