ITRO-hanke 2021 - 2023 ( Itsemurhien ehkäisy riskiryhmäinterventioiden ja osaamisen vahvistamisen kautta)

Luotu 24.09.2021
ITRO-hanke 2021 - 2023 ( Itsemurhien ehkäisy riskiryhmäinterventioiden ja osaamisen vahvistamisen kautta)
ITRO-hanke 2021 - 2023 ( Itsemurhien ehkäisy riskiryhmäinterventioiden ja osaamisen vahvistamisen kautta)

Alustava idea

Avun tarjoaminen itsemurhien riskiryhmille, ammattilaisten kouluttaminen itsetuhoisuuden tunnistamisessa, puheeksiotossa sekä Linity-intervention ja turvasuunnitelman käytössä, eri organisaatioiden välisen yhteistyön kehittäminen. 

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Itsemurhien määrä suhteutettuna väestöön on edelleen suhteellisen korkea Suomessa muihin Pohjoismaihin ja moniin Länsi-Euroopan maihin verrattuna. Vuosien 1990-2015 laskevan kehityksen jälkeen lasku on taittunut ja itsemurhien määrä on vaihdellut vuosittain molempiin suuntiin. Itsemurhat eivät jakaudu maantieteellisesti tasaisesti, ja erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa itsemurhien määrä suhteessa väestöön on korkea. 

Hankkeella vastataan itsemurhien ehkäisyohjelmassa 2020-2030 esitettyihin osa-alueisiin (asenteiden muokkaaminen, varhaistuen tarjoaminen ja riskiryhmien tukeminen), joihin kaikkiin vastaaminen edellyttää tiedon ja osaamisen lisäämistä, yhteistyön vahvistamista sekä uusien menetelmien juurruttamista käyttöön. 

ITRO-hankkeen aikana Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin, Lapin hyvinvointialueelle sekä Mieli Meri-Lapin mielenterveys ry:n Kriisikeskus Turvapoijuun koulutetaan 11 Linity-menetelmäosaajaa. Käypä hoito- suosituksessa mainittu Linity-menetelmä tarjoaa konkreettista apua ja tukea itsemurhaan yrittäneelle, uuden itsemurhayrityksen ehkäisemiseksi. 

 

Kehittämistarve eri näkökulmista

Itsemurhaa yrittäneiden jälkihoito on vaikuttavimpia keinoja itsemurhien ehkäisyssä. Tutkimusnäytön perusteella tiedetään, että lyhytkin interventio varhaisessa vaiheessa itsemurhayrityksen jälkeen voi auttaa ehkäisemään uuden itsemurhayrityksen. Itsemurhaa yrittäneen jälkihoito on kuitenkin vaihtelevaa, ja usein hoidossa keskitytään fyysisten vammojen ja psykiatristen sairauksien hoitoon. Itsemurhayritykseen johtavien syiden tarkastelu ja sitä kautta itsetuhoisen toiminnan muutos, uuden itsemurhayrityksen ehkäisemiseksi jää silloin toissijaiseksi. Ammattilaisten osaamisen kehittäminen, uusien työvälineiden ja menetelmien kouluttaminen ammattilaisten käyttöön sekä väestön tietoisuuden lisääminen paleluntarjonnasta ja itsemurhien ehkäisystä, sekä asennemuutos stigman purkamiseksi väestöviestinnän keinoin ovat hankkeen aikana tavoiteltavia muutoksia.

Sote-uudistuksen yksi pääpainopistealue on peruspalvelujen kehittäminen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelman kautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan painopistettä siirretään uudistuksessa perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan, mikä tukee myös itsemurhien ehkäisyä. Hankkeessa tavoitteena on juurruttaa itsemurhien ehkäisyn työmuotoja hyödynnettäviksi tulevissa sote-keskuksissa tai sote-keskusten ja kolmannen sektorin yhteistyönä. 

Ratkaisun keskeinen sisältö

 Mitä?

Hankkeen keskeisinä kohderyhminä ovat itsemurhaa yrittäneet, itsemurhan kautta läheisensä menettäneet, sote-henkilöstö ja velkaantuneita kohtaavat ammattilaiset, jotka ovat avainryhminä itsetuhoisten henkilöiden kohtaamisessa. Kohderyhmänä on myös laajemmin hankealueiden väestö, jonka tietoa itsemurhien ehkäisystä pyritään lisäämään sekä vaikuttamaan itsemurhaan liittyviin asenteisiin.

Hankkeen aikana koulutetaan ammattilaisia itsemurhien ehkäisyn menetelmiin: itsemurhariskin tunnistaminen ja puheeksiotto, turvasuunnitelmaprotokollan toteutus ja Käypä hoito-suosituksen mukainen Linity-interventio.

Itsemurhan tehneiden ja itsemurhaa yrittäneiden omaiset on tunnistettu hankkeessa tärkeänä kohderyhmänä ja heille tarjotaan ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä ja kriisiapua.

Itsemurhien ehkäisyohjelman tavoitteita toteutetaan myös viestinnän keinoin asenteisiin vaikuttamalla.

Hankkeen tavoitteet

  1. Vähentää itsemurhia ja itsemurhayrityksiä.
  2. Lisätä eri ammattiryhmien osaamista itsetuhoisuuden kohtaamisessa, havaitsemisessa ja puheeksiotossa sekä hoitoonohjauksessa.
  3. Kouluttaa ammattilaisia uusien työvälineiden, Linity-intervention ja turvasuunnitelmaprotokollan käyttöön.
  4. Lisätä hankealueiden väestön tietoa itsetuhoisuudesta ja itsemurhien ehkäisystä ja vaikuttaa heidän asenteisiinsa.
  5. Vahvistaa itsemurhien ehkäisytyötä tekevien tahojen yhteistyötä hankealueella verkostotyön avulla.

Missä?

Hanke toimii Länsi-Pohjan alueella vuosina 2021 - 2022 ja Lapin hyvinvointialueella 1.1.2023 - 30.6.2023.

Kuka?

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt hankkeen rahoituksen MIELI Suomen Mielenterveys ry:lle. Hankkeen osatoteuttajia ovat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Lapin hyvinvointialue, Meri-Lapin mielenterveys ry ja Surunauha ry.

Hankepäällikkönä toimii Marena Kukkonen (etunimi.sukunimi@mieli.fi).

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Lapin hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
MIELI Suomen Mielenterveys ry
Toimintaympäristö
MIELI Suomen Mielenterveys ry, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Lapin hyvinvointialue, Meri-Lapin mielenterveys ry / Kriisikeskus Turvapoiju, Rovaniemen Kriisikeskus, Surunauha ry
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)