Millaisiin asiakkaiden tarpeisiin tai ilmiöihin vastaamiseksi menetelmää kehitetään? Miten menetelmää tulee seuraavaksi kehittää?
Haiku syntyi rakenteellisen sosiaalityön tuotoksena. Tieto yksinäisyydestä synnytti toimintaa, joka korjaa yksinäisyyttä synnyttävää tai ylläpitävää palveluaukkoa. Taustalla halu tarjota yksinäisyyttä lievittävää palvelua myös työikäisille. Muissa palveluissa kävi henkilöitä, jotka eivät siellä olleet ”oikeassa paikassa”.
Kävijöistä: Yksinäisyys on kävijöitä yhdistävä tekijä. Kävijöissä on kaiken ikäisiä, keski-ikä 40-50v, porukka on miesvoittoista. Kaiken ikäiset sopivat porukkaan, keskustelu on ollut sopuisaa erilaisuudesta huolimatta. Noin puolella kävijöistä on sosiaalityön asiakkuus, osalla on välitystiliasiakkuus. Uusia kävijöitä tulee, ja saa tulla - kaikki otetaan vastaan, jokaisella on oikeus puhua tai olla puhumatta. Haikussa käyminen voi rytmittää päivää, voi palata kun on käynyt välillä asioilla.
Kävijät ovat juuri heitä, joille Haiku ja sen toimintatapa luotiin. Haikun tarpeellisuudesta kertoo se, että vakituisia kävijöitä joutui osastojaksoille, kun Haiku oli koronan vuoksi suljettu. Haikulla on havaittu olevan vaikutusta kävijöiden terveydenhuollon palvelujen käyttöön. Haikussa on tavoitettu myös sosiaalihuollon asiakkuuden ulkopuolella olevia, joille Haikulla on ollut iso merkitys.
Satakunnassa toimii 10 lähinnä aikuisille suunnattua kohtaamispaikkaa. Kokemuksia eri menetelmistä ja tavoista tehdä kannattaa vaihtaa, ja toimivia käytäntöjä ottaa käyttöön. Alueella olisi tarvetta verkostoitumiselle ja sen tukemiselle.
Haikun toimintaa ohjaa vapaus. Ei vaatimuksia, pakkoa, sanktioita, ohjattua toimintaa. Vapaus on nostanut esiin kävijöiden omaa vastuullisuutta sekä madaltanut kynnystä tulla työntekijöiden juttusille. Arviolta puolet kävijöistä on henkilöitä, jotka eivät ole aikuissosiaalityön asiakkaita. Kävijät voivat ottaa aktiivisen toimijan roolin! Työntekijät ovat vailla byrokratiatehtävää ja kontrolliroolia suhteessa kävijöihin, työtä ohjaa tavoite tehdä itsensä tarpeettomaksi
Haikussa yhteisöllisyys ja osallisuus synnyttävät yhteisvastuullisuutta ja hyvinvointia. Haikun kävijöiden on havaittu ottavan yhteisvastuuta toisistaan; kysellään kuulumisia mikäli joku on ollut poissa ja pohditaan, missä poissaolija on. Haikun tunnelma on välitön ja aito. Haiku mahdollistaa kävijöilleen uusia sosiaalisia kontakteja (ja olemassa olevien ylläpitämistä). Yhteisöllisyydellä on Haikun toiminnassa merkittävä rooli. Haikun maine ”kylällä” on hyvä ja Haiku on koko kaupungin asia – Asukkaat tarjoavat mielellään apua, tavaralahjoituksia Haikuun. Kävijät haluavat auttaa työntekijöitä, Haiku on kaikkien yhteinen paikka, yhteinen hyvä yhdistää kävijöitä ja työntekijöitä.
Haiku on paljon muutakin kuin pelkkä kohtaamispaikka. Haiku on hieno esimerkki maaliin viedystä rakenteellisen sosiaalityön prosessista! Haiku on osalle toimintakykyä edistävä ja tukeva paikka, osalle kannatteleva toimintamuoto. Haikussa on oltu myös sosiaalisessa kuntoutuksessa ennen koronaa, tästä hyviä kokemuksia. Kahdenkeskistä ohjausta on saatavilla sote-ammattilaisilta. Haikussa vierailee säännöllisesti mielenterveysyhdistyksen kouluttamia tukihenkilöitä. Mahdollisuus toteuttaa itseään ja löytää itsestään uusia vahvuuksia!
Seuraava askel on kehittää toimintamallin arviointia, kuvata sitä, mitä Haikun sisällä tapahtuu, sekä levittää tietoa hyvistä käytännöistä ja verkostoistua muiden alueen kohtaamispaikkojen kanssa.