Vertaisryhmä neurokirjon lasten vanhemmille järjestöyhteistyössä, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Vertaisryhmä neurokirjon lasten vanhemmille järjestöyhteistyössä, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Vertaisryhmätoiminnan perustaminen yhteistyössä lapsiperheiden sosiaalityön ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa Kainuulaisille vanhemmille, joilla on neurokirjon lapsia tai lapsilla on keskittymiseen liittyviä haasteita.
Toimintamallin nimi
Vertaisryhmätoiminnan perustaminen yhteistyössä lapsiperheiden sosiaalityön ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa Kainuulaisille vanhemmille, joilla on neurokirjon lapsia tai lapsilla on keskittymiseen liittyviä haasteita.
Kuva
Toimintamallin tavoitteena on tarjota neurokirjon lasten vanhemmille helposti saavutettavaa, matalan kynnyksen vertaistukea. Toimintamallissa on kaksi muotoa:
- Avoin vertaistukiryhmä, joka mahdollistaa vapaamuotoisen osallistumisen ja kokemusten jakamisen lähitapaamisissa.
- Suljettu ryhmä, jossa tapaamisilla on selkeä rakenne, teemat ja tavoitteet, esimerkiksi voimavarojen vahvistaminen, arjen sujuvuuden lisääminen ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen.
Toimintamalli perustuu järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyöhön. MLL vastaa osasta toteutusta ja tiloista, hyvinvointialue tuo ammatillisen tuen sekä koordinaation. Malli yhdistää ammatillisen asiantuntemuksen ja kokemuksellisen vertaistuen.
Tapaamisien tavoitteena oli alun perin saavutettavuus hybridimallina koko Kainuun alueella ja pilottijakson aikana tämä mahdollistettiin avaamalla etäyhteys, jonne kuka vain olisi voinut liittyä. Etäyhteyksillä ei kuitenkaan saavutettu osallistujia.
Neurokirjon lasten vanhempien vertaistuellisen toiminnan tarve on kasvanut valtakunnallisesti ja myös Kainuun alueella.
Hyvinvointialueiden tehtävänä on vahvistaa perheiden varhaista tukea ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki ja hyvinvointialueiden velvoitteet painottavat perheiden varhaista tukea, osallisuutta ja yhdenvertaisia palveluja. Ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen on kustannusvaikuttavaa, sillä se vähentää raskaampien palvelujen tarvetta. Yhteistyö MLL:n kanssa mahdollistaa resurssien tehokkaan hyödyntämisen. Neurokirjon lasten vanhemmat kokevat usein kuormitusta, riittämättömyyttä ja yksinäisyyttä. Vertaisuus ja kokemustieto ovat merkittävä osa perheiden hyvinvointia. Kolmannen sektorin rooli kasvattaa merkitystään perheiden hyvinvoinnin tukemisessa. MLL:n kanssa tehtävä yhteistyö sovitetaan osaksi hyvinvointialueen palvelupolkua.
Kohderyhmänä ovat neurokirjon lasten vanhemmat ja huoltajat, jotka kaipaavat vertaistukea, tietoa ja arkeen sovellettavia käytännön keinoja. Kohderyhmässä on vanhempia, joiden lapsilla on esimerkiksi autismikirjon häiriöitä, ADHD tai muita neuropsykiatrisia piirteitä.
Osallistaminen on toteutunut vanhempien toiveiden mukaan suunnitelluilla teemoilla ja tapaamisten sisällöillä, jotka on muotoiltu osallistujien esittämien tarpeiden perusteella. Ryhmissä käydään vuorovaikutteisia keskusteluja, joissa vanhemmat voivat jakaa omia kokemuksiaan ja saada vertaistukea. Lisäksi palautekyselyt ovat olennainen osa toimintaa, ja niiden avulla ryhmien sisältöä ja toteutusta kehitetään jatkuvasti vastaamaan osallistujien tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla.
Toimintamallin juurruttaminen edellyttää yhteisen toimintasuunnitelman laatimista hyvinvointialueen ja järjestökumppanin kanssa, ryhmän vetäjien nimeämistä sekä aktiivista tiedottamista neuvoloihin, varhaiskasvatukseen, kouluihin ja eri viestintäkanaviin. Lisäksi toimintaa ohjaa asiakaspalautteen järjestelmällinen kerääminen ja arviointi sekä suljetun ryhmän teemallisen sisältörakenteen suunnittelu. Juurruttaminen vaatii riittävät resurssit, kuten vähintään kaksi ohjaajaa per ryhmä, säännöllisesti toistuvat tapaamiset ja niiden suunnitteluun varatun ajan, maltilliset materiaalikustannukset sekä ohjaajilta neurokirjon tuntemusta, ryhmänohjaustaitoja ja järjestöyhteistyön osaamista. Vakiinnuttamisprosessi etenee vaiheittain pilotoinnista asiakaspalautteen hyödyntämiseen ja toimintamallin tarkentamiseen, vastuiden selkeyttämiseen ja mallin dokumentointiin sekä toiminnan liittämiseen osaksi lapsiperheiden palvelupolkua. Lopuksi yhteistyötä arvioidaan ja kehitetään vuosittain, jotta toimintamalli säilyy ajantasaisena ja vastaa perheiden tarpeisiin.
Arvioinnin perusteella vertaisryhmä osoittautui vanhempien kokemuksissa erittäin toimivaksi ja vaikuttavaksi toimintamalliksi. Valtaosa osallistujista koki ryhmän erittäin hyödylliseksi, ja tapaamisten teemat olivat heidän mielestään ajankohtaisia, tarpeellisia ja arkea tukevia. Ryhmän ilmapiiri arvioitiin poikkeuksellisen turvalliseksi ja sallivaksi, mikä mahdollisti avoimen keskustelun ja vertaistuen jakamisen. Kaikki osallistujat kokivat saaneensa riittävästi tilaa ja aikaa keskustelulle, ja ryhmän yhdenvertaisuutta tukeva rakenne vahvisti vanhempien kokemusta kuulluksi tulemisesta. Vertaistuki nousi palautteessa keskeiseksi hyödyksi: osallistujat kokivat saavansa melko paljon tai todella paljon tukea muilta vanhemmilta, ja kahdessa vastauksessa todettiin lisäksi ryhmän tuottaneen uusia näkökulmia, ajatuksia ja keinoja arjen sujuvoittamiseen. Toimintamallin perheystävällisyys vahvistui lastenhoitomahdollisuuden myötä, jonka kaikki osallistujat kokivat ratkaisevaksi osallistumisen mahdollistajaksi. Myös lasten kokemukset olivat myönteisiä: kerhotoiminta koettiin tärkeäksi ja mieluisaksi osaksi syksyä. Ryhmätoiminta sai kokonaisarvosanaksi 4,5/5 tähteä, ja kehittämisehdotuksissa korostui ainoastaan tarve lisätä tapaamiskertoja ja sisältöjä, mikä viittaa siihen, että toiminta vastasi hyvin perheiden tarpeisiin ja herätti kiinnostusta jatkoa varten.
Kansikuva
