Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Perusterveydenhuollossa on kansallisesti useita vaikeita ongelmia. Vakinaisten lääkärien rekrytointi on vaikeutunut jatkuvasti. Vuonna –22 alle 50 % perusterveydenhuollon lääkäreistä oli vakinaisessa työsuhteessa. Hoidon jatkuvuus ja osin saatavuus ovat heikolla tasolla. Tämä tekee toiminnasta tehotonta, kun samaan aikaan vanheneva väestö tarvitsee lisää palveluita. Kun perusterveydenhuolto ei kykene palvelemaan ajoissa väestöä, ongelmat siirtyvät erikoissairaanhoitoon. Se on johtanut vuosittaisiin erikoissairaanhoidon kulujen kasvuun.
Suomessa omalääkärimallit, joissa oli korkea autonomia ja väestövastuu, toimivat hyvin. Ne loppuivat rahoituksen loppumiseen (KELA-kokeilu) ja liian vähäisiin resursseihin (virkamalli). Lisäksi viime vuoden aikana on julkaistu tutkimustietoa siitä, että ns. tiimimallissa hoidon jatkuvuus jää heikoksi. Täten paluu omalääkärimalliin takaisin on väistämätön.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja omalääkärimalli on noussut vahvasti poliittiseen keskusteluun. Tuki toimintamallille on vahva, mutta vähemmän on ymmärrystä siitä, miten omalääkärimalli toteutetaan. Haasteena ovat niukat taloudelliset resurssit ja henkilöstön saatavuus. Tälle on saatu vahva poliittinen ja ylemmän johdon tuki Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Keskeisenä on se, että omalääkärimalli nähdään osaltaan ratkaisuna sille, että väestölle on tarjolla sujuvat terveyspalvelut ja työ on ammattilaisten näkökulmasta houkuttelevaa.
Toimintamalli keskittyy työparien työskentelyyn, joten mallia on kehitetty ensisijaisesti ammattilaisten tarpeisiin (omahoitaja ja omalääkäri). Tavoitteena on toimintamalli, jossa työnhallinta on hyvä ja ammattilaisilla on vahvat kannusteet väestön hyvään hoitoon. Toimintamallissa korostuu ammattilaisten autonomia.
Toimintamallia on kehitetty yhdessä pilotti terveysaseman henkilöstön ja johdon kanssa. Osallistujina ovat olleet hoitotyön ammattilaiset ja lääkärit.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
- Henkilökohtaisen hoidon jatkuvuuden parannus.
- Hoidon saatavuuden kohentaminen.
- Kokeneiden yleislääkärien houkuttelu töihin julkiseen perusterveydenhuoltoon.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Hoidon jatkuvuus lääkärillä: St Leonard's Index of Continuity of Care (SLICC) indeksi. Tavoitteena vähintään 50 %. Ylempi tavoite on yli 70 %.
Hoidon saatavuus: Ensikontaktista hoitoon. Tavoitteena mediaani korkeintaan 7 vrk.
Hoidon saatavuus: Puheluiden takaisinsoiton viive on korkeintaan 3 tuntia.
Puhelutiedot saadaan TeleQ-ohjelman raportilta. Muiden mittarien tiedot poimitaan tietoaltaalta ja raportoidaan PowerBi-työkalulla. Ammattilaiset ja johto näkevät tulokset lähes reaaliajassa.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallille on vahva ylimmän johdon tuki.
Projektille on turvattu rahoitus, minkä turvin toteutamme pilotoinnin ja laajemman käyttöönoton.
Toimintamallin edistämistä varten projektipäällikölle on resursoitu riittävä työaika ja hyvinvointialueella on laaja asiantuntijoiden tuki tarvittaessa.
