Digiarjen verkkokurssit – yhdessä kehittäen yhdenvertaisen osallisuuden tueksi

Luotu 10.03.2025
Digiarjen verkkokurssit – yhdessä kehittäen yhdenvertaisen osallisuuden tueksi
Digiarjen verkkokurssit – yhdessä kehittäen yhdenvertaisen osallisuuden tueksi

Alustava idea

Yhdessä kehitysvammaisten henkilöiden kanssa kehitettiin kaksi saavutettavaa verkkokurssia, jotka tukevat digitaitojen ja medialukutaidon oppimista.

Kohderyhmä

Kehitysvammaiset, vammaiset

Linkit - Liitteet
Arki digittää -hankkeen lopputapahtuman tallenne
Arki digittää -hankkeen Moodle-oppimisympäristö
Arki digittää verkkokurssien esittelyvideo

Toimintamallin kuvaus

Ratkaistava ongelma tai haaste

Alkusysäys kehittämistyölle syntyi Honkalampi-säätiön #Ihan Diginä! -hankkeessa (2018–2021) tehdystä havainnosta: kehitysvammaisille henkilöille ei ollut tarjolla saavutettavia verkkokursseja, jotka tukisivat itsenäistä opiskelua ja omaan tahtiin tapahtuvaa digitaitojen harjoittelua. Vaikka verkossa oli paljon digiosaamisen oppimateriaaleja, ne eivät vastanneet tämän kohderyhmän tarpeita. 

Olemassa olevat verkkokurssit edellyttävät usein vahvaa luku- ja kirjoitustaitoa, digisanaston hallintaa ja kykyä toimia itsenäisesti verkko-oppimisympäristössä. Monista kursseista puuttuu myös tekstin kuuntelumahdollisuus ja kuvallinen tuki, jotka voivat olla oppimisen edellytyksiä osalle käyttäjistä. 

Tarvittiin verkkokurssisisältöjä, jotka olisivat helposti ymmärrettäviä, visuaalisesti ja toiminnallisesti tuettuja, ja joissa oppija voisi edetä omaan tahtiin rauhassa. Ammattilaiset puolestaan kaipasivat materiaalia, joka mahdollistaisi yhteisen ohjatun työskentelyn ja myös oppijan itsenäisen toiminnan. Näiden havaintojen ja tarpeiden pohjalta haluttiin kehittää uusia ratkaisuja yhdessä käyttäjien kanssa, ja kehittämistavoite kirjattiin osaksi Honkalampi-säätiön Arki digittää -hanketta.

Strategiset liittymäkohdat
Kehittämistyö linkittyy vahvasti digitaalisen yhdenvertaisuuden vahvistamiseen, saavutettavien palveluiden kehittämiseen ja elinikäisen oppimisen tukemiseen. Työtä ohjasivat digipalvelulaki ja YK:n vammaissopimus, joiden mukaisesti digitaaliset sisällöt ja palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti ja ymmärrettävästi kaikille käyttäjille.

Digitaalisessa yhteiskunnassa saavutettavuus ei ole lisäominaisuus – se on perusoikeus. Sen toteutuminen edellyttää, että oppimissisällöt ovat selkeitä, ymmärrettäviä ja kaikkien oppijoiden ulottuvilla, riippumatta yksilöllisistä tarpeista.

Kehittämistarve eri näkökulmista

Digitaalisten taitojen harjoittelu on keskeinen osa kohderyhmän osallisuuden ja itsenäisyyden vahvistamista, mutta se ei ole vielä vakiintunut osaksi toimintaympäristöjen, kuten osallisuutta ja työllistymistä edistävien palveluiden arkea. Lisäksi kehitysvammaisille henkilöille ei ollut tarjolla saavutettavia verkkokursseja, jotka mahdollistaisivat itsenäisen opiskelun ja omaan tahtiin tapahtuvan digitaitojen harjoittelun.

Asiakasnäkökulma
Kehitysvammaisilla henkilöillä on oikeus elinikäiseen oppimiseen myös digitaalisessa ympäristössä. Heillä on oikeus helppokäyttöisiin, saavutettaviin ja ymmärrettäviin oppimismahdollisuuksia, jotka tukevat turvallista digilaitteiden ja -palveluiden käyttöä sekä vahvistavat osallisuutta digiyhteiskunnassa.

Ammattilaisten näkökulma
Ammattilaiset tunnistivat tarpeen joustavalle oppimismuodolle, joka mahdollistaa digitaitojen harjoittelun itsenäisesti tai tuetusti. He kokivat, ettei olemassa olevia materiaaleja voinut hyödyntää sellaisenaan, ja toivoivat sisältöjä, jotka tukisivat sekä ohjaustyötä että oppijoiden itsenäistä opiskelua.

Organisaation näkökulma
Valmiit, saavutettavat ja helppokäyttöiset tukimateriaalit tarjoavat merkittävää hyötyä organisaatioille. Ne helpottavat henkilöstön työtä, säästävät aikaa ja tukevat suunnitelmallista ja johdonmukaista digituen juurruttamista osaksi arjen toimintaa. Tämä vahvistaa palveluiden laatua ja yhdenvertaisuutta.

Yhteiskunnallinen näkökulma
Yhteiskunnallisella tasolla kehittämistyöhön vaikutti tarve kaventaa digitaalista eriarvoisuutta ja vahvistaa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden mahdollisuuksia oppimiseen, itseilmaisuun ja osallistumiseen digitaalisissa ympäristöissä. Samalla korostuu perusoikeusnäkökulma: jokaisella ihmisellä tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus oppia ja osallistua myös verkossa, riippumatta tuen tarpeista.

Tavoitellut muutokset ja vaikutukset

Verkkokurssit eivät ole vain oppimisen välineitä, vaan myös keino toteuttaa yhdenvertaista oikeutta oppimiseen, osallistumiseen ja kehittymiseen digitaalisessa maailmassa. Kehittämistyön tavoitteena oli vahvistaa kehitysvammaisten henkilöiden oikeutta oppia, osallistua ja toimia digitaalisessa ympäristössä omista lähtökohdistaan käsin – itsenäisesti, tuetusti tai autetusti. Verkkokurssien avulla pyrittiin tarjoamaan ymmärrettävää, saavutettavaa ja konkreettista tukea digitaitojen harjoitteluun verkkovälitteisesti, ajasta ja paikasta riippumatta. Tavoitteena oli, että oppijat saisivat välineitä turvalliseen, tarkoituksenmukaiseen ja mielekkääseen digikäyttäytymiseen sekä taitoja arvioida verkon sisältöjä ja toimia vastuullisesti digiympäristöissä.

Digitaitojen oppimisen lisäksi kehittämistyön tavoite oli nostaa esiin ja purkaa rakenteellista eriarvoisuutta, joka liittyy oppimisen mahdollisuuksiin digiyhteiskunnassa. Erityisesti haluttiin kiinnittää huomiota siihen, että saavutettava ja ymmärrettävä digioppimissisältö ei ole kaikkien saatavilla. Kehittämistyö tuo näkyväksi käyttäjälähtöisen testaamisen merkityksen saavutettavien digipalvelujen kehittämisessä. Yhteiskehittämisen kautta haluttiin varmistaa, että oppimissisällöt todella vastaavat käyttäjien tarpeita. Kurssien kehittäminen eteni vaiheittain ja kehittämistapa itsessään edusti muutosta, jossa käyttäjien näkemykset ohjaavat sisältöjä alusta asti.

Tavoitteiden saavuttaminen

Tavoitellun muutoksen saavuttaminen edellyttää vaiheittaista, osallisuuteen kannustavaa ja sitä mahdollistavaa käyttäjälähtöistä kehittämisprosessia. Työ toteutetaan seuraavien toimenpiteiden avulla:

  1. Sisältötarpeiden kartoituksen koonti
    Käyttäjien ja ammattilaisten kanssa käydään vuoropuhelua digiarjen haasteista, oppimistarpeista ja kurssien teemoista. Tietoa kerätään monikanavaisesti esimerkiksi työpajoissa, yksilöllisessä digituessa, tapahtumissa, somessa ja verkostoissa.
     
  2. Oppimisalustavaihtoehtojen kartoitus
    Ennen kurssien rakentamista vertaillaan eri oppimisalustoja sen mukaan, miten hyvin ne soveltuvat saavutettavien verkkokurssien tekemiseen. Tavoitteena on löytää oppimisympäristö, jossa voidaan toteuttaa selkeä, saavutettava ja kognitiivisesti ymmärrettävä verkkokurssi, joka tukee oppijoiden valmiuksia toimia myös muissa digiympäristöissä.
     
  3. Verkkokurssien pedagoginen ja sisällöllinen suunnittelu
    Kurssisisältöjen laadinnassa hyödynnetään käyttäjien kokemuksia digiarjen konkreettisista tilanteista. Turvallinen digiarki -kurssi pohjautuu TIEKEn osaamistasoihin ja Mediataiturit-kurssi hyödyntää ePerusteiden medialukutaidon sisältöjä. Verkkokurssien kehittämisessä hyödynnetään myös tekoälyä.
     
  4. Yhteiskehittäminen ja käyttäjien osallistumisen tukeminen
    Käyttäjille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskehittämiseen eri kehittämisvaiheissa. Kehittämistyössä hyödynnetään monimenetelmällisyyttä, ja huomioidaan yksilölliset tarpeet osallistumisen tukemiseksi.
     
  5. Käytettävyyden ja saavutettavuuden testaaminen, palautteen kerääminen ja jatkokehittäminen
    Kurssien betaversioita testataan yksilö- ja ryhmämuotoisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisalustalla toimimiseen, tehtävien saavutettavuuteen, äänituen ja kuvatuen toimivuuteen sekä oppimisen sujuvuuteen. Kurssien sisältöjä ja rakennetta kehitetään käyttäjäpalautteen pohjalta useissa vaiheissa. Tuloksia hyödynnetään sisällön ja saavutettavuuden parantamiseen.
     
  6. Julkaisu ja käyttöönotto
    Valmiit kurssit julkaistaan vapaaseen käyttöön valitulla oppimisalustalla. Opiskelun tueksi tarjotaan ohjevideoita, ohjausmateriaalia ja matalan kynnyksen digitukea. Näin tuetaan sekä itsenäistä, että ohjattua opiskelua.
Seuranta ja arviointi

Tavoiteltujen muutosten saavuttamista seurattiin kahdessa vaiheessa: kehittäjäkäyttäjien testauksessa ja verkkokurssien opiskelijapalautteessa. Seurannassa tarkasteltiin erityisesti, miten hyvin verkkokurssit tukivat digitaitojen ja medialukutaidon oppimista, digiosaamisen kehittymistä arjessa, sisältöjen saavutettavuutta ja käytettävyyttä sekä osallisuuden ja motivaation vahvistumista.

Arviointia varten määriteltiin keskeiset kysymykset: opittiinko uusia digitaitoja ja medialukutaitoa, koettiinko opit hyödyllisiksi omassa digiarjessa, oliko sisältö selkeää ja helposti ymmärrettävää, eteni­kö kurssi sujuvasti eri digilaitteilla, tulivatko osallistujien näkemykset huomioon kehittämistyössä ja heräsikö osallistujan kiinnostus jatkaa verkkokurssilla opiskelua myös tulevaisuudessa.

Seurantamenetelminä hyödynnettiin havainnointia ja palautekeskusteluja työpajoissa ja testauksissa, käytettävyyden arviointia oppimisalustalla ja tehtävissä sekä opiskelijapalautteita, joissa opiskelija vastasi monivalinta- ja avoimiin kysymyksiin. Turvallinen digiarki -kurssilla oppimisen edistymistä arvioitiin alku- ja lopputestien avulla. Lisäksi seurattiin kurssin aloittaneiden ja loppuun suorittaneiden määriä.

Ratkaisun keskeinen sisältö

Yhteiskehittämällä kehitysvammaisten henkilöiden kanssa luotiin kaksi verkkokurssia, jotka tukevat digiosaamisen ja medialukutaidon oppimista. Kurssit ovat selkeästi jäsenneltyjä, saavutettavia ja ymmärrettäviä, ja ne mahdollistavat oppimisen itsenäisesti tai tuetusti ajasta ja paikasta riippumatta. Kehittämistyö itsessään muodostaa toimintamallin, jossa oppijat toimivat aktiivisesti sisällön suunnittelijoina, testaajina ja arvioijina. Tavoitteena oli purkaa oppimisen esteitä, vahvistaa digiosallisuutta ja edistää yhdenvertaista oikeutta toimia turvallisesti digitaalisessa arjessa.

Turvallinen digiarki -verkkokurssi rakentui TIEKEn aloittelevan digikäyttäjän osaamistasojen pohjalta, ja sen tavoitteena oli vahvistaa perustaitoja, kuten verkkopalveluihin kirjautumista, tietoturvaan liittyviä valintoja ja turvallista verkkovuorovaikutusta. Mediataiturit -verkkokurssissa hyödynnettiin ePerusteiden ja digitaalisen osaamisen kuvausten medialukutaidon sisältöjä. Kurssin tavoitteena oli kehittää osallistujien kykyä ymmärtää ja tulkita mediaa, tunnistaa epäluotettavaa sisältöä ja vahvistaa omaa toimijuutta verkkoympäristössä.

Kurssien suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnettiin myös tekoälyä. Esimerkiksi Mediataiturit-kurssin kaikki äänisisällöt tuotettiin koneäänellä (Clipchamp ja AI-mater). Tekoälyä käytettiin lisäksi sisältöjen jäsentelyssä, tehtävien suunnittelussa ja tekstien selkeyttämisessä.

Digitalisaatio kehittyy nopeasti ja muuttaa arjen toimintaympäristöjä. Palvelut, kohtaamiset ja tiedonhaku tapahtuvat yhä useammin digitaalisesti – kyse on digiarjesta, joka koskettaa meitä kaikkia. Digitaidot ovat nousseet keskeiseksi osaksi osallisuutta, itseilmaisua ja itsenäistä asiointia. Koska teknologiat kehittyvät jatkuvasti, jokainen on digitaidoissa elinikäinen oppija. Oppimisen tueksi tarvitaan ymmärrettävää ja saavutettavaa oppimismateriaalia, joka on helposti saatavilla ajasta ja paikasta riippumatta. Verkkokurssit tarjoavat tähän merkittävän mahdollisuuden, erityisesti silloin, kun ne ovat käyttäjilleen saavutettavia.

Verkkokursseja digiosaamisen kehittämiseen on luotu moniin eri tarpeisiin. Kehitysvammaisille henkilöille suunnattuja ratkaisuja, jotka olisivat saavutettavia ja sopisivat itsenäiseen oppimiseen, ei kuitenkaan aiemmin ollut tarjolla. Tällaisessa oppimisessa on tärkeää huomioida tekninen saavutettavuuden lisäksi myös kognitiivinen saavutettavuus. Se tarkoittaa, että sisällön tulee olla ymmärrettävää, helposti hahmotettavaa ja oppimista tukevaa. Tämä vaatii esimerkiksi selkokielen tai selkeän kielen käyttöä, kuvatukea ja konkreettisia esimerkkejä.

Kehittämistyön vahvana perustana toimii yhteiskunnallinen tarve kaventaa digitaalista eriarvoisuutta ja vahvistaa ymmärtävää, saavutettavaa oppimisympäristöä. Lainsäädännöllisesti kehittämistyön taustalla vaikuttaa muun muassa digipalvelulaki (306/2019), joka velvoittaa julkisia verkkopalveluita tarjoamaan sisällöt saavutettavasti kaikille käyttäjille. Laki pohjautuu EU:n saavutettavuusdirektiiviin ja määrittelee käytännön vaatimukset saavutettavuuden toteuttamiselle Suomessa. Lisäksi taustalla vaikuttaa YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, jonka Suomi on ratifioinut. Sopimus korostaa vammaisten henkilöiden oikeutta yhdenvertaiseen oppimiseen, osallisuuteen ja tiedonsaantiin myös digitaalisessa ympäristössä. 

Asiakkaiden osallistuminen

Toimintamallin kohderyhmänä ovat kehitysvammaiset henkilöt, jotka haluavat oppia uusia digitaitoja ja toimia digitaalisessa ympäristössä. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat heidän lähiyhteisönsä jäsenet, kuten ohjaajat, avustajat ja perheenjäsenet, jotka voivat tarvittaessa tukea oppimista ja digiarjessa toimimista.

Asiakasymmärryksen rakentaminen
Asiakasymmärrystä kartutettiin pitkäjänteisesti Honkalampi-säätiön kehittämishankkeissa (#Ihan Diginä! -hanke, 2018–2021 ja Arki digittää -hanke, 2021–2025). Sisältötarpeita selvitettiin monipuolisesti erilaisissa kohtaamisissa, joissa kehitysvammaiset henkilöt ja heidän lähiyhteisönsä jäsenet jakoivat kokemuksiaan digiarjesta.

Näitä olivat muun muassa:

  • kehittämistyöpajat
  • yksilöllinen digituki
  • verkkokohtaamiset
  • tapahtumat
  • Instalive-lähetykset
  • somekeskustelut ja
  • verkostotilaisuudet.

Tarpeiden määrittelyyn ja kurssien sisällön suunnitteluun osallistui yhteensä 468 henkilöä. Kurssien kehittämisvaiheen testauksiin osallistui yhteensä 188 henkilöä. Tämä laaja osallistujajoukko antoi tärkeän pohjan kurssien kehittämiselle ja varmisti, että sisällöt vastasivat käyttäjien tarpeisiin.

Asiakasymmärryksen merkitys
Asiakasymmärrys rakentui vuorovaikutuksessa käyttäjien kanssa: he eivät olleet pelkästään palautteen antajia, vaan aktiivisia kehittäjäkumppaneita, joiden arjen kokemukset, tarpeet ja toiveet määrittelivät verkkokurssien sisältöjä alusta alkaen. Tämä yhteiskehittäminen varmisti, että kurssit eivät ainoastaan täytä saavutettavuusvaatimuksia, vaan vastaavat aidosti käyttäjien arjen tarpeisiin ja tukevat osallisuutta digiyhteiskunnassa.

Kokeilun tulokset ja välittömät vaikutukset

Arvioinnin tulokset osoittavat, että kehittämistyössä saavutettiin sille asetetut tavoitteet, mutta myös tapa, jolla työ tehtiin, oli vähintään yhtä merkittävä kuin tuotettu sisältö. Käyttäjälähtöinen ja osallisuutta tukeva kehittämisprosessi toi esiin arvokkaita oivalluksia ja käytännön ratkaisuja, jotka paransivat verkkokurssien saavutettavuutta ja ymmärrettävyyttä merkittävästi.

Osallistujat kertoivat oppineensa uusia digitaitoja ja medialukutaitoa, kuten turvallista verkkoasiointia, salasanojen käyttöä ja viestien luotettavuuden arviointia. Sisällöt koettiin selkeiksi, ja niiden ymmärtämistä tukivat kuvitus ja laaja äänituki, jotka tekivät materiaalista saavutettavampaa. Kurssien opit nähtiin myös suoraan hyödynnettävinä arjen tilanteissa, kuten salasanojen hallinnassa ja turvallisessa verkkoasioinnissa. Tämä käytännön sovellettavuus sai kiitosta myös ohjaajilta ja ammattilaisilta, jotka näkivät kurssit hyödyllisinä työvälineinä asiakastyössä.

Palautteen pohjalta tehtiin monia konkreettisia muutoksia, jotka paransivat käytettävyyttä ja saavutettavuutta. Sisältöjä pilkottiin lyhyemmiksi, tehtävien sijoittelua selkeytettiin ja kurssilla etenemistä ohjaavia merkintöjä lisättiin. Lisäksi äänitukea laajennettiin, ohjevideoita tuotiin paremmin esiin ja mobiilikäyttöön kiinnitettiin erityistä huomiota. Nämä muutokset helpottivat kurssien käyttöä ja vahvistivat oppimiskokemusta.

Yksi kehittämisprosessin keskeisistä havainnoista oli osallisuuden merkitys. Useat osallistujat korostivat, että heidän mielipiteillään oli merkitystä kurssien sisällön muotoutumisessa: "Sain sanoa mitä ajattelin, ja se meni oikeesti mukaan kurssiin." Kokemus omista vaikutusmahdollisuudesta vahvisti osallistujien sitoutumista ja motivaatiota oppimiseen.

Yhteisöllinen oppiminen nousi kehittämistyön arvokkaaksi tulokseksi. Kurssien käyttö pienryhmissä tai ohjaajan tuella lisäsi osallisuuden kokemusta, mahdollisti vertaisoppimisen ja synnytti yhteisöllisyyttä. Tämä ei ainoastaan vahvistanut oppimisen iloa, vaan myös syvensi oppimista, kun osallistujat saivat jakaa kokemuksiaan ja oppia toisiltaan.

Kehittämistyön laajempi vaikutus näkyy myös siinä, että se on innoittanut muita toimijoita kehittämään digitaalisia oppimisratkaisuja erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Kurssien siirtäminen Kehitysvammaliitolle takaa, että ne pysyvät käytettävissä ja kehitettävissä myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Toimivuuden ja käyttöönoton edellytykset

Toimintamallin vakiinnuttaminen edellyttää verkkokurssien jatkuvaa saavutettavuutta ja yhteiskehittämisen toimintatavan säilyttämistä. Kurssien käytön juurruttamiseksi arkeen tarvitaan:

  1. Pysyvä oppimisalusta ja toimiva tuki
    Kurssit tulee sijoittaa pysyvälle ja saavutettavalle oppimisalustalle. Nimetty taho vastaa kurssien ylläpidosta, teknisestä toimivuudesta ja sisällön ajantasaisuudesta. Arki digittää -hankkeen päättyessä verkkokurssit siirrettiin Kehitysvammaliiton Moodle-oppimisalustalle, joka vastaa niiden jatkokehittämisestä ja ylläpidosta.
     
  2. Selkeät käyttöohjeet
    Kurssien käyttäjille ja ohjaajille tarvitaan selkeitä, visuaalisesti tuettuja käyttöohjeita, kuten kuvallisia ohjeita, selkeä kielisiä oppaita ja ohjevideota, jotka helpottavat itsenäistä ja tuettua opiskelua.
     
  3. Viestintä ja markkinointi
    Kurssien käyttöönotto edellyttää aktiivista viestintää ja markkinointia, jotta kohderyhmät löytävät materiaalit ja ottavat ne osaksi arjen toimintaa.
     
  4. Osallisuutta tukeva kehittämiskulttuuri
    On tärkeää säilyttää yhteiskehittämisen kulttuuri, jossa osallistujat eivät ole vain käyttäjiä, vaan aktiivisia toimijoita, joiden kokemukset ja palaute ohjaavat kurssien jatkokehitystä.
     
  5. Yhteisöllinen käyttö
    Mikäli verkkokursseja käytetään yhteisöllisesti esimerkiksi ryhmämuotoisessa oppimisessa, edellyttää se ohjaajilta etukäteisvalmistautumista ja ohjausosaamista. On tärkeää tutustua kurssin sisältöön, suunnitella eteneminen ryhmän tarpeiden mukaan ja varmistaa, että käytössä on tarvittavat digivälineet ja toimiva verkkoyhteys. Oppimista tukevat selkeät ohjeet, rauhallinen eteneminen ja mahdollisuus keskusteluun tehtävien lomassa. Ohjaajan rooli on tukea osallistujien osallisuuden kokemusta ja lisätä sisältöjen ymmärrettävyyttä tarvittaessa.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Honkalampi-säätiö
Toimintaympäristö
Honkalampi-säätiö, Arki digittää -hanke
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)