Ratkaistava ongelma tai haaste
Pitkäaikaiset kipupotilaat ottavat toistuvasti yhteyttä vastaanotoille ja kipupoliklinikoille. Asiakasta pompotellaan ammattilaiselta toiselle, yhteistyö puuttuu. Hoitoon pääsy pitkittyy.
Pitkäaikaisen kipupotilaan hoitoprosessi (RRP, P4, I1)
Alustava idea
Tavoitteena on asiakkaan mahdollisimman nopea hoidon aloittaminen. Asiakkaan asia etenee tarvittaessa moniammatillisesti ja sujuvasti. Asiakkaan huomioiminen läpi prosessin.
Linkit - Liitteet
Kipupotilaan hoitoprosessi A2_valmis.pdf
(2.79 MB)
Toimintamallin kuvaus
Kehittämistarve eri näkökulmista
Asiakas saa yhteyden nopeasti, hoito aloitetaan ja asiakas on tietoinen hoitonsa kulusta. Sitoutuu itse hoitoon ja oppii itsehoitokeinoja pitkäaikaisen kipunsa kanssa pärjäämiseksi.
Ammattilainen tunnistaa kipupotilaan ja osaa ohjata tarvittaessa oikealle ammattilaiselle. Kipukoulutuksen lisääminen ja verkostoituminen lisää osaamista ja yhteistyötä, vahvistaa ammatillisuutta. Näkyy parempana asiakaspalveluna.
Organisaatio säästää kustannuksissa, kun asiakkaan hoito ei pitkity ja on sujuvampaa. ESH kuormitus kevenee ja asiakas hoidetaan omalla paikkakunnalla. Turhat käynnit vähenevät. Kipupkl:n hoitomäärät saadaan alemmaksi.
Asiakastyytyväisyys kasvaa.
Tavoitellut muutokset ja vaikutukset
Tavoitellaan sitä, että asiakas saa yhteyden saman päivän aikana, hoito käynnistyy nopeasti. Asiakas aktivoituu myös lääkkeettömiin hoitoihin. Moniammatillinen yhteistyö lisääntyy. Hoitoon pääsy sujuvoituu ja nopeutuu ja asiakastyytyväisyys kasvaa.
Tavoitteiden saavuttaminen
Kaikkiin päiväkohtaisiin kontakteihin on vastattu. Kipupotilas tunnistetaan käyttämällä kipumittareita. Asiakas pääsee eteenpäin esim. lääkäri/kipulääkäri, ft ja psyk. sairaanhoitaja, moniammatillinen kiputiimi on perustettu.
Seuranta ja arviointi
Seurataan päiväkohtaisia asiakaskontakteja vastaanotoilla ja vuositilastoja kipupoliklinikan yhteydenotoista prosessin aikana. Onko kaikki asiakkaat kontaktoitu vastaanotoilla saman päivän aikana? Lähtevätkö kipupoliklinikan kontaktit laskuun? Asiakastyytyväisyyden mittaaminen. Henkilöstön osaamisen kehittymisen mittaaminen.
Ratkaisun keskeinen sisältö
Pitkäaikainen kipupotilas saa nopeasti yhteyden ja hoito aloitetaan. Hoidossa hyödynnetään moniammatillista tiimiä, jolla on kipuosaamista.
Kainuun Hva pyrkii kustannustehokkaaseen toimintaan ja palveluiden sujuvoittamiseen. Hyvinvointialueen talous on tiukalla ja hoitoon pääsy pitkittynyt, kaikki tätä tukeva toiminta on erittäin ajankohtaista. Esh:n ja pth:n yhteistyötä ja asiakkaan kulkua niiden välillä tulee kehittää ja sujuvoittaa.
Asiakkaiden osallistuminen
Kohderyhmä on pitkäaikaiset kipupotilaat. Kipupotilaan kipu on jatkunut yli 3 kuukautta, syöpäkivut rajataan ulkopuolelle.
Ratkaisun kokeilu käytännössä
2024 syksyyn mennessä on kiputiimi perustettu.
Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset
Kokeilu lähti hyvin käyntiin, mutta nopeasti huomattiin joidenkin yksiköiden haaste asiakas kontaktoinnissa saman päivän aikana. Näissä yksiköissä kehittämisen eteneminen hidastui, koska hoitoon pääsy ei toteutunut.
Kehittämiseen koottavassa tiimissä on tärkeää, että kehittämiseen sovitaan vetäjä ja varmistetaan yhteistyö tarvittavien sidosryhmien kanssa. Kehittämistiimin osallistujien ollessa fyysisesti etäällä toisistaan, voi läsnä tapaamisten sovittaminen olla haasteellista. Kehittäjätiimissä mukana olevat tarvitsevat työaikaa kehittämiseen yhteisesti sovitulla tavalla, jotta yhteisten tapaamisaikojen sopiminen onnistuisi. Kehittämistiimin kokoa on hyvä arvioida työstäessä, milloin pienempi porukka voisi olla ketterämpi työstämiseen. Eri ammattilaisten kanssa työskentely kokeilussa oli antoisaa ja avasi uusia näkökulmia kehittämistyöhön. Kokemusasiantuntijan panos omalla kipuasiakaskokemuksella oli erittäin tärkeä näkökulma ja tiedon lisääjä. Kehittäminen vaatii sitoutumista kehittämisen kohteena olevien yksiköiden esihenkilöiltä, jotta suunniteltuja käytäntöjä saadaan jalkautettua kohdeyksiköihin. Myös ylemmän johdon kanssa viestintää tarvitaan ja johdon tukea asioiden eteenpäin saamiseksi.
Vastaanotoille on nimetty kipuhoitajat, jotka käyneet koulutuskalenterin kautta kipukoulutuksia. Hoitoon pääsyä saman päivän aikana seurattu tilastoinneista ja se toteutuu osassa vastaanotoista.
Arvioidaan kehitettyä prosessia:
Miten kipuhoitajille asiakkaiden kohdentaminen on näkynyt? Miten kipuyhdyshenkilöiden oma tiimi on toiminut ja saanut aikaan asiakkaan prosessissa? Miten konsultaatiokirjan käyttö on sujunut?
Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset
Kipukoulutusta keskitetään tietyille hoitajille. Koulutuksessa hyödynnetään jo olemassa olevaa hva:een koulutusmateriaalia kipumittareiden käyttöön. Kipuyhdyshenkilöt perustavat oman tiimin, jolla yhteistyötä ja osaamista vahvistetaan pth:n ja esh:n välillä. Muiden ammattilaisten osaaminen on paremmin tiedossa. Kipulääkärin konsultointi on helpompaa ja nopeampaa konsultaatiokirjan avulla.
Taustatiedot
Maantieteellinen alue
Kainuun hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Kainuun hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)