Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Suomalaisen yhteiskunnan muuttuminen ja eriarvoisuuden voimakas lisääntyminen, keskinäisen kilpailun voimistuminen ja viimeaikaiset vakavat globaalit tapahtumat (Korona, sodat) vaativat kaikilta ihmisiltä yhä enemmän, jotta arjessa pärjää ja yhteiskunnassa selviää. Elinkustannusten voimakas kasvu viimeisen vuoden aikana on lisännyt merkittävästi jo entuudestaan heikossa taloudellisessa tilanteessa elävien ihmisten huolta ja pahoinvointia. Hanke auttaa ja tukee kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevia suomalaisia. Hanke vastaa näiden ihmisten akuutteihin taloudellisiin haasteisiin sekä auttaa heitä tunnistamaan omaan elämäänsä liittyvät kriittisimmät haasteet ja tuen tarpeet sekä tarjoaa näihin kohdennettua tukea ja apua.
Yhteiskunnassamme toimiva ruoka-apu perustuu lähtökohtaisesti hävikkiruoan jakamiseen. Kasvaneiden kustannuspaineiden ja lisääntyneen avuntarpeen myötä hävikkiruokaan perustuvan ruoka-avun määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa avuntarvitsijoiden määrän kanssa.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hankkeen aikana oli tavoitteena jakaa 75 000 maksukorttia (a 40e) kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.
Kohderyhmän keskeisimpiä ongelmia ovat pienituloisuus ja työelämän ulkopuolella oleminen. Pienituloisuus haastaa niin arjen menoista selviämistä kuin henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Pienituloisuus aiheuttaa usein stressiä ja oman arvon tunteen heikentymistä. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen ja näkyä esim. sosiaalisena eristäytymisenä. Kohderyhmällä on tarve niin taloudelliselle tuelle kuin neuvonnalle ja keskusteluavulle, joiden avulla pystytään alkaa ratkomaan haasteita.
Ruoka-avussa asioinnin taustalla on usein moninaisia syitä, mutta yleisin on köyhyys- ja syrjäytymisriskissä eläminen. Kun ruoka-avulla ei vähenevän hävikin myötä voida auttaa kaikkia avun tarvitsijoita, on tärkeää, että apua voidaan täydentää taloudellisella tuella. Ruoka-avun kautta saadaan samalla lisättyä palvelutietoisuutta- ja myönteisyyttä sekä madallettua ihmisten kynnystä ottaa yhteiskunnan eri toimijoiden moninaista apua vastaan. Toiminta on myös ennaltaehkäisevää siinä määrin, että joskus tukea tarvitsevien ihmisten tilanne voi olla hyvinkin pienestä kiinni. Tällöin jo pienelläkin tuella mm. liitännäistoimiin osallistumalla voidaan saada merkittäviä hyvinvointimuutoksia aikaan tai estää tilanteiden merkittävä heikentyminen.
Yhteistyössä hanketoimijoiden kesken luotiin hankkeen alussa Arjen apu-korttien sisältö, jossa on kerrottu kortin käyttöön liittyvät vastuut ja velvollisuudet usealla kielellä. Kieliversioita olivat suomi, ruotsi, englanti, venäjä, arabia ja ukraina.
Maksukortteja jakavien avuksi luotiin myös 8-kysymystä hyvinvoinnista lomake, jonka avulla asiakas voi itse arvioida tuen tarvettaan. Myös tästä tehtiin useita kieliversioita. Kysely sisälsi osia työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmästä Kykyviisari. Kyselyn avulla kortin jakajan oli helppo saada kontakti asiakkaaseen ja syvempi ymmärrys hänen tuen tarpeestaan. Lisäksi kyselyn vastauksista muodostui hankkeen aikana kokonaiskuva asiakkaiden tuen tarpeista ja taloudellisesta tilanteesta. Kysely liitteenä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Hankkeella saadaan aikaan seuraavat välittömät, Ruokaviraston määrittämät tavoitteet ja tulokset:
1. Hanke tavoittaa aineellista apua tarvitsevia henkilöitä
2. Tavoitettujen henkilöiden taloudellinen tilanne kohenee ja köyhyyden negatiiviset vaikutukset vähenevät.
3. Kohentunut taloudellinen tilanne mahdollistaa yksilöiden perustarpeiden toteutumisen, lisää koettua hyvinvointia sekä vähentää päivittäisestä toimeentulosta huolehtimisen aiheuttavaa huolta ja stressiä.
4. Kohderyhmien henkilöt ohjataan saamaan liitännäistoimen kautta kohdennetusti tukea juuri niihin tuen tarpeisiin, joita heidän osaltaan anonyymikyselyllä on tunnistettu.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
