Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Nykytilanteessa aikuisten sosiaalipalvelujen ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaalle tarjottavat palvelut toimivat erillisinä ja eritahtisina omina kokonaisuuksinaan, mikä ei edesauta asiakaan asiointia hyvinvointialueella. Tämä voi johtaa seuraaviin tilanteisiin:
- Asiakas ei saa tarvitsemaansa apua tai
- Tuen saaminen kestää liian kauan
Juurisyyanalyysin perusteella tuomme esiin seuraavat nostot:
- Tieto ei liiku palvelujen välillä: ei tiedetä, miten tai mihin tai milloin olisi parasta konsultoida
- Kenellä on vastuu asiakkaan asian etenemisestä: lokeroidaan asiakkaan ongelma, ei tarkastella kokonaisuuksia
- Kyvykkyys ottaa puheeksi ja toimia: tuen tarvetta ei tunnisteta
Pyrimme ongelmaa ratkaistaessa keskittymään yhteisten prosessien kehittämiseen asiakasnäkökulma edellä huomioiden hyvinvointialueen palvelustrategia. Prosessien kehittäminen liittyy keskeisesti seuraaviin palvelustrategian kohtiin:
- Länsi-Uudenmaan asiakaskokemus on hyvinvointialueen paras: asiointi on helppoa ja sujuvaa. Palveluihin saa yhteyden monella eri tavoin. Asiakkaan palvelupolku on sujuva asiakkuuden kaikissa vaiheissa.
- Yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut: Parannamme sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja jatkuvuutta. Asiakkaan asia ratkaistaan jo ensimmäisen yhteydenoton aikana aina kun se on mahdollista. Saatavuuden parantamiseksi lisäämme myös digitaalisia ja liikkuvia palveluja. Toteutamme palveluja asiakkaiden tarpeista lähtien. Palvelulinjamme tekevät tiivistä yhteistyötä.
- Mielenterveys- ja päihdepalvelut: Terapiat etulinjaan -toimintamalli parantaa laajasti matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta.
- Aikuisten sosiaalipalvelut: Asiakkaan tilanteen ja palvelutarpeen arviointi tehdään määräajassa. Arvioinnissa huomioidaan asiakkaan omat voimavarat ja verkostot sekä hyödynnetään muiden ammattilaisten asiantuntemusta tarpeen mukaan.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Tiedostamme, että hyvinvointialueemme väestö kasvaa, ikääntyy ja muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi, mikä johtaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysynnän kasvuun. Nykyinen hyvinvointialueen palvelurakenne painottuu ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen sijaan raskaisiin ja korjaaviin palveluihin, mihin pyritään saamaan muutosta esimerkiksi palveluprosesseja kehittämällä.
Monesta muusta hyvinvointialueesta poiketen alueemme väestö on kasvussa ja vuonna 2023 länsiuusimaalaisia ennustetaan olevan yli 510 000. Länsiuusimaalaista ruotsinkielisiä on 12% ja 16% puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.
Yhteiskunnallinen tilanne vaikuttaa aikuisten sosiaalipalvelujen ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaisiin heikentävästi. Tämänhetkisen hallituksen suunnittelemat ja toteuttamat leikkaukset koskevat edellä mainittujen asiakasryhmien lisäksi kaikkia suomalaisia.
- Asiakasnäkökulma:
- Asiakkaan ongelman ydin, juurisyy, voi olla tunnistamatta
- Asiakkaalla on monien eri palvelujen päällekkäistä palvelujen käyttöä
- Asiakas käyttää palvelu(j)a, jo(t)ka ei vastaa hänen palvelun tarpeeseensa
- Asiakkaalla on useita eri suunnitelmia: hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma
- Odotusaika palvelun saamiseen voi olla pitkä
- Henkilöstön näkökulma:
- Yhteisasiakkaiden tunnistamisessa voi olla puutteita
- Yksittäisen työntekijän on vaikeaa auttaa asiakkaan koko tilanteen ratkomisessa, sillä asiakkaan palvelukokonaisuus on usein moninainen ja pirstaleinen
- Asiakkaan palvelukokokonaisuuden koordinointi edellyttää yhteisistä käytänteistä sopimista ja työparityyppistä työskentelyä
- Konsultaatiokäytänteet ovat epäselviä ja puutteellisia
- On epäselvää, kuka on asiakkaan omatyöntekijä, kun asiakkuus on monessa eri palvelussa
- Palvelun saamisen odotusajat voivat olla pitkiä
- Organisaation näkökulma:
- Yhteisasiakkaiden prosessit ovat epäselviä
- Kokonaisvaltaisen palvelun toteuttamista hidastavat ja joiltain osin estävät tietyt organisaation rakenteet
- Moniammatillisessa työssä myös johtaminen edellyttäisi käytänteiden ja rakenteiden yhteensovittamista
- Tietosuojaan liittyvät kysymykset hidastavat moniammatillista yhteistyötä
Tietojärjestelmien yhteensopimattomuus asettaa haasteita moniammatilliselle työskentelylle
Toimintamallin rakentaminen on tehty yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kehittämistyö kohdistuu yhteisasiakkuuden prosessin alkuvaiheeseen. Tavoitteena on toimiva ja sujuva hybridi -malli "Yhdessä kohti parempaa mielenterveyttä", jolloin:
- Asiakas saa tarvitsemansa avun ja tuen tarvittavien palvelujen aloittamiseen arkipäivän aikana
- Yhteisasiakkuus alkaa 13 vrk:n kuluessa
Palvelulupaus: Saat yhdellä yhteydenotolla tarvitsemasi avun ja tuen palvelujen aloittamiseen saman arkipäivän aikana
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Henkilöstön osaamisen lisäämiseen tähtäävässä koulutuksessa osa-alueet ovat terapianavigaattori, akuutin kriisin kohtaaminen ja motivoiva haastattelu. Koulutus toteutettiin pilottina ja sen tarkoituksena on tukea aikuisten sosiaalipalvelujen henkilöstöä asiakkaan mielenterveys- ja päihdeongelmien ja haasteiden puheeksi otossa. Koulutus toteutetaan monimuotoisesti: teoriaosuus verkkokoulutusalusta sekä käytännön tuki taitopajoissa. Koulutuksen antia arvioidaan ja mallinnetaan laajemmin koskemaan isompaa henkilöstömäärää hyvinvointialueella tulevaisuudessa.
Tarkoitus on perustaa yhteiset aikuisten sosiaalipalvelujen ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen foorumit, missä jaetaan tietoa ja voidaan käsitellä nimettömänä case-tapauksia.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä aikuisten sosiaalipalvelujen välillä tapahtuvaa konsultaatiota on tarpeen edelleenkehittää hyvinvointialueella käyttöönotettavaa digialustaa hyödyntämällä.
Tiedolla johtamiseen panostetaan jatkossa kehittämällä systemaattiseen seurantaan sopivia mittareita, kuten palveluun pääsyn aika yhteisille asiakkaille.
