Voi hyvin -ryhmätoimintamalli
Voi hyvin -ryhmässä saadaan tietoa aivoterveyden keskeisistä tekijöistä ja konkreettista tukea omien elintottumusten tarkasteluun ja mahdollisten muutosten tekemiseen.
Toimintamallin nimi
Voi hyvin -ryhmässä saadaan tietoa aivoterveyden keskeisistä tekijöistä ja konkreettista tukea omien elintottumusten tarkasteluun ja mahdollisten muutosten tekemiseen.
Voi hyvin -toimintamalli
Voi hyvin -toimintamallin tavoitteena on, että ikääntyneet tunnistavat muistisairauksien riskitekijöitä, saavat tietoa aivoterveyttä edistävistä keinoista ja konkreettista tukea omien elintapojen tarkasteluun. Tähän käytetään selkeää ja helposti jalkautettava ryhmätoiminnan mallia. Malli perustuu tutkimusnäyttöön ja on toteutettavissa järjestölähtöisesti, osin myös vapaaehtoisohjaajien voimin. Aivoterveyden ja hyvinvoinnin teemat nostetaan keskiöön. Voi hyvin -ryhmissä tuetaan ikääntyneitä vahvistamaan aivoterveyttään konkreettisten harjoitusten, vertaistuen ja hyvinvointiin liittyvän tiedon avulla.
Kehittämistyön tuloksena syntynyt toimintamalli tukee vapaaehtoisten ja muiden ammattilaisten ohjaamia elintaparyhmiä. Teemoihin syvennytään toiminnallisten harjoitusten, keskustelujen, tehtävien ja kotitehtävien kautta. Apuvälineenä käytetään Muistin ja hyvinvoinnin työkirjaa (muistin ja hyvinvoinnintyökirja).
Etelä-Pohjanmaan väestö ikääntyy nopeasti. Vuoden 2023 lopussa jo 27 % asukkaista oli 65-vuotiaita tai vanhempia, mikä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan osuus nousee vuoteen 2033 mennessä 29,9 %:iin (Etelä-Pohjanmaan liitto 2024).
Ikä on merkittävä muistisairauksien riskitekijä. Etelä-Pohjanmaalla muistisairauksien esiintyvyys ja ilmaantuvuus ovat valtakunnallista tasoa korkeammat (Roitto ym. 2024). Vuonna 2024 arvioitiin, että maakunnassa todetaan noin 1 000 uutta muistisairautta vuosittain (Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry).
Muistisairauksien lisääntyminen kasvattaa hoidon ja hoivan tarvetta. Sairaudet koskettavat paitsi sairastuneita myös heidän läheisiään ja ne ovat nykyään yleisin syy omaishoidon tarpeelle. Iäkkäiden, omaishoitajien ja muistisairaiden hyvinvointia voidaan vahvistaa tukemalla heidän suojaavia tekijöitään, mikä edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia, parantaa elämänlaatua ja helpottaa arjessa selviytymistä (Terveyskirjasto).
Tehostetulla elintapaohjauksella voidaan merkittävästi edistää ikääntyneiden terveyttä. Kun terveellisiä elintapoja tuetaan monipuolisesti ja yksilöllisesti, muistihäiriöiden riski voi vähentyä jopa kolmanneksella. Elintapaohjelmaan kuuluu säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio, aivoja aktivoivia tehtävät, sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinta. Ryhmätoiminta puolestaan vahvistaa sosiaalista kanssakäymistä. Kokonaisvaltainen ja riskitekijöihin kohdennettu säännöllinen ohjaus parantaa useita kognitiivisia toimintoja (FINGER-tutkimushanke - THL).
Aivoterveyttä edistäviin elintapoihin kannustaminen ja ohjaaminen on vaikuttava ja kustannutehokas keino ylläpitää ikääntyvän väestön muistitoimintoja ja ehkäistä muistihäiriöitä (The Lancet).
Kohderyhmänä ovat yli 65-vuotiaat ikääntyneet, jotka ovat kiinnostuneita hyvinvoinnista ja aivoterveydestä, hiljattain muistidiagnoosin saaneet sekä omaishoitajat.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty eri paikkakunnilla järjestetyissä infotilaisuuksissa, joissa on ollut mahdollisuus ilmoittautua mukaan Voi hyvin -ryhmätoimintaan. Infotilaisuudet ovat olleet toiminnallisia ja tekemisen kautta on tutustuttu aivoterveysteemaan, mikä on tehnyt aiheesta konkreettisemman ja helpommin lähestyttävän.
Kohderyhmää on tavoitettu muun muassa oman muistiyhdistyksen muistiryhmistä, omaishoitajien ryhmistä, maakunnan eläkeliittojen ja muiden ikääntyneiden ryhmistä. Heille on kerrottu Voi hyvin -ryhmätoiminnan tavoitteista, teemoista sekä aikataulusta.
Osallistujia on saatu mukaan yhteistyössä asiakasohjausyksiköiden ja muistihoitajien sekä kaupungin liikuntatoimenhenkilöiden kanssa. Ammattilaiset ovat kertoneet asiakkaalleen tulevasta ryhmätoiminnasta ja motivoineet heitä osallistumaan omalla paikkakunnalla järjestettävään ryhmään. Yhteistyö on tuonut syvempää ymmärrystä kohderyhmän arjesta, voimavaroista ja tuen tarpeesta.
Ryhmäintervention sisältöjä on muokattu pilottiryhmiltä saadun palautteen perusteella. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että vertaiskeskustelun rinnalla hyödynnetään myös toiminnallisia menetelmiä, jotta kaikki osallistujat tulevat kuulluiksi ja kohdatuiksi.
Toimintamallin prosessi
Osallistujien rekrytointi ja ryhmien perustaminen
Aivoterveydestä kiinnostuneita osallistujia tavoitetaan ikääntyneiden, omaishoitajien ja erilaisten yhdistysten ryhmistä. Lisäksi osallistujia saadaan eri paikkakunnilla järjestettävien infotilaisuuksien sekä asiakasohjausyksiköiden, muistihoitajien ja kaupunkien liikuntatoimen henkilöstön kautta.
Ryhmäkoko on 5–8 henkilöä, mikä mahdollistaa turvallisen ja osallistavan ilmapiirin. Ennen toiminnan alkua osallistujille kerrotaan Voi hyvin -ryhmän tavoitteista, sisällöstä ja aikataulusta.
Ryhmätoiminta
Ryhmätoiminnassa hyödynnetään toimintamallissa kehitettyä materiaalia ja sisältö rakentuu seuraavien pääteemojen ympärille:
1. Taide ja kulttuuri
2. Hyvinvointi
3. Muisti
4. Uni
5. Resilienssi, muutosjoustavuus.
Aivoterveysteemoja käsitellään myönteisesti ja kannustavasti. Toiminta on käytännönläheistä ja osallistavaa. Muistin ja hyvinvoinnin työkirja (muistinjahyvinvoinnintyökirja) sekä harjoitukset lisäävät osallistujien tietoa ja tarjoavat konkreettisia keinoja elintapojen muuttamiseen. Ryhmätoiminnassa korostuvat vertaistuki ja yhteisöllisyyden kokemus, jotka vahvistavat kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Toimintamallin juurruttaminen
Ryhmätoimintaa juurrutetaan olemassa oleville toimijoille, kuten yhdistyksille, kerhoille ja vapaaehtoistoimijoille. Mallia voivat hyödyntää myös muut terveyttä ja hyvinvointia järjestävät tahot: työterveyshuolto, kunnalliset palvelut, hyvinvointialueet sekä digitaaliset ympäristöt.
Materiaali
Muistin ja hyvinvoinnin työkirjan avulla aivoterveysaiheita on helppo käsitellä keskustellen ja tehtäviä tehden, aihe kerrallaan, yhdessä ihmetellen.
Kaikki Voi hyvin- ryhmän materiaalit ovat saatavilla digitaalisena URHO-salkusta Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen sivuilta. Digitaalisen salkun kehittäminen on vielä kesken, ja se julkaistaan keväällä 2026.
Vapaaehtoiset ohjaajat voivat saada tukea Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen työntekijöiltä.
Tulokset
Ikääntyneet ovat olleet erittäin kiinnostuneita oman aivoterveyden edistämisestä.
- Voi hyvin -ryhmätoimintaan on osallistunut 38 henkilöä viideltä eri paikkakunnalta.
- Ryhmiä on ollut yhteensä 5 .
- Osallistujista 76% oli naisia ja 24% miehiä.
- Osallistujien ikähaarukka oli 63–79 vuotta. Yli 80-vuotiaita oli mukana 21 % osallistujista.
Yhteenveto Voi hyvin -ryhmätoiminnan vaikutukset (n=29):
Fyysinen hyvinvointi
- Tyytyväisyys omaan nukkumiseensa parantui: Tyytyväisiä omaan nukkumiseensa oli alussa 61% osallistujista, lopputilanteessa 79% .
- Kokemus palautumisesta ja rentoutumista vahvistui: Alkutilanteessa 58% koki itsensä levolliseksi ja rentoutuneeksi ja lopputilanteessa 86% koki näin.
- Terveydentila koettiin paremmaksi: Alussaa 72% koki terveydentilansa hyväksi ja lopussa 79% koki näin.
Psyykkinen hyvinvointi
- Toiveikkuuden kokemus kasvoi: 82% osallistujista koki olonsa toiveikkaaksi alkutilanteessa ja lopputilanteessa toiveikkaaksi koki 93% osallistujista.
- Elämänlaadun kokemus parani merkittävästi: Alussa 79% koki elämänlaatunsa hyväksi ja lopussa 93% osallistujista koki näin.
Palautekyselyn tulokset (n=30):
- 90% osallistujista koki kuuluvansa ryhmään (samaa + täysin samaa mieltä).
- 90 % kertoi saaneensa uusia tuttavia (samaa + täysin samaa mieltä).
- 100 % koki voineensa jakaa ryhmässä ajatuksiaan ja kokemuksiaan (samaa + täysin samaa mieltä).
- 90 % koki hyvinvointinsa vahvistuneen (samaa + täysin samaa mieltä).
- 90 % koki saaneensa uutta tietoa hyvinvoinnista (samaa + täysin samaa mieltä).
Avoimissa vastauksissa tuli vahvasti esille: Vertaistuki, yhteisöllisyys, hyvä ryhmähenki, vuorovaikutus ja kokemusten jakaminen.
Toiminta koettiin hyödylliseksi ja merkitykselliseksi ja se vahvisti: ryhmään kuulumisen tunnetta, lisäsi hyvinvointia ja osallisuutta sekä auttoi luomaan uusia ihmissuhteita, mikä on vähentänyt yksinäisyyttä. Osallistuneet ovat kokeneet osallisuuden kokemuksen lisääntyneen toiminnan avulla.
Osallistujien mielipiteitä toiminnasta:
” Uudet erilaiset ryhmäläiset omine mielipiteineen rikastuttavat elämää”.
” Erilaiset tehtävät ja niistä syntynyt keskustelut ja mielipiteiden esittämiset”.
” Ryhmään on ollut hyvä tulla, mielellään!
” Yhteiset kokoontumiset ja kuulla toisten ajatuksia asioista ja kertoa omista kokemuksista”.
” Toivon että samankaltaiselle on jatkoa”.
Kansikuva
