Voimaa vanhemmuudesta -hanke valtakunnallinen

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Voimaa vanhemmuudesta hankkeen suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb. Lue tasavallan presidentin puolison tervehdys THL:n verkkosivuilta (oikea laita). 

Vanhempien tulee voida kokea riittävää ja myönteistä vanhemmuutta 

Perheiden arjen tukeminen edellyttää sote-palvelujen, varhaiskasvatuksen, koulun ja järjestöjen yhteistyötä lasten omissa kehitysympäristöissä. Keskeisiä toimintakonteksteja ovat varhaiskasvatus ja koulu. Tavoitteena on tunnistaa, millainen toiminta parhaiten tukee vanhempia, jotta lapsen terveys, hyvinvointi ja oppiminen edistyvät myös vanhempien kautta. Vanhemmuuden tukeminen ei ole pelkästään palveluiden tehtävä, vaan siihen tarvitaan myös yhteiskunnan ja vertaisten tukea. Hankkeen suuntaisen työn jatkuessa hankkeen jälkeen yhteiskunnassa vanhemmuus nähdään myönteisemmin ja vastakkainasettelu loppuu. Vahvistunut vanhemmuus sekä positiivinen käsitys vanhemmuudesta edistää yhteiskunnan resilienssiä ja kokonaisturvallisuutta.  

Periaatteet

• Yhdenvertaisuuden edistäminen ja erityistä tukea tarvitsevien vanhempien huomioiminen (esim. kulttuuritaustat, vammaiset lapset, lastensuojelu).
• Intersektionaalinen näkökulma: jokainen vanhempi on kasvatustehtävässään ainutlaatuinen.
• Ammattilaisten ja johdon osaamisen kehittäminen palvelujen vanhempien tarpeiden mukaisen yhteistyön vahvistamiseksi.
• Arjen tarpeista kehitetty vanhemmuuden tuki – riittävän nopea apu arjen tilanteisiin.

Toteutus: THL ja OPH tukevat hyvinvointialueita ja kuntia kokeilutoiminnan prosessissa

• Hankkeessa kehitetään palveluita vanhempien kautta.
• Tunnistetaan vanhempien tuen tarpeet.
• Ratkaistaan konkreettisia arjen tuen tarpeita yhdessä.
• Samalla opitaan, mitä voidaan tehdä olemassa olevilla resursseilla työmäärää lisäämättä.
• Ideoidaan ja testataan ratkaisuja autenttisessa ympäristössä.
• Opitaan kokeiluista ja siirrytään tuotteistamisvaiheeseen, jossa tulokset kootaan ja julkaistaan.

Hankkeen tavoitteet on jaoteltu kolmeen tasoon: yhteiskunta, yhteisö, yksilö. ​

1. Yhteiskunta

Nostetaan vanhemmuuden merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen perustana.
Tuodaan esiin yhteisölliset ja vertaisuuteen perustuvat tukimuodot.
Käynnistetään keskustelu riittävän hyvästä vanhemmuudesta yhteiskunnassa.

2. Yhteisö (ammattilaiset)

Vahvistetaan ammattilaisten osaamista vanhemmuuden tukemisessa.
Kehitetään johtamisen rakenteita ja edistetään ekosysteemistä yhteistyötä hyvinvointialueiden ja kuntien välillä.

3. Yksilö (vanhemmat & perhe)

Yhdistetään sote-palvelut, varhaiskasvatus ja koulu lapsen ja vanhempien tarpeiden mukaisesti.
Vahvistetaan perheiden yhteisöllisyyttä ja vertaisuutta.
Luodaan tiloja kohtaamiselle.

Hankkeen toimenpiteet ja vaiheet

1. Toimenpide 1. Viestinnän ja vaikuttaminen (2026–2027)
2. Toimenpide 2. Kokeiluohjelma (2026)
3. Toimenpide 3. Pilottiohjelma (kevät 2027)
4. Toimenpide 4. Tuotteistaminen (vuosi 2027)
5. Toimenpide 5. Iteroituva arviointitutkimus (2026–2027)
6. Toimenpide 6. Koordinointi (2025-2027)  

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen

Yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon kiinnitetään huomiota hankkeen jokaisessa vaiheessa. Erityistä huomiota erilaisten vanhempien kohtaamiseen, kuulemiseen ja mukaan ottamiseen. Edistämme painopisteitä (isät, eri sukupolvet, vammais, lastensuojelu, monikulttuurisuus), mutta niin että edistämme periaatetta siitä, että jokaisella vanhemmalla on yhdenvertainen oikeus iloita omasta lapsestaan – riippumatta elämäntilanteesta, taustasta tai haasteista.  

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon painopisteet

• Vahvistetaan isien ääntä osana vanhemmuuden tuen kokonaisuutta tasavertaisina kasvattajina.
• Vahvistetaan periaatetta, jonka mukaan jokainen vanhempi kohdataan kunnioittavasti – aina lapsen ja perheen parhaaksi. Tämä luo perustan vanhemmuudelle, joka tukee sekä perheen sisäistä hyvinvointia että yhteiskunnan kestävyyttä.
• Eri sukupolvien näkökulmat – tuntemalla historiamme voimme kehittää tulevaa, ja ymmärtämällä nykypäivän trendit tuemme tämän päivän vanhempia, jotta voimme kehittää tulevaa.
• Tunnistetaan perheiden dynamiikan yksilöllisyys: vanhempien välinen suhde voi olla parisuhde, yhteistyötä eron jälkeen tai jotain muuta. Vanhemmuus voi olla myös yhden ihmisen vastuulla – tällöin kasvatusvastuu on kokonaan yhdellä vanhemmalla. Tunnistamme ja arvostamme näitä erilaisia muotoja.
• Kiinnitetään erityistä huomiota vanhempiin, joiden palveluntarve on keskimääräistä suurempi – kuten vammaisten lasten vanhempiin tai vanhempiin, jotka toimivat lastensuojelun piirissä.
• Tuen tarve ei rajoitu palveluihin: vanhemmat tarvitsevat aina myös yhteiskunnan ja muiden vanhempien ymmärrystä ja rinnalla kulkemista.
• Jokaisella vanhemmalla on yhdenvertainen oikeus iloita omasta lapsestaan – riippumatta elämäntilanteesta, taustasta tai haasteista.  
• Tasa-arvoinen vanhemmuus syntyy, kun jokainen vanhempi kohdataan arvostavasti saaden tarvitsemansa tuen ollakseen lapselleen läsnä, rakastava ja turvallinen aikuinen.  
• Vahvistetaan periaatetta, jonka mukaan jokainen vanhempi kohdataan kunnioittavasti – aina lapsen ja perheen parhaaksi. Tämä luo perustan vanhemmuudelle, joka tukee sekä perheen sisäistä hyvinvointia että yhteiskunnan kestävyyttä.  
• Äidit, isät, eri sukupuolet, sateenkaarivanhemmat kuunteleminen, kohtaaminen ja mukaan ottaminen
• Monikulttuuristen vanhempien näkökulma.