Ratkaistava ongelma tai haaste
Toiminta linkittyi Mielihyvin duunissa 2.0 -hankkeen valtakunnallisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Hankkeen lähtökohtana oli tarve kehittää työpaikoille ja koulutussektorille lisää osaamista ja rakenteita nuorten mielen hyvinvoinnin tukemiseksi työelämään siirtymisen ja siellä toimimisen eri vaiheissa. Nuorten hyvinvointia ei voida vahvistaa kestävästi ilman, että he itse ovat mukana kehittämässä heitä koskevia palveluja, toimintamalleja ja materiaaleja. Hankkeen strategisena lähtökohtana on ollut rakentaa kestävämpää työelämää yhdessä nuorten aikuisten kanssa hyödyntämällä heidän kokemuksellista asiantuntijuuttaan.
Lähtötilanteessa pilottihyvinvointialueella ei ollut tiedossa eikä toiminnassa ryhmää, jonka tavoitteena olisi olla osallistamassa työikäisiä nuoria aikuisia osaksi hanke- tai projektikokonaisuutta. Kehittäjätyöryhmän perustaminen vastasi tähän tunnistettuun rakenteelliseen puutteeseen. Ryhmä koottiin hyödyntämällä olemassa olevia verkostoja sekä osallisuus- ja nuorisotyön asiantuntijoiden osaamista.
Kehittämistarve eri näkökulmista
Nuorten aikuisten näkökulmasta tarve liittyy mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen työelämään siirtymisen ja siellä toimimisen eri vaiheissa. Keski-Suomessa nuorisotyöttömyys on maan korkeinta, ja vastaava ilmiö näkyy laajemmin myös muualla Suomessa. Työelämään kiinnittymistä ja siellä jaksamista heikentävät mielen hyvinvointiin liittyvät haasteet, joihin nuoret tarvitsevat toimivia, ymmärrettäviä ja heidän todellisiin tarpeisiinsa perustuvia tukimuotoja.
Ammattilaisten ja työyhteisöjen näkökulmasta keskeinen tarve on vahvistaa osaamista nuorten mielen hyvinvoinnin tukemiseksi. Työpaikoilla ja koulutussektorilla tarvitaan konkreettisia keinoja, toimintamalleja ja materiaaleja, jotka auttavat tunnistamaan tuen tarpeita ja tukemaan nuoria aikuisia yksilö- ja yhteisötasolla. Kehittäjätyöryhmätoiminta vastasi tähän tarpeeseen tuomalla nuorten kokemuksellisen tiedon suoraan kehittämistyön tueksi.
Organisaatioiden ja yhteiskunnan tasolla muutos on tarpeen, jotta nuorten hyvinvointia tukevat rakenteet vahvistuvat ja työelämästä tulee kestävämpää. Hyvinvointialueiden, työpaikkojen ja koulutustoimijoiden rooli nuorten aikuisten tukemisessa korostuu tilanteessa, jossa nuorisotyöttömyys ja mielenterveyteen liittyvät haasteet kuormittavat sekä palvelujärjestelmää että työelämää. Nuorten osallistaminen kehittämistyöhön tukee vaikuttavampien ratkaisujen syntymistä ja vastaa laajempiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin.
