1) Yhdistystoimijoita, kaupungin työllisyyspalveluiden henkilökuntaa, työttömien terveydenhoitajia ja lääkäreitä, työterveyshuollon terveydenhoitajia ja lääkäreitä koulutetaan työkyvyn arviointiin ja työkyvystä riippuen valittavissa oleviin palveluihin. Verkostoa tutustutetaan toisiinsa, jotta kynnys yhteistyöhön madaltuu.
2) Kaikille työntekijöille tehdään työsuhteen alettua alkuhaastattelu yhdistyksen työllistämisestä vastaavan toimesta. Jos yhdistyksellä on käytettävissä työvalmentaja tai muu tukihenkilö rinnallakulkijaksi, hänen on hyvä osallistua alkuhaastatteluun myös. Alkuhaastattelussa käydään läpi aiempi koulutus- ja työhistoria, erityisosaamiset, mahdolliset puutteet työkyvyssä, koulutustarpeet, toiveet tulevaisuuden suhteen sekä työn että harrastusten osalta. Alkuhaastattelussa asetetaan tavoitteita mm. koulutuksen, jatkopolutuksen ja työkyvyn arvioinnin suhteen.
3) Kaikille työntekijöille tehdään työhöntulotarkastus Työterveyshuollon toimesta. Siinä kartoitetaan laajalla laboratoriotutkimuspaketilla perustietoa terveydestä ja tutkitaan työtehtävän kannalta merkitykselliset asiat. Kaikki työntekijät käyvät työterveyshoitajan vastaanotolla ja tehtävän niin vaatiessa myös työterveyslääkärin vastaanotolla (elintarviketyö, ryskätyö).
4) Asiakastietojärjestelmään kirjataan kaikki normaalista poikkeavasta työkyvystä kertova tieto, joka arjessa kertyy. Tärkeää tietoa ovat niin erityiset onnistumiset kuin tehtävät, joissa työkyvyn puutteet vaikeuttavat työn tekemistä. Tieto poissaoloista ja sairauslomista on hyvä kirjata myös asiakastietojärjestelmään.
5) Yhdistystoimijoilla on käytettävissä systemaattisia työkyvyn arvioinnin työkaluja (esim. työntekijän työkyvyn selvittäminen yhdistysten työtehtäviin ja avoimille työmarkkinoille, suppea IMBA, Kunnon syynin arviointilomake), joiden tulokset saadaan mukaan mahdollisesti tarvittaviin työkykyneuvotteluihin työterveyshuollossa.
6) Kaikille, joiden työkyvyssä yhdistystoimijat havaitsevat puutteita, tehdään työkykyarviointi, jossa on läsnä työterveyslääkäri, työntekijä ja työnantajan edustaja. Mikäli työntekijällä on rinnallakulkijana työvalmentaja tai sosiaalityöntekijä, niin hänen on hyvä olla mukana myös. Työkykyneuvottelun pohjalta työterveyslääkäri pystyy tekemään lausunnon kuntoutus- tai eläkehakemusta varten. Tämä on mahdollista, kun työterveyslääkärille toimitetaan työssä tehdyt havainnot ja kaikki mahdollinen aiempi perustieto työkyvystä.
7) Työsuhteen päättyessä yhdistystoimijat käyvät työntekijän kanssa läpi loppuhaastattelun, jossa tavoitteena on viimeistellä tulevaisuuden suunnitelmat työsuhteen aikana aloitettujen suunnitelmien pohjalta.
8) Puoli vuotta työsuhteen jälkeen yhdistystoimijat pitävät seurantahaastattelun, jossa todetaan suunnitelmien toteutuminen ja autetaan tarvittaessa edelleen eteenpäin.
