Varha-valmennuksessa käytettiin läpimurtotyöskentelyn menetelmää, joka perustuu Yhdysvalloissa kehitettyyn näyttöön perustuvaan "Breakthrough series collaborative" - menetelmään. Suomeen menetelmä on tullut 2010-luvulla ja sitä on käytetty useissa kansallisissa sote-palvelujen ja hoidon saatavuuden kehittämisen hankkeissa.
Valmennuksessa kootaan tietyn asiakasprosessin ympärille kehittämistiimi, joka työskentelee koko valmennuksen ajan yhdessä. Tiimiin kuuluu myös asiakasjäsen. Valmennus koostuu neljästä työpajasta, jotka järjestetään noin 3 kk välein. Työpajojen välillä tiimi edistää kehittämistyötä kokoontumalla vähintään 2 viikon välein yhteen ja tarkastelemalla tilannetta ja muutoksia.
Asiakasprosessin kehittäminen toteutetaan tutkimalla nykyistä prosessia ja tekemällä siihen pieniä muutoksia. Arvioimalla tehtyjä muutoksia kehitetään toimintaa edelleen ja sen vaikutuksia mitataan. Kun muutos vastaa sille asetettuun tavoitteeseen, se vakioidaan toimintaan. Kehittämisen olennainen osa on prosessin omistaja, jonka tuella muutos toteutetaan.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Hyvinvointialueelta on puuttunut menetelmä, jonka avulla voidaan systemaattisesti kehittää sote-palveluprosesseja. Varha-valmennuksen myötä menetelmä on käytössä ja sitä voidaan monipuolisesti käyttää eri palveluissa.
Varha-valmennuksessa käytettävää läpimurtotyöskentelyn menetelmää voi käyttää missä tahansa hyvinvointialueen asiakasprosessissa, kun halutaan kehittää prosessia asiakaslähtöisesti ja kestävästi.
Varha-valmennuksella oli kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite liittyi kehittämismenetelmän osaamisen lisäämiseen hyvinvointialueella. Tarvitsimme oppia systemaattisen prosessien kehittämisestä, jotta jatkossa voimme käyttää menetelmää hyvinvointialueen kehittämisen tarpeisiin jatkossakin. Toinen tavoite liittyi asiakkaan prosessien kehittämiseen. Läpimurtomenetelmä keskittyy erityisesti asiakkaan prosessiin ja asiakkaan saamaan hyötyyn. Valmennuksen lähtökohtana oli, että kehitämme sen avulla hankkeen kohderyhmien asiakasprosesseja.
Varha-valmennuksen kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret joilla on tunnistettuja tai tunnistamattomia mielenterveys- tai päihdeongelmia, tai ovat korkeassa riskissä sairastua niihin. Lisäksi valmennukseen oli mahdollista osallistua aikuisten sote-palvelujen prosesseja kehittäviä tiimejä, jos tilaa jäi. Jokaiseen kehittämistiimiin rekrytoitiin asiakasosallistuja, joka oli kehittämistiimin jäsen koko valmennuksen ajan.
Tavoiteltavia muutoksia oli kaksi: Ensinnäkin läpimurtomenetelmän osaamisen lisääminen, jotta menetelmää voidaan käyttää asiakasprosessien kehittämiseen jatkossa. Toinen tavoiteltu muutos koski kehitettyjä asiakasprosesseja. Valmennuksen avulla kehitimme useaa asiakasprosessia systemaattisesti ja tehokkaasti.
Toteutuvatko valmennuskokonaisuudet osat jokaisessa ryhmässä?
Eteneekö valmennusryhmien työskentely menetelmän mukaisesti?
Lisääntyykö valmennusosaaminen?
Varha-valmennus vaatii valmennusosaamista ja mahdollisuuden työpajojen järjestämiseen.
Valmennuksessa on hyvä olla samaan aikaan useita kehittämistiimejä, sillä tiimit vertaiskehittävät myös yhdessä.
Valmennuksen toteuttamiseen tarvitaan:
Varha-valmennuksessa käytettiin läpimurtotyöskentelyn menetelmää, joka perustuu Yhdysvalloissa kehitettyyn näyttöön perustuvaan "Breakthrough series collaborative" - menetelmään. Suomeen menetelmä on tullut 2010-luvulla ja sitä on käytetty useissa kansallisissa sote-palvelujen ja hoidon saatavuuden kehittämisen hankkeissa.
Valmennuksessa kootaan tietyn asiakasprosessin ympärille kehittämistiimi, joka työskentelee koko valmennuksen ajan yhdessä. Tiimiin kuuluu myös asiakasjäsen. Valmennus koostuu neljästä työpajasta, jotka järjestetään noin 3 kk välein. Työpajojen välillä tiimi edistää kehittämistyötä kokoontumalla vähintään 2 viikon välein yhteen ja tarkastelemalla tilannetta ja muutoksia.
Asiakasprosessin kehittäminen toteutetaan tutkimalla nykyistä prosessia ja tekemällä siihen pieniä muutoksia. Arvioimalla tehtyjä muutoksia kehitetään toimintaa edelleen ja sen vaikutuksia mitataan. Kun muutos vastaa sille asetettuun tavoitteeseen, se vakioidaan toimintaan. Kehittämisen olennainen osa on prosessin omistaja, jonka tuella muutos toteutetaan.
Varha-valmennuksessa kehitettiin onnistuneesti neljää asiakasprosessia hyvinvointialueella. Kaikki tiimit pääsivät kiitettävästi eteenpäin ja kuvasivat kehittämistyönsä Innokylään.
Rikoksilla oireilevan nuoren (12-17 v.) palvelupolku | Innokylä
Seksuaaliterveyden tukeminen osana asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia | Innokylä
Työikäisten ylipainon kokonaisvaltainen hoito Varhassa | Innokylä
3.-9.luokkalaisten lasten ja nuorten kouluun kiinnittymisen tukeminen | Innokylä
On tärkeää, että jokaisella kehittämistiimillä on valmennuksen alusta saakka nimetty prosessin omistaja, joka on sitoutunut kehittämistyöhön. Prosessin omistajan tuki on erittäin tärkeää toiminnan muutoksessa.