Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
-
Voimaa vanhemmuudesta Turun kaupunki
Tiivistelmä
Hankkeessa vahvistetaan vanhemmuuden tukea tuomalla se osaksi perheiden arkea ja rakentamalla se monialaisena, yhteisöllisenä ja vanhempia osallistavana kokonaisuutena. Mallissa sote-palvelut, varhaiskasvatus, koulu ja järjestöt toimivat yhdessä tarjoten matalan kynnyksen tukea siellä, missä perheet jo ovat. Vanhemmat osallistuvat aktiivisesti toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, ja vertaisuus toimii keskeisenä tuen muotona. Tavoitteena on vahvistaa vanhempien voimavaroja, lisätä osallisuutta ja tarjota oikea-aikaista tukea varhaisessa vaiheessa, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenee.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hankkeen toimintaympäristöön vaikuttavat useat yhteiskunnalliset muutokset. Keskeinen taustatekijä on sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, joka on siirtänyt palvelujen järjestämisvastuun hyvinvointialueille ja korostaa kuntien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä erityisesti lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Tämä edellyttää uusia toimintamalleja sote- ja sivistyspalvelujen yhdyspintaan.
Yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti vanhemmuuteen kohdistuvat paineet ovat kasvaneet: perheiden arjessa korostuvat mm. kuormitus, yksinäisyys, mielenterveyden haasteet ja tuen tarpeiden kasvu. Samalla osa vanhemmista jää palveluiden ulkopuolelle tai hakeutuu tuen piiriin liian myöhään. Väestön monimuotoistuminen, erityisesti maahanmuuttajataustaisten perheiden määrän kasvu, lisää tarvetta kulttuurisensitiivisille ja yhdenvertaisille palveluille.
Taloudellisesti julkisten palvelujen resurssipaineet edellyttävät vaikuttavia, ennaltaehkäiseviä ja yhteisöllisiä ratkaisuja, jotka eivät lisää ammattilaisten kuormitusta vaan sujuvoittavat työtä ja kohdentavat tukea oikea-aikaisesti.
Kulttuurisesti ja toiminnallisesti korostuu tarve siirtyä kohti myönteistä, voimavaralähtöistä vanhemmuuspuhetta sekä vahvistaa vanhempien osallisuutta palvelujen kehittämisessä.
Kokonaisuutena toimintaympäristö edellyttää monialaista, yhteisöllistä ja asiakaslähtöistä kehittämistä, jossa palvelut tuodaan lähelle perheiden arkea (esim. kouluihin, varhaiskasvatukseen ja perhekeskuksiin) ja jossa vanhemmat toimivat aktiivisina kumppaneina palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Turun kaupungin lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset ja johto, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ammattilaiset sekä eri sidosryhmät, kuten kolmannen sektorin toimijat. Vanhempien osallistamisen työpaketissa kohderyhmänä ovat myös Turussa asuvat vanhemmat.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty
- Jalkautumalla eri toimijoiden keskuuteen ja tilaisuuksiin, joissa on vanhempia.
- Alkukartoituskysely kokeiluohjelmaan osallistuville ammattilaisille.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
-
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
-
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Perusopetuksen kokeiluohjelma
Perusopetuksesta kokeiluohjelmassa on kaksi pilottikoulua ja ammattilaisia mukana koulun toimijoiden lisäksi mm. Varhan opiskeluhuollosta, keskitetyistä perhekeskuspalveluista, asiakasohjauksesta, lapsiperheiden erityispalveluista ja maahanmuuttajapalveluista sekä alueella toimivista järjestöistä. Kaupungin tiloja avataan monitoimijaiseen yhteiskäyttöön ja siten lisätään alueen yhteisöllisyyttä.
Kyseinen ammattilaisista koottu kehittäjäjoukko kokoontuu vuoden 2026 aikana Opetushallituksen koordinoimana pohtimaan, ideoimaan ja toteuttamaan kokeiluohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää uudenlaista toimintamallia vahvistamaan vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä ja tukea heidän osallisuuttaan.
Vanhempainraati pilotti
Yhteiskehittämistä tukemaan hanke pilotoi Turussa vanhempainraatitoiminnan mallin yhdellä alueella. Tavoitteena kyseisellä pilotilla on kehittää yhteistoimijainen (hva, kunta, järjestöt) ja monistettavissa oleva malli kaikkien alueiden käyttöön. Vanhempainraatipilotin tarkoituksena on mahdollistaa ja tukea vanhempien osallisuutta, hyödyntää vanhempien ilmiötiedon osaamista ja verkostoja sekä vahvistaa heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan. Heiltä saatu tieto ja näkemykset auttavat lisäksi rakentamaan saavutettavampia palvelupolkuja.
Pilottien jälkeen
Ensimmäisistä paikallisista kokeiluista saatavia oppeja hyödynnetään palveluiden kehittämisessä, esim. palvelupolkujen selkeyttämisellä, sekä hankkeen seuraavissa vaiheissa, joihin kutsutaan mukaan muita hyvinvointialueita, kuntia ja sekä lasten ja perheiden parissa toimivia järjestöjä.
Mukana hankkeessa ovat myös Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue sekä valtakunnallisia järjestöjä, kuten Väestöliitto, Vanhempainliitto ja Marttaliitto.
Toimintamallin ydinsisältö
Hankkeessa vahvistetaan vanhemmuuden tukea tuomalla se osaksi perheiden arkea ja rakentamalla se monialaisena, yhteisöllisenä ja vanhempia osallistavana kokonaisuutena. Mallissa sote-palvelut, varhaiskasvatus, koulu ja järjestöt toimivat yhdessä tarjoten matalan kynnyksen tukea siellä, missä perheet jo ovat. Vanhemmat osallistuvat aktiivisesti toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, ja vertaisuus toimii keskeisenä tuen muotona. Tavoitteena on vahvistaa vanhempien voimavaroja, lisätä osallisuutta ja tarjota oikea-aikaista tukea varhaisessa vaiheessa, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenee.
Toimintamallin aikaansaama muutos
Hankkeessa tehdyn yhteiskehittämisen myötä vanhemmuuden tuen käytännöt ovat selkiytyneet ja siirtyneet aiempaa varhaisempaan vaiheeseen osaksi perheiden arkea. Vanhempien osallisuus ja vertaisuus ovat vahvistuneet. Ammattilaisten osaaminen vanhemmuuden tukemisessa ja kulttuurisensitiivisessä työssä on kehittynyt, ja monialainen yhteistyö kunnan, hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä on tiivistynyt. Palveluiden saavutettavuus on parantunut erityisesti niissä ympäristöissä, joissa perheet arjessa toimivat (esim. koulu ja varhaiskasvatus).
Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset
-
Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus
-
Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
-
Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä
-
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
Yhteiskehittäminen edellyttää ennen kaikkea monialaista yhteistyötä, riittäviä rakenteita yhteiselle työskentelylle sekä johdon sitoutumista toimintakulttuurin muutokseen. Käytännössä tämä tarkoittaa aikaa yhteiselle suunnittelulle ja reflektiolle, selkeitä vastuita sekä mahdollisuutta kokeilla ja kehittää toimintaa joustavasti arjen työssä. Ammattilaisilta vaaditaan osaamista dialogiseen, osallistavaan ja kulttuurisensitiiviseen työotteeseen, jossa vanhemmat kohdataan kumppaneina. Lisäksi tarvitaan valmiuksia hyödyntää vertaisuutta ja rakentaa matalan kynnyksen osallistumisen mahdollisuuksia.
Keskeisiä sudenkuoppia ovat toimintamallin toteuttaminen liian kapeasti yksittäisen toimijan varassa, vanhempien roolin jääminen passiiviseksi sekä yhteistyön puute eri toimijoiden välillä. Myös liian raskaat tai byrokraattiset toimintatavat voivat estää osallistumista. Lisäksi on tärkeää välttää tilannetta, jossa kehittäminen jää irralliseksi hankkeeksi ilman kytkentää pysyviin rakenteisiin.
Onnistumisen kannalta keskeistä on edetä vaiheittain, hyödyntää kokeiluja ja oppia niistä sekä varmistaa, että sekä ammattilaisten että vanhempien kokemukset ohjaavat kehittämistä jatkuvasti.
Taustatiedot
Maantieteellinen alue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Turku
Kehittäjäorganisaatiot
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Ei mikään näistä
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Kunta