Yksinäisyyden puheeksiotto, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)

Yksinäisyyden puheeksiotto, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)

Toimintamallin ideana on vahvistaa yksinäisyyden puheeksiottoa arjen kohtaamisissa ja palveluissa, jotta yksinäisyys tunnistetaan varhain ja asiakas ohjataan oikea-aikaiseen tukeen. Malli normalisoi keskustelua ja parantaa asiakaskokemusta.

Toimintamallin nimi
Yksinäisyyden puheeksiotto, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Toimintamallin ideana on vahvistaa yksinäisyyden puheeksiottoa arjen kohtaamisissa ja palveluissa, jotta yksinäisyys tunnistetaan varhain ja asiakas ohjataan oikea-aikaiseen tukeen. Malli normalisoi keskustelua ja parantaa asiakaskokemusta.

Toteutuspaikka
Etelä-Karjala hyvinvointialueella
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kuva
NextGenerationEU rahoitettu

Tekijä

Tekijä

Sari Lind

Luotu

Luotu

10.11.2025

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

7.1.2026
Ratkaisun perusidea

Luodaan ammattilaisille selkeä, ikäryhmäkohtainen toimintamalli yksinäisyyden puheeksiottoon, joka perustuu kokonaisvaltaiseen arviointiin ja asiakkaan osallisuuden vahvistamiseen. Malli auttaa tunnistamaan sekä näkyvän että piilossa olevan yksinäisyyden ja ohjaa oikea-aikaisesti HYTE-palveluihin ja muihin tukimuotoihin (ryhmät, digipalvelut, vapaaehtoistoiminta). Tavoitteena on vähentää yksinäisyyteen liittyvää häpeää, ehkäistä ongelmien syvenemistä ja tehostaa resurssien käyttöä kumppanuusyhteistyön avulla.

Keskeiset elementit:

  • Ikäryhmäkohtaiset mallit (lapset ja nuoret, työikäiset, ikääntyneet)
  • Asiakas aktiivisena toimijana omien tarpeiden sanoittamisessa
  • Ohjaus HYTE-palveluihin ja kohtaamispaikkoihin HYTE-palvelutarjottimen avulla
Toimintaympäristö

Hyvinvointialueen strategiset HYTE-kärkiohjelmat – Sopuisa, Sutjakka ja Ikäystävällinen – vahvistavat ennaltaehkäiseviä toimia ja varhaista tukea. Yksinäisyyden kokemuksen lisääntyminen on merkittävä hyvinvoinnin haaste Etelä-Karjalassa, ja se koskettaa eri ikäryhmiä eri tavoin. Yksinäisyys on merkittävä kansanterveysongelma, joka lisää riskiä mielenterveyden häiriöihin, toimintakyvyn heikkenemiseen ja syrjäytymiseen. Yksinäisyyden ehkäisyn toimenpiteillä voidaan vähentää pitkän aikavälin kustannuksia ja vahvistaa sosiaalista kestävyyttä. 

Väestön ikääntyminen, toimintakyvyn heikkeneminen, pitkäaikaissairaudet ja sosiaalisten verkostojen kaventuminen lisäävät yksinäisyyden riskiä ja palvelutarvetta. Yksinäisyys itsessään heikentää toimintakykyä ja elämänlaatua sekä lisää sairastavuutta, mikä korostaa tarvetta uudenlaisille ratkaisuilla, yhteisöllisyyden vahvistamiselle ja ennaltaehkäiseville toimille.

Suomalaisessa kulttuurissa elää vahva ajatus “pärjäämisestä yksin”, mikä voi vaikeuttaa avun pyytämistä ja tuen vastaanottamista. Tämä asenne lisää riskiä erityisesti elämäntilanteiden muuttuessa tai toimintakyvyn heikentyessä. Maaseudun pitkät etäisyydet ja rajalliset liikkumismahdollisuudet korostavat riskiä etenkin ikääntyneillä ja liikkumisesteisillä.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamalli kohdistuu kaikkiin ikäryhmiin: lapsiin ja nuoriin, työikäisiin sekä ikääntyneisiin, joilla on riski kokea yksinäisyyttä tai sen vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. Asiakasymmärrystä on kerätty ammattilaisten ja järjestöjen edustajien kautta työpajoissa, joissa tunnistettiin yksinäisyyden juurisyitä, ilmenemismuotoja ja vaikutuksia eri ikäryhmissä. Työpajoihin osallistui 109 henkilöä eri toimialoilta, kunnista, seurakunnista ja järjestöistä, mikä toi laajan näkökulman asiakkaiden arkeen ja tarpeisiin.

Asiakkaiden osallistaminen tapahtuu seuraavassa vaiheessa pilotoinnin yhteydessä: mallia testataan käytännössä asiakkaiden kanssa, ja heidän kokemuksistaan kerätään palautetta ja kehittämisehdotuksia. Näin varmistetaan, että malli vastaa todellisiin tarpeisiin ja tukee osallisuutta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Selkeä toimintamalli ja ohjeistus
    • Ammattilaisilla on käytössään konkreettiset, ikäryhmäkohtaiset puheeksioton mallit ja tukimateriaalit.
    • Malli on integroitu osaksi HYTE-palvelukonseptia
  • Osaaminen ja koulutus
    • Ammattilaiset saavat koulutusta yksinäisyyden tunnistamiseen, puheeksiottoon ja ohjaamiseen.
    • Koulutus sisältää tietoa yksinäisyyden juurisyistä, ilmenemismuodoista ja vaikutuksista.
  • Monialainen yhteistyö
    • Kunnat, järjestöt, seurakunnat ja hyvinvointialueen toimijat sitoutuvat yhteiseen toimintamalliin.
    • Kumppanuudet varmistavat palvelujen ja kohtaamispaikkojen saatavuuden.
  • Asiakaslähtöisyys
    • Asiakas osallistuu aktiivisesti omien tarpeidensa sanoittamiseen.
    • Ratkaisut räätälöidään yksilöllisesti (ryhmät, digipalvelut, vapaaehtoistoiminta).
  • Pilotointi ja arviointi
    • Malli pilotoidaan osana kärkiohjelmia (Sopuisa, Sutjakka, Ikäystävällinen) ennen laajaa käyttöönottoa.
    • Pilotista kerätään palautetta ja tehdään tarvittavat muutokset.
  • Resurssit ja tuki
    • Riittävät henkilöstöresurssit ja koulutus varmistetaan.
    • Digitaaliset työkalut (HYTE-palvelutarjotin) ovat käytettävissä.
  • Johtamisen ja strategian tuki
    • Hyvinvointialueen johto sitoutuu mallin käyttöönottoon osana hyvinvointisuunnitelmaa.
    • Toimintamalli kirjataan osaksi organisaation prosesseja.
  • Seuranta ja mittarit
    • Vaikutuksia arvioidaan (yksinäisyyden kokemusten väheneminen, osallisuuden lisääntyminen).
Arvioinnin tulokset tiivistettynä
  • Laaja yhteistyö lisäsi ymmärrystä ilmiöstä
    Kehittämistyöpajoihin osallistui monialainen joukko eri toimialoilta, kunnista, seurakunnista, oppilaitoksista ja järjestöistä, mikä vahvisti yhteistä näkemystä yksinäisyyden juurisyistä, ilmenemismuodoista ja vaikutuksista eri ikäryhmissä.
    Yhteistyö loi pohjan ikäryhmäkohtaisille toimintamalleille ja lisäsi valmiuksia puheeksiottoon.
  • Asiakasarviointi ei vielä saatavilla
    Mallia ei ole vielä pilotoitu asiakastyössä
Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Hyödynnä mallin ikäryhmäkohtaisia osioita (lapset ja nuoret, työikäiset, ikääntyneet)
  • Puheeksiotto voidaan tehdä osana normaalia palvelutilannetta (esim. neuvola, sosiaalipalvelut, terveydenhuolto).
  • Ei erillistä prosessia, vaan luontevasti osana keskustelua.
  • Kiinnitä huomiota yksinäisyyden signaaleihin
Kansikuva
Yksinäisyyden puheeksiotto

Kehittämisen vaihe

Valmis