Wörtti: Yhteisöllinen hyvinvointityö toisen asteen oppilaitoksessa

Yhteisöllinen hyvinvointityö oppilaitoksessa 

Toteutuspaikkana Pohjois-Savon maakunta 

Yhteisöllinen hyvinvointityö on toisen asteen koulutuksenjärjestäjän lakisääteistä yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä, jota ohjaa oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1287/2013, laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 sekä lukiolaki 714/2018. Koulutuksen järjestäjän lakisääteistä velvollisuutta selkeyttää oppilaitoksessa kuvatut hyvinvointityön osa-alueet, niiden toteutustavat ja toimijat. Yhteisöllistä hyvinvointityötä raamittaa THL:n ohjeistus yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamisesta (THL- yhteisöllinen opiskeluhuolto). 

• Tarve: Lain mukaan koulutuksen järjestäjä toteuttaa yhteisöllistä hyvinvointityötä seuraavin velvoittein:  

  koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. 

• Tavoitteet: Opiskelijoiden hyvinvointi ja osallisuus vahvistuvat, kun yhteisöllinen hyvinvointityö kuvataan konkreettisten toimenpiteiden kautta. Yhteisöllinen hyvinvointityö tukee ammatillisen koulutuksen tutkinnon perusteissa asetettuja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteita ja elinikäisen oppimisen avaintaitoja sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden saavuttamista.
• Rakenne: Yhteisöllinen hyvinvointityö luo pohjan oppimisen tuelle. Koulutuksen järjestäjä tuottaa yhteisöllistä hyvinvointia seuraavilla osa-alueilla:
• vuorovaikutustaitojen ja mielenterveyden edistäminen (esim. ryhmäytys ja yhteisöllinen tapahtumatarjonta)
• yhteistoiminta oppilaitoksen ulkopuolelle (esim. opiskeluhuollon alueellinen verkostotyö ja oppilaitosnuorisotyö)
• kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisy (esim. tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyö sekä verkostotyö)
• opintojen etenemisen edistäminen (esim. poissaolojen seuranta ja säännölliset HOKS-keskustelut)
• koulutyön ja opintojen järjestäminen hyvinvointia tukevasti (esim. yksilölliset opintopolut, asuntolatoiminta ja oppilaitoksessa tarjottava ilmainen aamupuuro)
• opiskelijoiden osallisuuden varmistaminen (esim. opintojen henkilökohtaistaminen ja monipuolinen opiskelijatoiminta)
• terveyttä ja hyvinvointia edistävien elintapojen tukeminen (esim. nikotiiniton oppilaitos ja Saku ry:n Ammattiosaajan työkykypassi)
• ympäristön terveys ja turvallisuus (esim. oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastus ja Joutsenmerkityt kampusrakennukset)
• huoltajien osallisuuden varmistaminen (esim. opiskelijakohtainen huoltajayhteistyö ja huoltajasivusto)
• Roolit ja vastuut: Yhteisöllisen hyvinvointityön osa-alueet on kuvattu konkreettisina toimenpiteinä koulutuksen järjestäjän henkilöstön työnkuvissa.  
• Resurssit: Yhteisöllisen hyvinvointityön koordinointiin ja toteuttamiseen on sovittu vastuuhenkilöt ja -toimijat.
• Toimintaprosessin kuvaus
• Vaiheet: Yhteisöllisen hyvinvointityön osa-alueet on kuvattu toimenpiteinä, jotka toteutuvat oppilaitoksen arjessa suunnitelmallisina, jatkuvina prosesseina tai jokapäiväisinä arjen palveluina, tapahtumina, työryhminä, päätöksinä tai toimintana.
• Työkalut ja menetelmät: Yksilötyö, työryhmätyöskentely, kokoukset, tapahtumat, vuosikellot, opiskelijafoorumit ja arjen toiminta. 
• Mittarit ja seuranta: Kouluterveyskysely, TEA-viisari ja sisäiset kyselyt opiskeluhuoltosuunnitelman mukaisesti.
• Palaute ja kehittäminen: On jatkuvaa ja suunnitelmallista opiskeluhuoltosuunnitelman päivittämisen yhteydessä.