Digitaalisten palveluiden käyttöönotto suun terveydenhuollossa. Digitalisaatio on uusi tapa toimia ja käyttäryhmäksi haluttiin valita 1-vuotiaiden lapsiperheet, joille ensimmäisen käynnin pääpainona on terveiden elämäntapojen ja suunhoidon tiedon jakaminen. Toimintamallin kehittämisen lähtökohtana mietittiin myös, että palvelu on helposti saatavilla ja lapsiperheillä on suurella todennäköisyydellä etävastaanottoon tarvittavat älypuhelimet ja vahvan tunnistautumisen tunnukset.
Dentview-kioskin hankinnassa tavoitteena oli saada lapsille ja nuorille, sekä aikuisväestölle nykyaikaisin digitaalisin sovelluksin tärkeää suun terveydenhuollon omahoito ohjeistusta. Lapset ja nuoret ovat tottuneet käyttämään erilaisia peli- ja virtuaalisovelluksia ja tämän laitteen avulla haluttiin motivoida lasta saamaan terveystietoa laitteen avulla. Dentview-laite haluttiin henkiöstön antaman ennaltaehkäisevän informaation tueksi parantamaan väestön suun terveyttä.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Soiten suun terveydessä hoitoon pääsy on ollut haasteellista. Toimintamallin muutos linkittyy organisaation palvelustrategiaan erityisesti monipuolisen palveluverkon kehittäminen, sekä digitaalisen asioinnin lisääminen. Näillä strategisilla tavoitteilla halutaan parantaa sote-palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta digitaalisten palveluiden kehittämisellä. Digitaalisilla palveluilla on myös kustannusvaikutuksia talouteen.
STM on linjannut, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmän tulee edistää sote-palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta digitaalisten palveluiden kehittämisellä. Digitaalisten palvelujen kehittäminen on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä, jonka onnistumisen edellytyksenä ovat johdon sitoutuminen ja strategiset linjaukset. Tavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun yhdenvertaisesti, sujuvasti, turvallisesti ja kustannusvaikuttavasti.
Digitaalisilla palveluilla pyritään edistämään hoitoon pääsyä. Sähköisiä palveluita kehitettäessä tulee huomioida erilaiset käyttäjäryhmät, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä palvelukanavia. Palveluita tulee järjestää yhdenvertaisesti väestöryhmän erot huomioiden. Digitaalisten palveluiden kehittämisestä hyötyvät kaikki kansalaiset.
Soiten palvelustrategian tavoitteet:
Asiakas on palveluiden keskiössä. Asiakkaille halutaan tuottaa suun terveydenhuollon palveluita tasavertaisesti, asuinpaikasta riippumatta. Digitaalisilla palveluilla mahdollistetaan matalan kynnyksen yhteydenotto.
Ammattilaisille vapautuu työssä resurssia ja henkilöstön työhyvinvointi kohentuu, kun pystytään tarjoamaan hoitoa tehokkaammin.
Organisaation tavoitteena on, että suun terveydenhuollon palvelualueella toiminta ja käytännöt yhtenäistyvät. Halutaan parantaa palveluiden saatavuutta.
Yhteiskunnallisesti ihmisten hyvinvointi ja terveys kohenee. Toiminnalla on myös taloudelliset vaikutukset yhteiskunnallisesti.
Digitaalisten palveluiden käyttäjiä voivat olla kaikki Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen asukkaat, joilla on vahvan tunnistaumisen mahdollisuudet käytettävissä.
Asiakkaita osallistetaan jakamalla tietoa uudesta palvelukanavasta ja opastamalla niiden käytössä. Osallistamiseen käytetään mediatiedotetta, sekä sosiaalista mediaa ja annetaan asiakkaalle mahdollisuus käyttää digitaalisia palveluita.
Digitaalisten palveluiden käyttöön ottoa ja kehittämistä suun terveydenhuollossa. Potilaiden on helppo lähestyä ja saada palveluita suun terveydenhuollossa asuinpaikasta tai iästään huolimatta yhdenvertaisesti. Digitaalisilla palveluilla vapautetaan kliinistä resurssia ja huonetilaa.
Muutosta mitataan mm.
-digitaalisten palveluiden käyttömäärää kuukausitasolla
-digitaalisten palveluiden käyttöaste alueellisesti
-asiakkaiden palautteella. Esimerkiksi digipalveluiden käyttöön otossa lähetettävät asiakastyytyväisyys linkit, suullinen palaute.
Kriteerit ja indikaattorit: korkea käyttöaste ja positiivinen / negatiivinen asiakaspalaute.
Dentview laitteen käyttöön henkilöstö opastaa vastaanottokäynnin jälkeen. Virtuaalikioskista maksetaan laitevuokraa ja saadaan säännöllisesti käyttöraportteja asiakasryhmittäin.
Etävastaanotto toiminnan aloittamisen käytäntöön ottamisessa teimme yhteistyötä organisaation sisällä muun muassa digitiimin ja potilastietojärjestemän sovellustuen kanssa. Etävastaanotto toiminta on Lifecare potilastietojärjestelmän ominaisuuksia, joten tämä vaati henkiöstöltä koultusta. Alkuvaiheessa koulutettiin muutama hoitaja, jotka ovat keskittyneet etävastaanotto toiminnan kehittämiseen ja käyttöön ottoon. Asiakaspalautteille avattiin etävastaanotto toiminnan yhteyteen asiakaspalalutelinkki, mistä saamme asiakkaiden kokemuksia etävastaanottotoiminnasta. Toimintaa kehitetään asiakaspalautteidenkin perusteella. Etävastaanotosta on tullut jo vakiintunut toimintatapa. Käyttöaste on ollut korkeaa.
Digitaalisten palveluiden käyttöönotto suun terveydenhuollossa. Digitalisaatio on uusi tapa toimia ja käyttäryhmäksi haluttiin valita 1-vuotiaiden lapsiperheet, joille ensimmäisen käynnin pääpainona on terveiden elämäntapojen ja suunhoidon tiedon jakaminen. Toimintamallin kehittämisen lähtökohtana mietittiin myös, että palvelu on helposti saatavilla ja lapsiperheillä on suurella todennäköisyydellä etävastaanottoon tarvittavat älypuhelimet ja vahvan tunnistautumisen tunnukset.
Dentview-kioskin hankinnassa tavoitteena oli saada lapsille ja nuorille, sekä aikuisväestölle nykyaikaisin digitaalisin sovelluksin tärkeää suun terveydenhuollon omahoito ohjeistusta. Lapset ja nuoret ovat tottuneet käyttämään erilaisia peli- ja virtuaalisovelluksia ja tämän laitteen avulla haluttiin motivoida lasta saamaan terveystietoa laitteen avulla. Dentview-laite haluttiin henkiöstön antaman ennaltaehkäisevän informaation tueksi parantamaan väestön suun terveyttä.
Dentview laitteisiin on saatu yhteistyössä laitteen toimittajan kanssa lisää parempia ominaisuuksia. Kehitysideoina on lähetty ruotsin kielen oikeellisuuden tarkistaminen, sekä oikomispotilaiden omahoidon osion päivittäminen. Laitteen toiminnot on päivitetty ja ammattihenkilöstöä on laitevalmistaja kuunnellut. Yhteistyö Dentview-laitetoimittajaan ollut säännöllistä.
Etävastaanotto toiminta yksi vuotiaille on vakiintunutta ja tämä on vapauttanut hoitohuonetilaa. Asiakkaat ovat kokeneet, että heitä on huomioitu kiireisessä perheen arjessa. Kaikki perheet eivät kuitenkaan halua etävastaanottoa, vaan tulevat mielellään vastaanottokäynnille. Vastaanottokäyntejä on järjestetty asiakkaiden toiveista, tärkeimpänä asiana olemme kokeneet, että perhe saa suun terveyttä edistävän käynnin ja on tasavertaisessa asemassa palvelun suhteen.
Etävastaanottotoiminta vaatii hyvän yhteistyön it-yksikön ja digitaalisia palveluita tuottavan tiimin kanssa. Myös tietoturva-asiat on huomioitava. Etävastaanottoa suunniteltaessa kohderyhmäksi kannattaa miettiä ikäryhmää, joille digitaalisten palveluiden käyttö on arkipäivää ja asiakasryhmän asiasisältö on etävastaanottoon sopiva. Etävastaanotolle kannattaa rakentaa selkeä ja yhtenäinen käytössä oleva sisältö ja määritellä vastaanotto aika. Etävastaanottojen välille tulee varata siirtymäaikaa potilaiden välillä, millä varmistetaan rauhallinen ja asiakaslähtöinen kokemus etävastaanottoa käyttävälle asiakkaalle. Etävastaanotto on toiminut teknisesti hyvin, mutta haasteena on saattanut olla, että etävastaanoton asiakkaalla on ollut heikko nettiyhtys. Mikäli yhteysongelmia on ollut etävastaanottolinkin kautta on tilanne hoidettu normaalilla puhelinkeskustelulla.