Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Nykytilakartoitus toi esiin, että gerontologinen sosiaalityö todella kaipaa sekä sisällöllistä kehittämistä että resursseja myös Satakunnassa. Gerontologisia sosiaalityöntekijöitä oli ennen hyvinvointialueelle siirtymistä vain Porin kaupungilla. Lisäksi Satasairaalan psykiatrialla toimi sosiaaliohjaaja vanhuspsykiatrialla. Muualla gerontologinen sosiaalityö hoidettiin esimerkiksi osana aikuissosiaalityötä, terveyskeskuksen sosiaalityötä tai sille kuuluvia tehtäviä hoitivat esimerkiksi palveluneuvojat tai kotihoito.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Gerontologisen sosiaalityön heikkoon tilanteeseen on valtakunnallisesti herätty lähivuosina. Satakunnassa teema otettiin tarkastelun alle Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa vuonna 2022.
Sosiaalihuoltolaki määrittelee, kuka on erityisen tuen tarpeessa. Erityisen tuen tarpeessa olevalla on oikeus sosiaalityöntekijään. Tämä ei ikääntyneiden kohdalla Satakunnassa toteutunut. Tavoitteeksi muodostui siis tilanteen saattaminen lainmukaiseksi.
Osana työpajaprosessia haastateltiin ikääntyneitä ihmisiä heidän tarpeistaan. Työpajaprosessiin osallistui osallistavien toimielinten (vanhusneuvostot) jäseniä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
TO DO -listalle koottiin seuraavia asioita:
- Eri ammattilaisten työnkuvien avaaminen (nyt vs. tulevaisuudessa), osaamistarpeiden listaaminen, vastuujaon avaaminen.
- Työn arjen ja käytännön työstäminen: Kriteerit, käsitteet ja niiden tarkoitus (mitä on palvelutarpeen arviointi vs. palveluarvio), päätökset ja niiden tekijät, tietojärjestelmien käyttö, ym. → Millaisia ohjeistuksia tarvitsemme ja kenelle? Mitä yhteisiä koulutustarpeita on?
- Prosessin kuvaaminen: Ohjautuminen, arviointi, ym.
- Asiakastyön menetelmät ja käytännöt: Toimivien käytäntöjen/menetelmien jakaminen, koulutustarpeet, olemassa olevan osaamisen kartoitus
- Pidemmällä aikavälillä: Miten arvioimme gerontologisen sosiaalityön vaikutuksia ja laatua? Sosiaalihuollon yhteinen ATJ. Yhteiset prosessit muiden toimijoiden kanssa, lisää työn arjen ja käytännön työstämistä: Konsultointikäytännöt (esim. puhelinajat), tiimin toimintakäytännöt, kotikäyntikäytännöt, tietojärjestelmien käyttö, kirjaaminen, ym.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Kehittämisen onnistuneisuudesta kertovina mittareina voidaan pitää mm. sosiaalityöntekijöiden virkojen määrän kehitystä ja gerontologisen sosiaalityön asiakasmäärien kehitystä. Lisäksi se, rakentuuko alueelle uusia tapoja tehdä (esim. työnjako), kielii muutoksesta. Ammattilaisten ja asiakkaiden kokemus palveluista ovat myös tärkeitä mittareita. Kun meneillään on paljon kehittämistyötä, on vaikeaa erotella, mikä muutos johtuu mistäkin kehittämistoimenpiteestä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Asia olisi vaatinut enemmän työstämistä sekä iäkkäiden palveluiden johdon että sosiaalityöntekijöiden kanssa. Hyvinvointialuemuutos toi kuitenkin itsessään keskustelupöytiin myös tässä kehittämiskokonaisuudessa käsiteltyjä teemoja, ja sai aikaan myös muutoksia.
