Wörtti: Oppilaitosnuorisotyön toimintamalli
Wörtti: Oppilaitosnuorisotyön toimintamalli
Oppilaitosnuorisotyö on vapaaehtoista ja kynnyksetöntä toimintaa alle 29-vuotiaille opiskelijoille. Se vahvistaa yhteisöllisyyttä, ehkäisee yksinäisyyttä ja tukee opintoihin kiinnittymistä nuorilähtöisen, kunnioittavan kohtaamisen keinoin.
Toimintamallin nimi
Oppilaitosnuorisotyö on vapaaehtoista ja kynnyksetöntä toimintaa alle 29-vuotiaille opiskelijoille. Se vahvistaa yhteisöllisyyttä, ehkäisee yksinäisyyttä ja tukee opintoihin kiinnittymistä nuorilähtöisen, kunnioittavan kohtaamisen keinoin.
Kuva
Oppilaitosnuorisotyö on osa lukio- tai ammatillisen koulutuksen järjestäjän yhteisöllistä hyvinvointityötä ja se on suunnattu alle 29-vuotiaille opiskelijoille. Toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja kynnyksetöntä – mukaan voi tulla ilman ajanvarausta tai erityistä syytä. Oppilaitosnuorisotyötä toteutetaan pääsääntöisesti opiskelijoiden taukojen aikana sekä tarvittaessa erikseen sovituilla oppitunneilla. Toiminta on yksilö-, ryhmä- ja yhteisömuotoista. Se jatkuu koko lukuvuoden ajan, ja siihen kuuluu ryhmäyttävää toimintaa, joka kohdennetaan erityisesti syksyisin uusien opiskelijoiden ryhmiin.
Toiminnan tavoitteena on edistää nuorten hyvinvointia, osallisuutta, yhteisöllisyyttä, tulevaisuususkoa ja kokonaisvaltaista kasvua nuorisotyöllisin menetelmin. Samalla vahvistetaan nuorten kouluyhteisöön kiinnittymistä, nuorten vertaissuhteita ja omaehtoista toimintaa sekä ehkäistään koulupudokkuutta.
Oppilaitosnuorisotyön ydin on nuorten kunnioittava kohtaaminen. Toiminta vastaa opiskelijoiden tarpeeseen tulla kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään, myös opintojen ulkopuolisten asioiden kautta. Kohtaaminen tapahtuu dialogisesti ilman auktoriteettiasemia tai ennakko-oletuksia. Oppilaitosnuorisotyö tarjoaa opiskelijalle myös hetken palautumiseen keskellä opiskelupäivää, mikä tukee jaksamista ja auttaa kiinnittymistä opintoihin.
Lisäksi oppilaitosnuorisotyö tukee nuorten erityisen tuen tarpeiden tunnistamista ja ohjausta asianmukaiseen tukeen. Ohjaus toteutetaan yhteistyössä opiskeluhuollon ammattilaisten kanssa vuorovaikutteisena palveluohjauksena, hyödyntäen nuorisotyön tieto-, neuvonta- ja ohjausprosesseja. Oppilaitosnuorisotyö voi tarvittaessa toimia saattaen tai vaihtaen opiskelijan suoraan asianmukaiseen tukeen.
Roolit ja vastuut
- Oppilaitos:
- Vastaa nuorisotyöntekijöiden tilaturvallisuuteen liittyvistä asioista (mm. säännölliset turvallisuuskävelyt, Secapp,-sovellus, kulkuoikeudet ja avaimet tarvittaviin tiloihin)
- Vastaa tiedottamisesta oppilaitoksen sisäisissä kanavissa (esim. wilma, infotelevisiot ja henkilöstön Intra)
- Tarkastelee toimintaa vuosittain osana lakisääteistä oppilaitoksen laaja-alaista opiskeluhuoltoryhmää
- Tarjoaa toiminnalle soveltuvat tilat ja huolehtii tarvittavista tilavarauksista
- Viestii oppilaitosnuorisotyön toiminnoista alaikäisten opiskelijoiden huoltajille sovitusti
- Oppilaitoksen henkilöstö:
- Tekee yhteistyötä nuorisotyöntekijöiden kanssa opiskelijoiden tukemisessa ja ohjaamisessa
- Ilmoittaa mahdollisista huolenaiheista tai havaituista tarpeista nuorisotyöntekijöille ja osallistuu yhteiseen arviointiin tarpeen mukaan
- Kutsuu oppilaitosnuorisotyötä tekevän työntekijän tarvittaviin yhteistyöverkostoihin ja ryhmiin (esim. Hyvinvointiryhmä tai lukion monialainen opiskeluhuoltoryhmä)
- Ohjaa opiskelijoita oppilaitosnuorisotyöntoimintaan osana yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä
- Nuorisotyö:
- Huolehtii riittävän ohjaajaresurssin toiminnan toteuttamiseen
- Vastaa toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä
- Rahoittaa toimintaan tarvittavat välineet ja materiaalit
- Toimittaa puolivuosittain nuorisotyön itsearvioinnin yhteenvedon raportoituna oppilaitokselle
- Nuorisotyöntekijät:
- Laativat toimintaan liittyvät tiedotteet ja mainokset ja jakavat ne oppilaitoksen käyttöön sovitusti
- Vastaa käytännön toiminnan toteutuksesta, turvallisuudesta ja nuorten kohtaamisesta ja ohjaamisesta
- Valmistelevat tilat toimintaan, huolehtivat sen viihtyvyydestä ja järjestyksestä
- Kirjaavat kävijätiedot ja keräävät palautteen
- Toimivat yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön kanssa ja voivat kutsua vierailijoita (verkostotoimijoita) oppilaitoksen turvallisuussääntöjä noudattaen
- Osallistuu oppilaitoksen tarvittaviin yhteistyöverkostoihin ja ryhmiin kutsuttaessa
- Tekee puolivuosittaisen toiminnan itsearvioinnin
- Yhteinen vastuu ja yhteistyörakenne:
- Osapuolet (oppilaitos ja kuntien nuorisotyö) tiedottavat mahdollisesta toimintaan, tiloihin tai henkilöstöön liittyvistä muutoksista ennakkoon viivytyksettä
- Yhteistyötä ylläpidetään säännöllisissä, vähintään puolivuosittain järjestettävissä yhteistyöpalavereissa, joissa tarkastellaan toiminnan toteutumista, palautteita, resursseja ja kehittämistarpeita
- Palaverit dokumentoidaan ja tarvittaessa sovitaan toimenpiteistä, jotka viedään kumpaankin organisaatioon tiedoksi
Resurssit
Oppilaitosnuorisotyön resurssitarpeet vaihtelevat oppilaitos- ja kampuskohtaisesti mm. opiskelijamäärän, toiminnan laajuuden ja paikallisten olosuhteiden mukaan. Toiminnan toteuttamiseen tarvittavat henkilöstö-, tila- ja välineresurssit määritellään yhteisten periaatteiden pohjalta, mutta tarkemmat resurssit, vastuut ja kustannusten jakautuminen sovitaan oppilaitos- ja kampuskohtaisissa yhteistyösopimuksissa.
Toimintaprosessin kuvaus
Oppilaitosnuorisotyön toimintaprosessi noudattaa yhteisiä perusperiaatteita ja tavoitteita kaikilla kampuksilla. Toiminnan käytännön toteutuksessa, painotuksissa ja toimintatavoissa on kuitenkin kampuskohtaisia eroja, jotka johtuvat mm. kampuksen koosta, opiskelijarakenteesta, tilaratkaisuista, aikatauluista sekä paikallisista yhteistyörakenteista.
Tässä kuvattu toimintaprosessi esittää oppilaitosnuorisotyön yleisen ja yhteisen viitekehyksen, jonka mukaisesti toimintaa suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään. Kampuskohtaiset toimintamallit ja tarkennetut prosessikuvaukset on kuvattu erillisissä toimintamallinkuvauksissa, joissa avataan yksityiskohtaisemmin kyseisen kampuksen toimintavaiheet, käytännöt, työkalut ja vastuut.
Kaikessa oppilaitosnuorisotyössä menetelmänä on nuorilähtöinen kohtaaminen. Kohtaaminen toteutuu osana oppilaitosarkea, ja on yksi kasvatuksellinen prosessi, jossa nuorta tuetaan omassa kasvussaan ja kehityksessään, sekä yksilönä että yhteiskunnan jäsenenä. Nuorilähtöisyys toteutuu nuoren vapaaehtoisena osallistumisena, nuoreen suhtaudutaan avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Kohtaamisissa nuoreen asennoidutaan arvokkaana yksilönä, ja hänet tunnistetaan ja tunnustetaan myönteisesti. Kohtaamistilanteissa hyödynnetään toimijan omaa persoonaa ja nuori kohdataan tasavertaisena ihmisenä.
Mittarit ja seuranta
- Toimintaan osallistuneiden nuorten lkm (Nuodo-järjestelmä)
- Toimintakertojen määrä ja kesto (Nuodo-järjestelmä)
- Nuorille suunnattu palautekysely puolivuosittain (Forms/Webropol)
- Itsearviointi ja auditointi (Kanuunan itsearviointimatriisi)
- Itsearvioinnin tulokset toimitetaan sekä nuorisopalveluiden että oppilaitokselle johdolle ja käsitellään osana vuosittaista hyvinvointityötä
Palaute ja kehittäminen
- Nuorten toiveita ja ideoita kerätään jatkuvasti eri menetelmin (käytäväkyselyt, suullinen palaute, ideaseinät jne.)
- Palautteen pohjalta toimintaa kehitetään yhteistyössä oppilaitoksen ja nuorisopalveluiden kanssa
- Puolivuosittaiset yhteistyöpalaverit toimivat keskeisenä foorumina palautteen käsittelylle ja toiminnan yhteiselle kehittämiselle
- Toimintamallia arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti osana puolivuosittaista itsearviointiprosessia ja yhteistyöpalavereissa tehtyjen linjausten perusteella
Oppilaitosnuorisotyön kehittämis- ja juurruttamistyön jälkeen opiskelijoiden kokemus oppilaitosyhteisön ilmapiiristä, tuen saatavuudesta ja osallisuudesta on vahvistunut. Viimeisimpään kyselyyn vastasi 183 nuorta. Heistä 94 % koki nuorisotyön parantavan oppilaitoksen ilmapiiriä. Nuorisotyön läsnäoloa piti tärkeänä 93 % kyselyyn vastanneista nuorista.
Kyselyn perusteella noin puolet vastanneista nuorista osallistuu toimintaan viikoittain. Vastauksissa korostuu mahdollisuus luottamuksellisiin keskusteluihin turvallisen aikuisen kanssa sekä kokemus siitä, että ryhmäytyminen ja tauoilla järjestetty toiminta lisäävät yhteisöllisyyttä, arjen mielekkyyttä ja jaksamista. Osallisuuden kokemus on vahvistunut: 79 % vastanneista nuorista koki voineensa vaikuttaa toiminnan sisältöihin.
Puolivuosittaiset itsearvioinnit sekä arviointi osana monialaisia opiskeluhuoltoryhmiä osoittavat, että toiminta on vahvistanut nuorten suhteita vertaisiin, luotettaviin aikuisiin ja palvelujärjestelmään. Huomionarvoista on, että matalan kynnyksen arjen kohtaamiset ovat lisänneet varhaista tuen hakemista ja madaltaneet ohjautumista opiskeluhuollon palveluihin. Oppilaitosnuorisotyö on näin vakiintunut osaksi oppilaitoksen ennaltaehkäisevää ja yhteisöllistä hyvinvointityötä.
Kansikuva
