Vammaisten lasten ja nuorten kiireellisen lyhytaikaisen huolenpidon prosessin ja mielenterveyden arvio- polun kehittäminen, Helsinki (RRP, P4, I1A)

Luotu 11.10.2024
Vammaisten lasten ja nuorten kiireellisen lyhytaikaisen huolenpidon prosessin ja mielenterveyden arvio- polun kehittäminen, Helsinki (RRP, P4, I1A)
Vammaisten lasten ja nuorten kiireellisen lyhytaikaisen huolenpidon prosessin ja mielenterveyden arvio- polun kehittäminen, Helsinki (RRP, P4, I1A)

Tiivistelmä

Toimintamalli: Helsingin vammaispalvelulla on omana toimintana  vaativan moniammatillisen tuen yksikkö alaikäisille ja aikuisasiakkaille ja Helsingin vammaispalvelulla on prosessi kuvattuna osana hoidon porrastusta

  • Soteintegraation vahvistaminen rakenteiden välillä  ja sujuvien hoito- ja palvelupolkujen toteutuminen. Vammaispalveluilla on tunnistetut yhdyspinnat ja sovitut prosessit niin perheiden peruspalveluihin, lastensuojeluun kuin erikoissairaanhoitoon.
  • Vaativan tuen yksiköt, joissa voidaan toteuttaa vaativan moniammatillisen tuen palveluja vammaispalvelun asiakkaille osana mielenterveyden arviointia ja tukea kuin muita haastavia tilanteita.
  • Liikkuvien palvelujen kehittäminen
  • Tunnistetut asiakkuussegmentit palvelujen paremmalle profiloimiselle
  • Keskitetty asiakasohjaus ja palvelulähetekäytännöt
  • Tiedolla johtaminen: tilastot, asiakaspolut, yhteisten asiakkuuksien koordinointi

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
  • Kehittäminen vastaa kaupunkistrategian tavoitteisiin integroiduista ja saumattomista asiakkaiden palvelukokonaisuuksista ja palveluketjuista sekä tavoitteeseen parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, lisätä päihde- ja mielenterveyspalveluja
  • Vammaisten lasten ja nuorten mielenterveyden arviointi- ja kiireellisen lyhytaikaisen huolenpidon palvelupolun muodostaminen ja vakauttaminen osana HUS järjestämissopimusta.
  • Vaativan moniammatillisen tuen palvelun käynnistäminen ja tuotteistaminen Helsingissä
Kehittämistyön taustaselvitykset
Kehittämisen taustalle on koottu runsaasti aineistoa ja ymmärrystä
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Erityisen vaativien palvelujen toiminnan ja kehitysvammapsykiatrian palvelujen jatkokehittäminen ja toimeenpano vuosina 2023–2025. Sote- uudistuksen mukaisesti erityishuoltopiirit purkautuivat, jonka seurauksena aikaisemmin ostopalveluna toteutettu erityisen vaativan tuen sekä kehitysvammapsykiatrian lakisääteinen palvelu siirtyi omaksi toiminnaksi. Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on velvoite järjestää tämä palvelu yhteistyössä HUS:n kanssa. 

Asiakas

  • Heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakas- tai potilasryhmien hoito-, kuntoutus- tai palveluvelan purku ja hoitoon ja palvelujen piiriin pääsyn parantaminen
  • Turvataan erityisen vaativaa hoitoa ja tukea tarvitsevien vammaisten henkilöiden psykiatrisen hoidon arviointi- ja kriisimalli
  • Vahvistetaan monialaisen ammattilaisten verkko perheen ympärillä yhteistyötä tiivistämällä ja palveluja koordinoimalla
  • Kohderyhmän hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden paraneminen

Ammattilainen

  • Vahvistetaan ammattilaisten osaamista ja osaamisprofiileja
  • Vahvistetaan Vammaispalvelun johtamisrakennetta
  • Työpari työskentely arvioinnin ja ohjaamisen tukena
  • Kirjaaminen, tiedonkulku ja tukirakenteet

Organisaatio

  • Paljon palveluja tarvitseville monialaisia, integratiivisia toimintamalleja ja hoito- ja palvelupolkuja.
  • Vammaispalveluista ja niiden toissijaisuudesta ei ole tarpeeksi tietoa muussa organisaatiossa

Yhteiskunta

Vahvistetaan haavoittavassa ja syrjäytymisvaarassa olevien perheiden palveluja parantamalla vaativan moniammatillisen tuen prosessia asiakas- ja kustannuslähtöisesti.

  1. Alaikäisten kiireellisen lyhytaikaisen huolenpidon nykytilan kuvaaminen ja toimenpiteiden validointi Vammaispalvelujen sisällä
  • Läheisten haastattelu
  • Asiakkaiden havainnointi
  • Ammattilaisten haastattelut
  • Muistutukset ja kantelut
  • Hukan ja häiriökysynnän tunnistaminen
  • Tiedolla johtamisen ja -ohjaamisen nykytilan haasteiden ja muutostarpeiden kuvaaminen
  • Palveluaukkojen tunnistaminen
  • Rajapintojen haasteiden tunnistaminen

2. Alaikäisten Kiireellisen lyhytaikaisen huolenpidon palvelujen kehittäminen osana Vammaispalvelujen asumisen ja vaativan moniammatillisen tuen palveluja

  • Asiakkuuksien segmentointi ja palvelujen profilointi
  • Henkilöstön ja päälliköiden työpajat
  • Prosessien ja palvelujen suunnittelu
  • Vammaispalvelujen Lastentalon konseptointi ja käynnistäminen

3. Asiakaskokemuskyselyt palvelujen vaikutuksista

  • Syksy 2024 läheiskysely Helsingin omiin sekä ostettuihin palveluihin., jossa asiakkaan läheiset arvioivat palvelujen vastaavuutta tarpeisiin, palvelun laatua ja ammattilaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön.
  • Syksy 2025 asiakaskokemuskyselyn kehittäminen (myös alaikäiset)
  • Läheiskyselyjen tulokset
  • Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan yleisen asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten peilaus omista palveluista saatuihin vastauksiin.

4. Vammaispalvelujen tuotantotapa-analyysin (2023) tuottaman asiakasymmärryksen hyödyntäminen osana kehittämistyötä. Huomioi myös järjestämisvastuun, monituottajamallin ja kustannusten peilaamisen

Havaintoja lasten ja nuorten kokemuksista
Alaikäisen kokemusta on arvioitu havaintoihin ja henkilöstön kokemukseen perustuen ja koottu käynnistäviä tekijöitä, lasta tukevia ja haittaavia tekijöitä yleistävästi yhteen
Omaisen kokemus alaikäisen kriisitilanteissa ja kodin ulkopuoliseen tilapäishoitoon kiireellisesti siirtymisestä
Läheisen kokemus on koottu haastatteluilla ja ammattilaisten havaintoihin perustuen. Kokemus on koottu yleistäen yhteen.
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Helsingin vammaispalvelulla on omana toimintana vaativan moniammatillisen tuen yksikkö alaikäisille ja aikuisasiakkaille ja Helsingin vammaispalvelulla on prosessi mielenterveyden arviointiin ja kiireellisiin prosesesseihin.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
  • Hoidon porrastamisen malli on käytössä kyllä/ ei
  • Vammaisten lasten ja nuorten  (kiireetön ja ) kiireellisen lyhytaikaisen huolenpidon polku on kuvattu kyllä /ei
Toimintamallin keskeiset edellytykset
  • Henkilöstön osaamisen vahvistaminen mm perehdyttämisen ja koulutusten avulla asiakkuustarpeisiin nähden
  • Organisaatiorakenteiden tarkastelu ja tarvittavat muutokset mm. johtamisen tuen näkökulmasta
  • Systeemisyyden tunnistaminen ja yhteistyön tekeminen
  • Kehittämisvalmius ja riittävät resurssit
  • MVP malli ja iteroiva kehittäminen
  • Yhteiset ratkaisuryhmät eri palveluprosessin toimijoiden kesken ja yhteisten asiakkuuksien toimintakulttuurin vahvistaminen
  • YTA-tasoisten ratkaisujen arviointi ja edistäminen

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamalli: Helsingin vammaispalvelulla on omana toimintana  vaativan moniammatillisen tuen yksikkö alaikäisille ja aikuisasiakkaille ja Helsingin vammaispalvelulla on prosessi kuvattuna osana hoidon porrastusta

  • Soteintegraation vahvistaminen rakenteiden välillä  ja sujuvien hoito- ja palvelupolkujen toteutuminen. Vammaispalveluilla on tunnistetut yhdyspinnat ja sovitut prosessit niin perheiden peruspalveluihin, lastensuojeluun kuin erikoissairaanhoitoon.
  • Vaativan tuen yksiköt, joissa voidaan toteuttaa vaativan moniammatillisen tuen palveluja vammaispalvelun asiakkaille osana mielenterveyden arviointia ja tukea kuin muita haastavia tilanteita.
  • Liikkuvien palvelujen kehittäminen
  • Tunnistetut asiakkuussegmentit palvelujen paremmalle profiloimiselle
  • Keskitetty asiakasohjaus ja palvelulähetekäytännöt
  • Tiedolla johtaminen: tilastot, asiakaspolut, yhteisten asiakkuuksien koordinointi
Asiakasohjausprosessin ja moniammatillisen yhteistyönmalli
Hoidon porrastus ja soteintegraatio

Toimintamallin aikaansaama muutos

Helsingillä on omana tuotantona kiireellisiin ja akuutteihin palvelutarpeisiin tilapaishoidon yksikköjä, joissa voidaan järjestää myös vaativan moniammatillisen tuen palveluja sekä yli että alle 18-vuotiaille. Sen lisäksi on kehitetty liikkuvia kotiin vietäviä palveluja, jolloin asiakkaan ei tarvitse välttämättä siirtyä. 

Asiakasohjaus on keskitetty, asiakasmääriä pystytään seuraamaan ja tilastoimaan aiempaa kohdennetummin, jolloin voidaan myös tilastoida ja seurata asiakasmääriä sekä toteutuneita asiakaspolkuja.

Pidemmän aikavälin vaikuttavuutta voidaan arvioida mm. kotiin vietävien palvelujen määrän muutoksina, ennaltaehkäisevien kehitysvammaisten ja vammaisten lasten ja nuorten  perheiden peruspalvelujen ja vammaispalvelujen yhteensovittamisena (yhteisasiakkaat), henkilöstön osaamisen sekä asiakkaiden ja omaisten tyytyväisyyden mittaamisen kautta.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
  • Keskitetty asiakasohjaus
  • Sidosryhmien kanssa case pohjaiset työpajat toimivien ja monialaisten palvelujen koordinoinnin tueksi. Samalla eri sidosryhmien toimintatavat ja reunaehdot tulevat näkyviin, kuten esimerkiksi vammaispalvelun asosiaalityön asiakasmäärät suhteessa muihin lapsiperheiden sosiaalityön asiakasmääriin
  • Erillinen ratkaisuryhmä, jolla myös johtotason taustatuki
  • Kuvatut ja viestityt yhteistyön tavat
  • Riittävä koulutus tai muu osaamisen vahvistaminen
  • Siiloista irtautuva koordinaatiotyö
  • Asiakkuussegmentointi ja palvelujen profilonti
  • Asiakasymmärryksen tuominen kehittämisen keskiöön
Case pohjainen työskentely tukee yhteistyön rakentamista ja konkretisoimista
Sosiaalihuollon prosessi avattuna palvelupoluksi case-työskentelyn pohjana esimerkiksi työpajoihin. Tätä pohjaa sovellettu Lapsiperheiden palvelujen ja vammaispalvelujen yhteisasiakkuuksien pohjana.
- Lapsen tasapainoinen ja hyvä asuminen kotona
- Palvelujen koordinaatio ja yhteensovittaminen
- Asiakkaan tarpeet ja palvelut keskiöön
- Mahdollisuuksien tunnistaminen ja korostaminen
- Miten organisoidutaan tarvekeskeisesti?
- Miten vältetään päällekkäisyyksiä ja tuetaan perheen arkea paremmin?
- Mitä lisäarvoa yhteistyöllä saadaan. Arviointitiedon hyödyntäminen
- Hukan ja häiriökysynnän tunnistaminen ja taklaaminen
- Mistä datasta kokonaiskuva muodostuu?

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Helsinki
Kehittäjäorganisaatiot
Helsingin kaupunki
Toimintaympäristö
Helsingin vammaispalvelut
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)