Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Tiedämme, että moni nainen tarvitsee omakielistä ja naiserityistä palvelua. Monilla naisilla on tutkinto, mutta silti heidän on haasteellista löytää koulutustaan vastaavaa työtä. Naiset itse kokevat esteinä vähäiset suhteet valtaväestöön sekä puutteet liittyen suomen ja ruotsin kielitaitoon, koulutukseen, työkokemukseen ja tiedonsaantiin (FinMonik-tutkimus 2020). Vain harva maahan muuttanut työllistyy työvoimapalveluiden tai yksityisen työnvälityksen kautta. Työllistyminen tuttavien ja verkostojen kautta tai lähestymällä työnantajia suoraan on yleistä (Tutkimuksesta tiiviisti 44/2023, THL)
Kohderyhmä on hyvin heterogeeninen ja laaja. Toimintamalli sopii vieraskielisille, työelämän ulkopuolella oleville tai työttömille henkilöille. Valtaosa kohderyhmästä on ollut naisia. Toimintamalli on kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia palveluita. Palveluihin ovat voineet osallistua henkilöt oman motivaation ja tarpeiden mukaan. Mukana on ollut monipuolisesti eri kieli-, kulttuuri- , osaamis- ja koulutustustaustan omaavia henkilöitä, jotka ovat puhuneet äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.
Osalla kohderyhmästä on ollut koulutus kotimaastaan, toisaalta osa oli opiskellut ensimmäisen ammatin Suomessa. Tämän lisäksi osalla asiakkaista oli suoritettu ainoastaan aikuisten perusopetus, ja he miettivät vaihtoehtoja työllistymiseen. Osalla asiakkaista oli myös korkeakoulututkinto kotimaastaan tai Suomessa, mutta he kohtasivat usein haasteita löytää koulutustaan vastaavaa työtä.
Asiakkaiden osallistaminen on tapahtunut palautekyselyiden, haastatteluiden sekä vapaamuotoisten keskustelujen avulla.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Uudenmaan alueen kansalaisjärjestöt ottavat käyttöön uusia toimintatapoja ja työkaluja edistääkseen vieraskielisten osallisuutta ja pääsyä kohti opintoja ja työelämää
Kansalaisjärjestöjen ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön luodut toimintamallit sujuvoittavat kohderyhmän ohjautumista opintoihin
Kansalaisjärjestöjen ja työnantajien välinen yhteistyö vahvistuu ja siihen kehittyy hyväksi koettuja toimintamalleja
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Muutosta mitataan asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden palautekyselyillä
Indikaattoreita ovat eri toimintoihin osallistuneiden henkilöiden määrät (työttömät, työelämän ulkopuolella olevat ja asiantuntijat)
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Työelämäosallisuuden yhteistyömallin juurruttaminen osaksi arjen toimintaa edellyttää suunnitelmallisia ja toistuvia toimenpiteitä organisaatio- ja verkostotasolla. Keskeisiä tehtäviä ovat:
- Yhteistyömallin systemaattinen käyttöönotto omassa asiakastyössä ja organisaation sisäisissä prosesseissa
- Henkilöstön perehdyttäminen ja osaamisen vahvistaminen (esim. koulutukset, työpajat, yhteinen reflektointi)
- Monitoimijaisen yhteistyön ylläpito ja syventäminen, mukaan lukien säännölliset tapaamiset järjestöjen, oppilaitosten ja työnantajien kanssa
- Yhteisten toimintatapojen ja roolien kirkastaminen asiakkaan palvelupolun eri vaiheissa
- Toiminnan seuranta ja arviointi, jotta mallia voidaan kehittää kokemusten pohjalta
Tarvittavat resurssit
Toimintamallin vakiinnuttaminen vaatii:
- Aikaa: Mallin käyttöönotto ei tapahdu välittömästi, vaan edellyttää toistuvaa käyttöä, kokeiluja ja yhteistä oppimista
- Henkilöstöresursseja: Sitoutuneita työntekijöitä, joilla on mahdollisuus käyttää mallia asiakastyössä ja verkostoyhteistyössä
- Osaamista: Erityisesti vieraskielisten asiakkaiden ohjaamiseen, yhteistyöhön eri toimijakenttien välillä sekä palvelujärjestelmän tuntemukseen liittyvää osaamista
- Taloudellisia resursseja: Esimerkiksi koulutusten, työpajojen ja yhteistilaisuuksien järjestämiseen
Prosessi ja vaiheet kohti vakiintunutta toimintaa
Toimintamallin vakiinnuttaminen etenee vaiheittain:
- Pilotointi ja kokeilu: Mallia testataan käytännössä valituissa asiakastilanteissa ja yhteistyörakenteissa
- Yhteinen arviointi: Kerätään kokemuksia ja tunnistetaan toimivia ja kehitettäviä osia
- Käytäntöjen yhtenäistäminen: Sovitaan yhteisistä toimintatavoista ja vastuunjaosta
- Pysyvä käyttöönotto: Malli integroidaan osaksi organisaation normaalia toimintaa
- Jatkuva kehittäminen: Mallia päivitetään muuttuvien tarpeiden ja toimintaympäristön mukaan
Hankkeen aikana yhteistyö Kuntoutussäätiön, Monika‑Naisten liiton ja Taitotalon välillä tiivistyi ja mahdollisti asiakkaiden joustavammat siirtymät palvelusta toiseen. Tämä loi hyvän perustan mallin pysyvälle käyttöönotolle, mutta yhteistyön vakiinnuttaminen edellyttää jatkossa edelleen aikaa, resursseja ja kaikkien osapuolten sitoutumista.
Kuntoutussäätiö, Monika-Naiset liitto ja Taitotalo varmistavat, että hankkeen aikana kehitettyjä toimintatapoja ja käytäntöjä otetaan mahdollisuuksien mukaan pysyvästi osaksi organisaatioiden omaa toimintaa myös hankekauden jälkeen. Näin turvataan hankkeen aikana syntyneiden verkostojen ja yhteistyörakenteiden säilyminen.
