Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
- Tilapäishoidon tilannekuvan muodostaminen: Tarvitaan tietoa Helsinkiläisten vammaisten henkilöiden tilapäishoidon tarpeesta ja saatavuudesta. Tarvitaan tietoa myös ruotsinkielisistä palveluista.
- Lasten palveluiden selvitys: On tarpeen kartoittaa kaikki lasten palvelut ja niiden nykytila, jotta voidaan tunnistaa pullonkaulakohdat ja kehittämiskohteet.
- Tilapäishoidon palvelukokonaisuuden hahmottaminen ja osaksi moniammatillisten tukien kokonaisuutta: Tarvitaan strategista suunnittelua ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken, jotta tilapäishoito voidaan integroida osaksi laajempaa palvelujärjestelmää. Tämä voi vaatia organisaatioiden rakenteellisia muutoksia ja toimintatapojen uudelleenarviointia.
- Tilapäishoidon tuotteistaminen: On tarpeen määritellä selkeästi lyhytaikaisen huolenpidon eri palvelumuodot ja niiden hinnoittelu
- Kotiin vietävän hoidon palvelusetelin sisällön ja arvon tarkastaminen: Tarvitaan palvelusetelin sisällön ja arvon tarkastelua, jotta se vastaa asiakkaiden tarpeita.
- Vammaisten lasten loma-ajan toiminta: Vastuu vammaisten lasten loma-ajan toiminnan järjestämisestä on siirtynyt vuonna 2023 kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle. Palvelun organisointi ja palvelun kehittäminen yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä muiden loma-ajan toimintaa tuottavien palveluntuottajien kanssa.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Helsingin vammaisten tilapäishoidon kehittämisen taustalla on Sote-uudistus sekä uusi vammaispalvelulaki, joka tuli voimaan 1.1.2025. Näiden lisäksi vammaispalveluihin vaikuttavat muutokset kehitysvammalaissa sekä sosiaalihuoltolaissa. Kehittämistyötä ohjaa Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategian ja lakiuudistusten rinnalla strategisen hankinnan yksikön toteuttama Helsingin vammaispalvelujen tuotantotapa-analyysi.
Asiakas
Toiminnan lähtökohtana on asiakkaan elämäntilanne sekä hänen ja hänen läheistensä palveluntarve. Asiakkaat tulevat kuulluksi ja heidän tarpeensa ymmärretyksi. Asiakkaiden ja heidän läheistensä kokemukset ohjaavat jatkossa yhä enemmän palvelujen kehittämistä.
Organisaatio
Kokonaiskuva palveluiden sujuvuudesta, tarpeesta ja tarpeen kehittymisestä. Kodin ulkopuolella järjestettävän lyhytaikaisen huolenpidon järjestämisessä on haasteita, koska tarpeeseen nähden paikkoja on liian vähän tai paikat eivät ole olleet asiakkaalle soveltuvia. Sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueen järjestämisvastuu toi uusia vastuita sekä velvoitteita suhteessa palvelutuotantoon.
Ammattilainen
Kehittämällä lyhytaikaisen huolenpidon kokonaisuutta tavoitellaan myös henkilöstön osaamisen vahvistamista, työn mielekkyyden kokemista sekä pito- ja vetovoiman vahvistumista.
Yhteiskunta
Palvelurakenteen tuotantotapoja tulee tarkastella ja kehittää vastaamaan mahdollisesti kasvavaan asiakasmäärään. Palveluita ja palvelutuotantoa tulee kehittää vastaamaan 1.1.2025 voimaan tulleen vammaispalvelulain vaatimuksia sekä sen myötä todennäköisesti kasvavan asiakasmäärän tarpeita.
Kohderyhmänä on 1.1.2025 voimaan tulleen vammaispalvelulain mukaan lyhytaikaisen huolenpidon asiakkaat.
Asiakasymmärrystä on kerätty hankkeessa eri menetelmillä. Tärkeässä roolissa on ollut työntekijöiden kanssa toteutetut työpajat. Työpajoissa on mm. tehty palveluympäristöanalyysi, tunnistettu häiriökysyntää sekä segmentoitu asiakkuuksia ja kartoitettu henkilöstön osaamistarpeita. Hankkeen aikana toteutetusta pilotista tehtiin omaiskysely. Aikuisille kodin ulkopuolisen lyhytaikaisen huolenpidon asiakkaille ja omaisille toteutettu kysely. Tunnistettu asiakasryhmiä, joilta puuttuu palvelua.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
- Vammaispalvelujen kodin ulkopuolisen lyhytaikaisen huolenpidon toimintamalli luotu ja otettu käyttöön.
- Kotiin vietävien palvelujen palvelusetelien sisällön ja arvon päivitys, jolla turvataan vammaisten perheiden omaishoitajien jaksaminen ja kotiin vietävien palvelujen riittävyys.
- Vammaisten lasten loma-ajan toiminta integroituu linjaorganisaation toimintaan.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
- Lyhytaikaisen huolenpidon palvelunkuvaukset tehty ja palvelutuotteet tunnistettu.
- Kodin ulkopuolisen lyhytaikaisen huolenpidon toimintamalli luotu ja otettu käyttöön.
- Kotiin vietävien palvelujen palvelusetelien sisällön ja arvon päivitys tehty.
- Vammaisten lasten loma-ajan toiminnalle on luotu malli ja rakenteet.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Viestintä
- keskinäisen viestinnän kehittäminen, sovitut viestimistavat
- sisäinen tiedottaminen (intra, uutiskirje, kohdennetut sähköpostit)
- asiakasviestintä (tietoturvallinen viestintäsovellus, esite, tiedote, nettisivut, palveluohjaus)
Koulutus ja osaamisen vahvistaminen
- koulutukset henkilöstölle (mm. asiakastietojärjestelmän käyttöön, lääkehoito, kehitysvamma- ja autismiosaaminen)
- työpajat
- yhteistyö yksiköiden ja toimialojen välillä, osaamisen ja tiedon jakaminen
Toimintamallin arviointi
- asiakas- ja henkilöstöpalautteen kerääminen
- muutosten tekeminen palautteen perusteella
Prosessien ja ohjeistuksien päivittäminen
- palveluprosessien kuvaaminen
- työnkulkujen dokumentointi
Yhteistyö ja verkostot
- Alueellinen (esim. YTA) ja valtakunnallinen verkostoituminen
- ohjausryhmätyöskentely
- asiakasohjaus, sosiaalityö, palvelutuotanto
Seuranta ja jatkuva kehittäminen
- mittarit ja seuranta (käyttöaste, asiakastyytyväisyys, kustannukset)
- säännöllinen arviointi
- jatkuva innovointi ja palvelujen kehittäminen
