Zekki kannustaa nuorta pohtimaan omaa hyvinvointia ja ohjaa matalan kynnyksen palveluihin. Vastaamalla 10 kysymykseen nuori saa yhteenvedon, joka auttaa pohtimaan omaa elämää ja tulevaisuutta. Vastausten perusteella tarjotaan tilanteeseen sopivia palveluita ja lisätiedon lähteitä.
Zekki - miten sulla menee? Digipalvelu nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Tekijä
Reija PaananenLuotu
30.3.2021Viimeksi muokattu
8.11.2022* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
Perustiedot
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Oivalla ja ymmärrä
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Tutkimusten perusteella tiedetään, että syrjäytymisen vähentämiseksi tarvitaan satsauksia ehkäisevään työhön sekä lisäksi nuorten tarpeista lähtevää kokonaisvaltaista palvelua. Tutkimusten perusteella tiedetään myös, että tällä hetkellä nuorten saama tuki riittämätöntä tai tulee liian myöhään. Nuoruusiässä voidaan vaikuttaa ratkaisevalla tavalla myöhempään hyvinvointiin mm. aiempia ongelmia ratkaisemalla, voimavaroja vahvistamalla ja mahdollisuuksia avaamalla. Investointi nuorten hyvinvointiin on investointi paitsi heidän myös yhteisöjen ja yhteiskunnan sekä sosiaaliseen että taloudelliseen kehitykseen ja hyvinvointiin.
Yhä useammin nuorilla on kasautuvasti hyvinvoinnin vajeita ja siiloutuneessa palvelujärjestelmässä ammattilaisten on vaikea tukea nuoria usealle elämänalueelle ulottuvissa ongelmissa. Palveluita on rakennettu organisaatio- ja asiantuntijalähtöisesti ja kukin organisaatio tuottaa tietoa omista palveluistaan. Ongelmien ratkaisemiseksi peräänkuulutetaan, etenkin julkiselta hallinnolta, parempaa kansalaisten tarpeisiin vastaamista ja innovatiivisempaa sekä rohkeampaa tapaa uudistaa palveluita.
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat tällä hetkellä syrjäseutujen nuoret. Heidän hyvinvoinnin tuekseen on kehitettävä helpommin saavutettavia palveluja, mm. uudenlaisia digitaalisia palveluja. Oecd:n 7.5.2019 julkaiseman raportin mukaan Suomessa on paljon palveluita nuorille, mutta niiden integraatiota on lisättävä ja erityistä huomiota kiinnitettävä alueellisen eriarvoisuuden vähentämiseen mm. helpommin saavutettavia digitaalisia palveluja kehittämällä, jotka ovat saavutettavia myös syrjäseutujen nuorille. Jotta nuoret ja palvelut voivat kohdata, nuorten tulee olla kehittämistyössä mukana aktiivisina kehittäjinä.
Tiedosta, säädöksistä ja kehittämisestä huolimatta nuorten palvelujärjestelmän vastaavuus nuorten tarpeisiin on edelleen puutteellista. Nuorten tuen tulisi rakentua julkisten palveluiden ja järjestöjen tuen varaan yhä saumattomammin, olla helposti saavutettavissa ja sen tulisi vahvistaa paitsi nuoren hyvinvointia, myös toimijuutta oman hyvinvointinsa ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.
- Palvelujärjestelmä näyttäytyy nuorille sekavana, pirstaleisena eikä tukimahdollisuuksista tiedetä.
- Tukea tulisi tarjota aktiivisemmin, se tulisi saada käyttöön helposti, oikea-aikaisesti ja riippumatta asuinpaikkakunnasta.
- Erityisesti 3. sektori tarjoaa palveluita, joilla kyettäisiin tarttumaan nuoren haasteisiin ennen kuin ne ovat kasvaneet liian suuriksi. Tietoa näistä palveluista olisi tärkeää lisätä.
- Palveluita tulisi tarjota siellä, missä nuoret ovat.
- Palveluita pitäisi integroida ja saada tarjolle samaan paikkaan.
- Haasteiden monitahoisuus pitäisi saada näkyväksi, jotta kaikkiin nuoren tukitarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan kokonaisvaltaisemmin.
- Nuoren pitäisi itse hahmottaa elämäntilanteeseensa liittyviä haasteita, jotta hän tietää hakea niihin apua.
- Nuorten hyvinvoinnista ja sen kehityksestä tarvittaisiin ajankohtaista tietoa, jotta palveluiden kehittämisessä osataan jatkossa vastata entistä nopeammin nuorten tarpeisiin.
- Palveluita tulisi kohdentaa vastaamaan paremmin tietyn asiakaskunnan tarpeisiin. Nuoret ovat moninainen joukko. Kohdentamisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi älykkäitä palveluratkaisuja.
Zekin yhteiskehittämisessä ovat olleet mukana nuoret, nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset, asiantuntijat, palvelumuotoilija, viestijä, tekninen toteuttaja, kansallisen AuroraAI-tekoälyverkon kehittäjät.
Zekki-palvelulla tavoitellaan nuorten ja nuorten tukipalveluiden parempaa kohtaamista, ja siten nuorten hyvinvoinnin vahvistumista sekä oikea-aikaisen tuen saamista. Zekki-palvelulla pyritään lisäämään nuorten tietoisuutta omasta hyvinvoinnistaan, hyvinvoinnin ylläpitämisestä ja vahvistamisesta, sekä tarjoamaan nuorille mahdollisuuksia tukeen ja apuun suosittelemalla nuoren tilanteeseen sopivia tukipalveluita.
Zekin avulla voidaan tukea tarvitsevalle nuorelle tarjota apua kellonajasta ja asuinpaikkakunnasta riippumatta. Helpotetaan nuorelle tuen löytämistä ja avun hakemista integroimalla eri toimijoiden palveluita löytyväksi yhdestä paikasta.
Tarjotaan nuorelle apua oman elämäntilanteensa hahmottamiseen ja vahvistetaan nuoren omaa toimijuutta oman tulevaisuutensa suunnittelussa.
Ammattilaiselle systemaattisen puheeksioton väline.Ajantasaista tietoa palveluiden kehittämisen tueksi.
Nuorten palveluista vastaaville ja palveluitten kehittäjille ajantasaista tietoa nuorten hyvinvoinnista ja nuorten tarpeisiin vastaavista palveluista.
Tavoittelemme muutosta, jossa nuorten palvelut toimivat ns. nuorilähtöisesti sujuvana kokonaisuutena (Paananen ym. ITLA/Kasvun tuki 1/2021: https://kasvuntuki.fi/aikakauslehti/julkaisut/kasvun-tuki-aikakauslehti-12021/paananen/):
- Nuoren ei tarvitse tietää, mihin hän apua tarvitsee ja mistä sitä lähtee hakemaan.
- Nuorelta ei apua saadakseen edellytetä kykyä toimia palvelujärjestelmän vaatimalla tavalla, vaan apua tarjotaan aktiivisesti.
- Avun hakemiseen rohkaistaan ja kannustetaan.
- Nuori kohdataan tasaveroisena, arvokkaana ja merkityksellisenä oman elämänsä asiantuntijana.
- Tukea tarjoavat kohtaamisen ammattilaiset, jotka eivät pyri antamaan valmiita vastauksia.
- Palvelut jalkautuvat ja niitä tarjotaan siellä, missä nuoretkin liikkuvat.
- Kolmannen sektorin ehkäisevät ja helposti saavutettavat palvelut sekä julkiset palvelut muodostavat sujuvan kokonaisuuden nuorten parhaaksi.
Tavoitteena Zekin käytön lisääminen 15-25-vuotiaiden nuorten keskuudessa sekä nuorten hyvinvoinnin tukemisen vahvistaminen, mm. nuorten tietoisuuden lisääminen olemassa olevista tukipalveluista ja erityisesti järjestöjen tarjoamasta tuesta sekä nuorten tietoisuuden lisääminen omasta hyvinvoinnista.
Zekki-palvelua käyttäneiden nuorten määrä, tavoitettujen nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten määrä, eri sivustoilta Zekkiin ohjaavien linkitysten määrä, nuorten ja ammattilaisten käyttökokemukset palvelusta.
Nuoret voivat 'peukuttaa' suosikkipalveluitaan ja antaa näin arvioita Zekin suositteluista. Zekkiin on kehitetty palautekysely, jossa nuoret voivat helposti kertoa mielipiteensä palvelusta. Nuorten kehittäjäryhmä on testannut, testauttanut ja arvioinut Zekkiä ja sen tarjoamia palvelusuosituksia, joiden perusteella Zekkiä jatkokehitetään.
Kehittämistyötä tehdään yhdessä nuorten, nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten sekä nuorille palveluja tarjoavien järjestökumppaneiden kanssa. Yhteiskehittäminen mahdollistaa nuorilähtöisyyden, erityistä tukea tarvitsevien nuorten tavoittamisen sekä monialaisen asiantuntijuuden yhdistämisen. Yhteiskehittämisessä hyödynnetään palvelumuotoilun menetelmiä ja digitaalisia yhteiskehittämisen välineitä.
Taustalla:
- Nuoret ryhmänvetäjät Oulussa, Kotkassa, Kuopiossa ja Helsingissä
- Systemaattisia keskusteluita ryhmätapaamisissa viikon välein tai kahden kesken yhteensä 100 tuntia.
- Keskusteluissa mukana 40 nuorta eri taustoilla: 18-25-vuotiaita kantasuomalaisia, romaneja, maahanmuuttajia, lastensuojelutaustaisia nuoria, korkeakoulussa opiskelevia, työtä etsiviä ja työpajanuoria. Lisäksi viisi Digitalents Helsingin nuorta analysoivat tarjolla olevia digipalveluita.
- Zekki-digipalvelun kehittämisessä:
- Mukana 27 nuorten hyvinvoinnin ja tukipalveluiden asiantuntijaa 12 järjestöstä ja yhdestä kaupungista sekä 8 nuorta ohjausryhmäläistä. 4 nuoren kehittäjäryhmä palkattuna vuonna 2021.
- Yhteensä 23 asiantuntijoiden etätyöpajaa ja 10 asiantuntijahaastattelua. Yli 50 tuntia yhteiskehittämistä ja noin 2 000 tuntia Diakonia-ammattikorkeakoulun asiantuntijatyötä.
- Kaksi testauskierrosta, joissa yhteensä 90 Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijaa testaamassa.
Käyttäjälähtöisen digitaalisen Zekki-palvelun kehittämisessä hyödynnettiin yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun menetelmiä. Nuoret mukana aktiivisina kehittäjinä ja viestijöinä.
Kuvittele ja kokeile
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Kuvaa ja jaa
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Nuorille suunnattu Zekki kannustaa pohtimaan omaa hyvinvointia ja ohjaa matalan kynnyksen palveluihin. Zekki on tarkoitettu 15–25-vuotiaille nuorille sekä nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten työkaluksi. Verkossa oleva työkalu on helppokäyttöinen ja sen avulla pystyy tekemään elämää laajasti kartoittavan itsearvion muutamassa minuutissa. Vastaamalla 10 kysymykseen nuori saa yhteenvedon, joka auttaa pohtimaan omaa elämää ja tulevaisuutta. Lisäksi tarjolla on lisätietoa sekä vinkkejä omaan elämäntilanteeseen sopivista palveluista. Zekki perustuu 3X10D®-elämäntilannemittariin, tutkimuksiin ja asiantuntijatietoon.
Zekki.fi on täysin anonyymi palvelu nuorelle. Tämä tarkoittaa sitä, että oman elämän arviointi, tulevaisuuden suunnittelu ja mahdollinen yhteydenotto tukipalveluun on täysin nuoren päätettävissä. Zekistä voi tallentaa tiedot itselleen pdf-tiedostoon ja sitä voidaan hyödyntää yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Jatkossa Zekkiä kehitetään myös siihen suuntaan, että se mahdollistaa omien tietojen seurannan ja lähettämisen muille suoraan ohjelmasta.
Zekissä on kahdenlaisia palveluita. Kaikille tarjotaan laajalti tarjolla olevia, pääsääntöisesti järjestöjen tarjoamia digitaalisia palveluita. Näiden lisäksi tarjotaan paikkakuntakohtaisia palveluita yhteistyössä AuroraAI-tekoälyverkon kanssa. AuroraAI hakee nuoren tilanteeseen parhaiten sopivat palvelut Palvelutietovarannosta (PTV). Nuori voi siirtyä suoraan tarjottuun palveluun ja siirtää halutessaan 3X10D-elämäntilannemittarin vastaukset mukaansa pohjatiedoksi tukipalveluun.
Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää nuorten tukipalveluiden kehittämisessä ja tiedolla johtamisessa.
Ammattilaiset voivat käyttää Zekkiä systemaattisena puheeksi oton välineenä tai hyödyntää tarvittaessa myös nuorten hyvinvoinnin ja tuen tarpeiden arvioinnissa. Zekki palvelee myös lisätiedon lähteenä. Zekistä löytyy jo tällä hetkellä kattava valikoima eri tilanteisiin sopivia tukipalveluita, joita nuorelle voi tarvittaessa suositella ja joiden pariin nuorta voi rohkaista. Zekki on oiva apuväline, jos halutaan tarjota nuorille lisätietoa hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä tai olemassa olevista tukipalveluista.
Zekin tarjoama tieto toimii nuorten palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittämisen tukena. Zekistä saadaan ajantasaista tietoa nuorten hyvinvoinnista, ja sitä voidaan hyödyntää hyvinvointivaikutusten ja toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin välineenä.
Jatkossa Zekkiin kehitetään entistä kohdennetumpaa palvelusuosittelua, suoria yhteydenottomahdollisuuksia, sekä mahdollisuutta seurata omaa hyvinvointiaan.
Nuorille suunnatut tukipalvelut löytyvät yhdestä paikasta ja niitä tarjotaan nuorelle hänen antamiensa vastaustensa perusteella.
Zekki avattiin käyttäjille 20.1.2021. Jo ensimmäisten 8 viikon aikana Zekki-palvelulla oli 20 000 käyttäjää, ja 80 000 käyttäjää tuli täyteen syksyllä 2022. Kyselyyn on vastattu lähes kaikista Suomen kunnista.
Yleinen arvio elämään tyytyväisyydestä kertoo sen, että Zekkiin vastanneiden tyytyväisyys on matalampaa kuin suomalaisilla keskimäärin. Väestöä matalampi keskiarvo tyytyväisyydessä elämään indikoi sitä, että Zekki on tavoittanut sitä kohderyhmää, johon sitä on erityisesti suunniteltukin. Zekki-palveluun on ollut mahdollista päästä suoraan sekä linkkien kautta arviolta noin 50 eri verkkosivuston kautta, mm. järjestöjen tarjoamien tukipalveluiden verkkosivujen. Linkki on ollut sijoitettuna sellaisiin kohtiin sivustoissa, joissa käsitellään nuorten erilaisia ongelmia ja kysymyksiä elämään liittyen. Zekkiä on tarjottu käytettäväksi silloin, kun jokin asia mietityttää.
Zekki on integroitu kansalliseen AuroraAI-tekoälyverkkoon. Verkoston käyttöliittymänä sen rooli nuorten tukipalvelujen suosittelijana kasvaa. Jo nyt Zekin keräämän tiedon avulla voidaan kehittää nuorten palveluita ja palvelujärjestelmää. Zekki palkittiin joulukuussa Euroopan parhaana sosiaalisena innovaationa v.2021 (European Innovation Council), ja valittiin huhtikuussa 2022 eOppimiskeskuksen eEemeli-kilpailussa Paras suomalainen oppimisratkaisu -kilpailun finaaliin. Zekki on myös vuoden 2022 TerveSos-kilpailun voittaja.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Merkitse valmiiksi
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.