Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation palvelupolku

Luotu 23.09.2024
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation palvelupolku

Alustava idea

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio tukee palvelupolullaan osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa edistäviä ESR+-kehittämishankkeita Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelmakaudella.

Kohderyhmä

Ammattilaiset

Linkit - Liitteet
Palvelupolku

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation toiminta keskittyy osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tukeen ja koordinoimiseen Euroopan sosiaalirahastotyössä osana Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelmaa. Koordinaatio on ratkaisemassa ja tukemassa seuraavia tehtäviä: 

  • Tukee (välittäviä viranomaisia) osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvoa erityisesti kehittävien hankkeiden hakujen laadukkaassa järjestämisessä. Lisää projektitoteuttajien ja viranomaisten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotietoisuutta ja -asiantuntemusta sekä kehittää tulosten arviointitaitoja.
  • Fasilitoi eritystavoitteen 4.3. (yhdenvertaiseen osallisuuteen) hankkeiden yhteistyötä, kokoaa ja levittää parhaita käytäntöjä ko. hankkeiden käyttöön ja yleisemmin yhteiskunnassa.
  • Tuottaa tietoa osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämisen teemoista, seuraa valtakunnallista sekä kansainvälistä teemoista käytävää keskustelua ja välittää sitä hankkeiden kehittämistyön tueksi. Järjestää koulutus- ja vaikuttajatilaisuuksia.
  • Kehittää osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon mittareita ja arviointimenetelmiä.  Tukee sukupuolten tasa-arvoon liittyvien ohjelmakauden tavoitteiden ja valtavirtaistamisen seurantaa ja raportointia.
  • Tukee ohjelmatoimijoita osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvässä viestinnässä.
  • Varmistaa aiempien ohjelmakausien koordinaatiohankkeiden tulosten hyödyntämistä ja jatkaa niiden kehittämistä (Sokra, Solmu, Osuma, Valtava).
     
Kehittämistarve eri näkökulmista

Hyödynsaajia ovat lapset, nuoret ja perheet. Pitkällä aikajänteellä koordinaatiohanke vaikuttaa myönteisesti lasten, nuorten ja perheiden elämään; heidän yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo vahvistuu ja hyvinvointi lisääntyy.

Kohderyhmänä on lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivat ammattilaiset ja muut toimijat. Koordinaatiohanke lisää kohderyhmän osaamista ja tietämystä osallisuuden yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon teemoista.

Rahoitetut hankkeet OKM:n ja STM:n toimialalla. Hankkeet saavat kehittämisverkoston niin haku- kuin toteutusvaiheessa. Hankkeet saavat tukea vaikuttavuuden arviointiin soveltuvien työkalujen käytössä ja kehittämisessä erityisesti lasten ja nuorten osallisuuden, tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden huomioimiseksi. 

Viranomaisten (valtionhallinto, hyvinvointialueet ja kunnat) tiedonsaanti lisääntyy rahoitettujen hankkeiden hyvistä käytännöistä, onnistumisista ja vaikutuksista.

 

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Koordinaatiohanke tuo näkyviin rahoitettavien hankkeiden parhaat puolet, onnistumiset ja huomioitavat näkökulmat. Koordinaatio mahdollistaa laajan yleisön, seuraavien hankkeiden ja rahoittajien hyödyn tehdystä työstä. Lisäksi koordinaatio lisää rahoitettavien hankkeiden tiedonvaihtoa sekä tietoa näiden hankkeiden vaikuttavuudesta. Koordinaatio osaltaan varmistaa kansallisen lapsistrategian sisältöjen ja periaatteiden toteutumisen myös rahoitettujen hankkeiden toteuttamisessa. Lisäksi koordinaatio tukee rahoitettavia hankkeita kansainvälisen tiedon ja osaamisen hyödyntämisessä ja lisää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kehittämishankkeiden ja ESR-hankkeiden yhteistyötä.   

Tavoitteiden saavuttaminen

Koordinaatio toteuttaa seuraavia toimenpiteitä saavuttaakseen tavoitteensa:

  • Toteuttaa hakutyöpajoja, hankesparrauksia, koulutuksia ja Erätaukokeskusteluja.
  • Tuottaa ja kokoaa tietoa ja materiaaleja hankkeiden hyödynnettäväksi.
  • Tunnistaa hyvät käytännöt ja tukee hankkeita toimintamallien kuvauksissa.
  • Analysoi hankkeiden tuloksia ja tiivistää tuloksista tietoa eri tahoille.
  • (Jatko)kehittää mittareita, indikaattoreita ja työkaluja hankkeiden vaikuttavuuden todentamiseen.
  • Seuraa kansainvälistä kehittämistoimintaa ja verkostoituu kansainvälisesti. Viestii ja tiedottaa toiminnasta.
  • Tekee yhteistyötä muiden koordinaatiohankkeiden kanssa ja luodaan verkostot hankkeille.

Koordinaatiolla on www-sivut, joille on koottu mm. kattava tietopaketti osallisuuden ja yhteiskehittämisen, yhdenvertaisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja arvioinnin ja seurannan teemoista.

Seuranta ja arviointi

Koordinaation toimintaa seurataan ja arvioidaan sekä määrällisesti että laadullisesti. Määrällisesti seurataan toteutettujen hakutyöpajojen, koulutusten, sparrausten Erätauko-keskustelujen ja muiden tilaisuuksien osallistujamääriä. Samoin verkkosivujen, uutiskirjeiden, blogien, uutisten, tiedotteiden, julkaisujen, raporttien ja artikkelien tavoitettavuuslukuja. Lisäksi seurataan teemaan tulleita rahoitushakemuksia ja rahoitettuja hankkeita.  

Laadullisia seurannan tapoja on hankkeiden palaute heille kahdennetusta tuesta ja viestinnästä, hankkeiden toiminnan seuranta (mm. ohjausryhmätyöskentely ja horisontaalisten periaatteiden toteutuminen) ja tulosten analysoinnin kautta.

Ratkaisun keskeinen sisältö

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation päätavoitteena on tukea Uudistuva ja osaava Suomi 2021 - 2027 -ohjelman valtakunnallisen teeman Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta toimeenpanoa ja toimijoita osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioimiseen osana laadukasta ohjelmatyötä. Koordinaatio- ja tukitoimilla varmistetaan teemojen valtavirtaistamista, juurruttamista ja hyödyntämistä niin kansallisesti kuin alueilla ja kunnissa. 

Toiminnan viitekehyksen muodostavat Euroopan komission toukokuussa 2020 antamat maakohtaiset suositukset sekä hallitusohjelman teemat. Maakohtaisissa suosituksissa sosiaalinen oikeudenmukaisuus on yksi kilpailukykyisen kestävyyden neljästä painopisteestä. Euroopan unionin neuvosto suositti 5.6.2019 Suomea vahvistamaan aktiivista osallisuutta sekä 20.5.2020 toteuttamaan toimia, joilla se parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta. Hallitusohjelman mukaisesti edistetään lasten ja nuorten osallisuutta, tuetaan perheitä, edistetään nuorisotakuuta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä vähennetään köyhyyttä ja osattomuutta ottamalla entistä paremmin huomioon huono-osaisuuden riskitekijät ja ylisukupolvisuus.

EU:n strategioista esitetyillä painopisteillä on vahva yhteys eurooppalaiseen lapsitakuuseen (European Child Guarantee), nuorisotakuuseen ja EU:n lasten oikeuksien strategiaan. Teema kytkeytyy myös Suomen kansallisen lapsistrategian toimeenpanoon. Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (VANUPO) edistää nuorten kasvu- ja elinoloja hallituskauden aikana. Sen pääteemoja ovat nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä merkityksellisen elämän, turvallisuuden ja osallisuuden vahvistaminen.

Valtakunnallisella toiminnalla edistetään lapsistrategian toimeenpanoa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon, nuorisotakuun, koulutuksen ja lapsi-, nuoriso- ja perhepalvelujen uudistamista. Kehitetään tukimuotoja ja hyviä toimintamalleja, joita hyödynnetään ja vakiinnutetaan kansallisesti ja alueellisesti lasten, nuorten ja perheiden pärjäävyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Valtakunnallinen teema kuuluu osana ”Osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tuki ja koordinaatio Euroopan sosiaalirahastotyössä 2021-2027” –valtakunnalliseen koordinaatiohankkeeseen.

Asiakkaiden osallistuminen

Koordinaatio tukee  ESR+ -hankkeita, jotka ovat saaneet rahoituksen valtakunnallisesta Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta -teemasta. Teema on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) johdolla. Rahoittavana viranomaisena toimii Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus). Rahoitusta voivat hakea julkisoikeudelliset yhteisöt sekä yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt, joita ovat mm. erilaiset yhteisöt, yritykset, järjestöt, kunnat, oppilaitokset ja hyvinvointialueet (ei työryhmät, toiminimet tai yksityishenkilöt). 

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

Kohdassa muutoksen mittaaminen on kuvattu laadulliset ja määrälliset mittaamisen tavat. Arvioinnin tulokset tiivistetään hankkeen edetessä. Kaikista tilaisuuksista, koulutuksista, työpajoista ja sparrauksista on kerätty osallistujien palaute. 

Vuoden 2024 järjestetyistä tilaisuuksista asteikolla 1-6 saadun palautteen keskiarvo oli 5,2 (224 osallistujaa).

Vuoden 2025 järjestetyistä ei hakuvaiheen tilaisuuksista asteikolla 1-6 saadun palautteen keskiarvo oli 4,5 (118 osallistujaa).

Vuoden 2025 järjestetyistä STM-haluun liittyvistä tilaisuuksista asteikolla 1-6 saadun palautteen keskiarvo oli 4,9 (155 osallistujaa).

Vuoden 2025 järjestetyistä OKM-haluun liittyvistä tilaisuuksista asteikolla 1-6 saadun palautteen keskiarvo oli 4,9 (190 osallistujaa).

Hankekohtaisia sparrauksia 2025 toteutettiin käynnissä oleville valtakunnallisille hankkeille 29 kappaletta ja alueellisille hankkeille 9 kappaletta. Palautetta annettiin 16 sparrauksesta. Vastausprosentti oli 55. Sparrauksiin osallistuneita pyydettiin arvioimaan asteikolla 1 – 6  saamaansa sparraustukea kysymyksellä ”auttoiko sparrauksessa annettu tuki kehittämishankkeen suunnittelussa?”. Vastausten keskiarvoksi saatiin 5,1

Palvelujen laatu -kysely toteutettiin ensimmäiseen kerran maaliskuussa 2025 tuen kohteena oleville valtakunnallisille hankkeille. Kyselyyn vastasi 46 % hankkeiden työntekijöistä (n=32). Vastausprosenttia saattoi alentaa se, että keväällä 2025 ei ryhmähankkeiden kaikki osatoteuttajat olleet vielä käynnistäneet omaa hanketyötään, mutta kysely lähetettiin kaikille osatoteuttajien tiedossa oleville työntekijöille.

Kysymykseen ”Miten mielestäsi asiakkaillenne tarjottavat palvelut ovat kehittyneet sinä aikana, kun niitä on kehitetty ESR-hankkeen toimenpitein?” hankkeissa työskenteleviä pyydettiin vastaamaan viiden kehittämiskohteen mukaan asteikolla 1-6 (1 ei lainkaan, 2 vähän, 3 kohtalaisesti, 4 melko hyvin, 5 hyvin, 6 erittäin hyvin). Seuraavassa arviointikysymykset ja vastausten keskiarvot:

  • Olen saanut koordinaatiolta tukea osallisuuden ja yhteiskehittämisen edistämiseksi: 4,3.
  • Olen saanut koordinaatiolta tukea yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi: 4,2.
  • Olen saanut koordinaatiolta tukea  arvioinnin ja seurannan toteuttamiseksi: 4,0.
  • Olen saanut koordinaatiolta tukea verkostoitumiseen muiden ESR+ -hankkeiden kanssa: 4,9.
  • Olen saanut koordinaatiolta tukea hankeviestintään:  4,2.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
SOS-Lapsikyläsäätiö
Toimintaympäristö
SOS-Lapsikylä, Nuorten Akatemia ja Opetushallitus
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)