Suurina tavoitteina kehittämistyölle oli:
- Ikääntyneiden palveluiden saattaminen lainmukaiselle tasolle Satakunnassa.
- Gerontologisen sosiaalityön sisällöllinen kehittäminen.
Suurina tavoitteina kehittämistyölle oli:
Mielenterveyspalvelujen parantaminen ja selkeyttäminen. Hyvinvointialueella on työstetty tehtäväkuvauksia terveydenhoitajan, psykologin, kuraattorin ja psyykkarin osalta.
Psyykkari on psykiatrinen sairaanhoitaja, joka toimii kouluympäristössä. Tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille matalan kynnyksen palvelua ja tapaamisille voi tulla ilman ajanvarausta ja tarvittaessa ajanvarauksella.
Asiakkaan kokonaisvaltaisen tilanteen arvioiminen ja lähetteen tekeminen psykofyysiseen fysioterapiaan tapahtuu sote-keskuksen moniammatillisessa tiimissä osana asiakkaan suunnitelmallista palvelun toteutusta.
Digitaalisten palveluiden käyttöönotto suun terveydenhuollossa. Digitalisaatio on uusi tapa toimia ja käyttäryhmäksi haluttiin valita 1-vuotiaiden lapsiperheet, joille ensimmäisen käynnin pääpainona on terveiden elämäntapojen ja suunhoidon tiedon jakaminen.
Keskeisenä ideana on kartoittaa monipalveluasiakasryhmät ja he ketkä tarvitsisivat palveluita, mutta eivät niitä käytä. Lisäksi yhteistyön kehittäminen eri ammattiryhmien välillä (monipalveluasiakas).
Sosiaalinen kuntoutus vaikuttavana sosiaalityön menetelmänä edellyttää sen toteuttamista sosiaalihuollon keinoin sosiaalihuollon ammattihenkilön toimesta.
Ehkäise painehaava verkkokurssi. Hoitohenkilökunta niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa voi opiskella kurssimateriaalin työyksiköissään siihen valitsemallaan ajankohtana.