Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelma Pohjois-Savon hyvinvointialueen hoitoketjuissa (RRP P4, I3)
Käytännönläheinen toimintamalli, jota voidaan soveltaa hoitoketjutyön jälkeen yksittäisen hoitoketjun vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelman luomiseen. Sisältää 8 työpajaa, jotka toteutetaan palvelutuotantoa osallistaen.
Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa tarjoaa mahdollisuuksia sekä väestön hyvinvoinnin parantamiseen että resurssien vaikuttavampaan käyttöön. Kansallisesti yhtenäisen mallin puuttuessa hyvinvointialueiden erilaiset lähestymistavat tarjoavat arvokkaan pohjan oppimiselle ja vertailulle.
Vaikuttavuuden edistämisellä on sote-palveluissa suurta potentiaalia sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen, että taloudellisten säästöjen saavuttamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on viime aikoina korostanut terveydenhuollon vaikuttavuutta useilla strategisilla aloitteilla ja ohjelmilla. Kansallisesti vaikuttavuusperusteisen ohjauksen tietopohjaa on valmisteltu Toivo-ohjelmassa (2020-2023), mutta käytäntöön viedystä vaikuttavuusperusteisesta ohjauksesta ei ole yhtenäistä kansallista mallia hyvinvointialueilla.
Kehittämistyön kannalta toimintaympäristö Pohjois-Savon hyvinvointialueella on haastava. Hyvinvointialueet ovat suhteellisen tuoreita organisaatioita, jotka hakevat vielä lopullista muotoaan taloudellisen tehostamisen paineissa. Tämän lisäksi tietojärjestelmiä yhtenäistetään ja organisaation johtamisen toimintatapoja muokataan, mikä tuo omat haasteensa tietopohjan kehittämiseen.
Hoitoketjujen tasolla perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon raja-aitoja ei ole vielä päästy häivyttämään, minkä vuoksi käytännön toimijoiden tasolla tehtävä vaikuttavuusperusteinen ohjaus on nähty tärkeänä elementtinä palveluiden yhteensovittamisessa. Kansallisesti yhtenäisen mallin puuttuessa olisi jatkossa tärkeää tarkastella erilaisia lähestymistapoja, joita hyvinvointialueet ovat ottaneet vaikuttavuusperusteiseen ohjaukseen ja vertailla niiden hyötyjä ja aikaansaatuja muutoksia.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella kehitetään vaikuttavuusperusteista ohjausta, jotta päätöksenteko ja palvelujen kehittäminen voisivat perustua parempaan tietoon niiden tuloksista ja vaikutuksista. Tavoitteena on siirtyä suoritteiden ja kustannusten seurannasta kohti kokonaisvaltaista vaikuttavuuden arviointia, mikä tukee sekä kansallisia että alueellisia strategisia tavoitteita tuottaa enemmän hyvinvointia käytettävissä olevilla resursseilla.
Hyvinvointialueilla on käynnissä mittava muutos, jossa palvelujen vaikuttavuuden parantaminen, resurssien tarkoituksenmukainen käyttö ja asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen ovat keskiössä. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on tunnistettu tarve vahvistaa vaikuttavuusperusteista ohjausta, joka mahdollistaa päätöksenteon perustamisen parempaan tietoon palvelujen tuloksellisuudesta ja vaikutuksista. Tällä hetkellä päätöksenteon ja palvelujen kehittämisen tueksi ei ole riittävästi systemaattista, vertailukelpoista ja arjessa hyödynnettävää vaikuttavuustietoa. Tämä vaikeuttaa resurssien kohdentamista niin, että niillä saavutetaan mahdollisimman suuri myönteinen vaikutus asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen.
Kehitettävä vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelma vastaa tähän haasteeseen. Se esittää käytäntöjä, joiden avulla voidaan asettaa selkeitä tavoitteita sekä määritellä mittareita niiden toteutumisen seuraamiseksi. Tavoitteena on myös luoda uusia ohjauskäytäntöjä siten, että painopiste siirtyy suoritteiden ja kustannusten seuraamisesta kohti kokonaisvaltaista vaikuttavuuden arviointia. Työ aloitetaan Pohjois-Savon hyvinvointialueella keskeisiksi määritellyistä asiakasryhmistä.
Tämä kehittämistyö linkittyy suoraan useisiin strategisiin kokonaisuuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) "vaikuttavuuden vuosikymmen" -tavoitteisto korostaa vaikuttavuusajattelun viemistä osaksi johtamista, ohjausta ja rahoitusta koko sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kansallisen sote-palvelustrategian mukaan palvelujärjestelmän uudistamisen tulee perustua vaikuttavuuteen, asiakaslähtöisyyteen sekä tietoon. Näiden kansallisten linjausten mukaisesti Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategiassa korostetaan vaikuttavuuden systemaattista arviointia sekä tiedolla johtamisen kehittämistä. Strategiassa todetaan myös, että palvelujen kehittämisessä hyödynnetään vaikuttavuustietoa ja arviointia ja että päätöksenteon perustana on asukas- ja asiakasymmärrys.
Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelma tukee siten sekä kansallisia tavoitteita että alueellista strategista tahtotilaa rakentaa hyvinvointialueelle palvelujärjestelmä, joka tuottaa parempaa arvoa asukkaille – eli enemmän hyvinvointia ja terveyttä käytettävissä olevilla resursseilla.
Ydin kehittäjäjoukkona toimii RRP-hankkeen projektiasiantuntija sekä PSHVA:n vaikuttavuustiimi, jota johtaa arviointiylilääkäri. Tiimiin kuuluu projektiasiantuntijoiden lisäksi myös kehittämisasiantuntijoita, joilla on terveystaloustieteen osaamista.
Toimintamallia testataan hankkeen aikana kahdessa erilaisessa kohderyhmässä, jotka on määritelty Pohjois-Savon hyvinvointialueella keskeisiin asiakasryhmiin kuuluviksi. Enimmäisessä pilotissa toimintamallin mukaiset määrittelyt toteutetaan alaselkäkipupotilaiden hoitoketjun käytännön toimijoiden kanssa (sekä yleis-, että erikoislääkärit, fysioterapeutit). Toisessa pilotissa toimintamallin mukaista määrittelytyötä testataan masennuksen- ja ahdistuksen hoitoketjussa moniammatillisesti, huomioiden terveyspalveluidentuottajien lisäksi myös sosiaalityö.
Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelmalla pyritään kehittämään vaikuttavuustiedon keräämistä ja hyödyntämistä hoitoketjuissa. Tavoitteena on siirtyä suorite- ja kustannusohjauksesta kohti toimintaa, jossa vaikuttavuus on keskeinen mittari hoitoketjua tarkasteltaessa.
Ohjauskeinojen määrittelyllä pyritään myös vahvistamaan järjestäjän mahdollisuutta tukea hoitoketjujen sujuvuutta ja yhteentoimivuutta, jolloin erilaiset palvelukokonaisuudet (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut) muodostavat hyvin yhteentoimivan kokonaisuuden ja organisaatiossa johdetaan ja seurataan kokonaisuuden vaikuttavuutta osaoptimoinnin sijaan.
PSHVA:lla toistetaan säännöllisin väliajoin vaikuttavuuden kypsyysarviokysely, jossa organisaation esimiehet arvioivat oman alueensa kypsyyttä vaikuttavuuteen liittyen (osaaminen, prosessit, teknologia, johtaminen, yleiskuva). Kyselyn perusteella voidaan arvioida, kuinka paljon vaikuttavuustietoa on käytössä ja kuinka paljon sitä hyödynnetään mm. johtamisessa.
Kun määrittelyvaiheessa valitut vaikuttavuusmittarit saadaan implementoitua käytäntöön, voidaan hoitoketjujen vaikuttavuuden kehitystä seurata myös niiden avulla. Tämä edellyttää PROM-tiedonkeruujärjestelmän käyttöönottoa, jolloin pystytään seuraamaan asiakkaiden elämänlaatua ja oireita heidän itsensä arvoimana. Alustavan suunnitelman mukaisesti järjestelmä käyttöönotetaan PSHVA:lla vuoden 2026 alussa.
Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen kehittämistyössä rakennetaan toimintamalli, jonka avulla voi jäsennellysti ja toistettavasti määritellä vaikuttavuuden mittarit ja ohjauskeinot eri hoitoketjuille. Mallin avulla voidaan työpajoina toteutettavien vaiheiden avulla tunnistaa, millä vaikuttavuus- ja prosessimittareilla kutakin hoitoketjua voidaan ohjata kohti parempia tuloksia. Keskeiset toimenpiteet:
- Toimintamallin keskeisten vaiheiden suunnittelu ja kuvaaminen
- Päätavoitelauseen (visio) määrittely
- Asiakassegmentointi
- Spesifien välitavoitteiden määrittely
- Mittareiden määrittely
- Ohjauskeinojen määrittely
- Luodaan 8 työpajan paketti, jossa palvelutuotantoa osallistaen määritellään vaiheet A-D
- ohjauskeinojen määrittely (kohta e.) tapahtuu palvelunjärjestäjän toimesta
- Valitaan pilottiketjut
- valitaan kaksi erilaista hoitoketjua, joiden palvelutuotannon toimijoiden kanssa mallia testataan
- Kun kaikki vaiheet on käyty läpi, arvioidaan lopputuotosta yhdessä palvelutuotannon toimijoiden kanssa
- Tehdään suunnitelma ohjauskeinoista ja niiden implementoinnista
- Pyritään löytämään vastaus siihen, kuka organisaatissa on vastuussa hoitoketjukokonaisuudesta ja hoitoketjun vaikuttavuuden toteutumisesta yli palvelukokonaisuuksien rajojen (PTH, ESH, SOS), ml. yhtenäiset kirjaamiskäytännöt ja vaikuttavuuden seurannan vastuut.
- Pyritään parantamaan organisaation valmiuksia vaikuttavuusperusteiselle ohjaukselle
- PROM -tiedonkeruun edistäminen
- Asiakaspalautteen hyödyntäminen soveltuvin osin
- Vaikuttavuusraporttien rakentaminen organisaation raportointijärjestelmään
- Vaikuttavuustiimin jäseniä osallistetaan pilotointiin, jotta he voivat jatkossa toteuttaa mallia itsenäisesti soveltuviin hoitoketjuihin
Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelman päätavoitteen määrittely aloitetaan tarkastelemalla hoitoketjun tärkeimpiä tavoitteita asiakasnäkökulmasta. Asiakasnäkökulmaa varten voi hyödyntää käyttäjäpersoonien luomista, jos kokemusasiantuntijoita ei ole käytettävissä.
Asiakkaan näkökulmaa tuodaan mukaan käyttäjäpersoonilla, joiden alkuperäinen malli löytyy innokylästä. Olemme soveltaneet omaa käyttötarkoitustamme varten erityyppisen käyttäjäpersoonapohjan, jotta se soveltuisi kuvaamaan paremmin hoitoketjun asiakkaita.
Kehittämistyössä on tunnistettu, että vaikuttavuusperusteisen ohjauksen käytäntöön jalkauttaminen vaatii sekä selkeän rakenteen, että käytännönläheisiä työkaluja. Tämän vuoksi toimintamallista on pyritty luomaan mahdollisimman käytännönläheinen ja helposti lähestyttävä. Siksi mallissa ei sekmentoida koko väestöä vaan pyritään pääsemään ketterästi liikkeelle pienempien kokonaisuuksien kautta.
Toimintamallia testataan ensin alaselkäkipupotilaan hoitoketjussa tammi-helmikuussa 2025. Määrittelytyössä on palvelutuotannon puolelta mukana perusterveydenhuollosta lääkäri ja kolme fysioterapeuttia (kaksi eri toimipistettä) sekä erikoissairaanhoidosta neurokirurgi ja fysiatri. Aikaresurssia heiltä tarvitaan 8x2h työpajoihin, sekä lisäksi 1-2h muuta työskentelyä (sisältäen mm. palautteen anto, lopputuloksen arviointi). Testauksen aikana käydään läpi ennalta määritelty työpajasapluuna, jonka jälkeen arvioidaan lopputulos. Työikäiset alaselkäkipupotilaat ovat selkeä kohderyhmä, joiden palvelupolku on helposti hahmotettava.
Toisena testikohteena on nuorten ja aikuisten masennus- ja ahdistuspotilaiden hoitopolku, joka edustaa kompleksisempaa kokonaisuutta. Tässä hoitoketjussa palvelutuotannosta osallistetaan suurempi joukko toimijoita (mm. perusterveydenhuollon miepä-hoitajia, yleislääkäreitä, erikoissairaanhoidon psykiatreja, sosiaalityöntekijöitä ja kouluterveydenhoitaja). Heidän kanssaan pyritään käymään läpi sama määrittely työ 8X2h työpajojen muodossa, jotta nähdään soveltuuko toimintamalli myös kompleksisimmille kohderyhmille.
Kokeilun tavoitteena on selvittää kuinka hyvin työpajamalli soveltuu vaikuttavuustavoitteiden ja mittareiden määrittelyyn sekä selvittää organisaatiossa olevia esteitä, jotka ratkaisemalla toimintamallin tuotos on mahdollista implementoida käytäntöön.
Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelmassa kuvataan vaiheet, joiden avulla hoitoketjulle voidaan määritellä konkreettisia tavoitteita ja mittareita, jotka pohjautuvat koko hoitoketjulle asetettuun visioon/päätavoitteeseen. Tämän lisäksi palvelun järjestäjä miettii ohjauskeinoja, joilla voi tukea tavoitteiden toteutumista (kts. liitteenä kuva vaikuttavuusperusteisen ohjauksen prosessin vaiheet)
Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelma on tarkoitus määritellä yhteistyössä palvelutuotannon toimijoiden kanssa. Tämän vuoksi on kehitetty työpajarakenne, jolla palvelutuotannon toimijat voidaan osallistaa suunnitelman määrittelyyn. Koska mallissa on tarkoitus huomioida myös asiakasnäkökulma, tulee ensimmäisessä vaiheessa (päätavoitelauseen määrittely) hyödyntää kokemusasiantuntijoita, tai heidän puuttuessa käyttäjäpersoonia.
Lopuksi palvelunjärjestäjän näkökulmasta mietitään erilaisia ohjauskeinoja, joilla palveluntuottajia voidaan ohjata kohti päätavoitetta.
Huom! Katso tarkemmat tiedot työpajojen sisällöistä ja työpajojen pohjustusmateriaaleista liitteinä olevista PP-tiedostoista.
Kuva
Toimintamallia on helpointa soveltaa hoitoketjuihin, joista on tehty organisaatiossa palvelu-/hoitoketjukuvaus.
Pilottien jälkeen on huomattu, että vaikuttavuusperusteisen ohjauksen suunnitelman luomiselle olisi hyvä tulla aloite organisaation käytännöntoimijoilta, jolloin työpajojen sisältöä ja suunnitelman jalkauttamista suunniteltaisiin yhteistyössä palvelutuotannon kanssa.
Toimintamallissa suunnitelma kuvataan koko palvelu-/hoitoketjun näkökulmasta, jolloin jalkauttamiseen tarvitaan prosessille nimetty vastuutaho. Käytännössä jalkauttaminen ei onnistu, jos organisaatiossa ei pystytä yhtenäistämään tiedonkeruuta, kirjaamista ja priorisoiman kehittämistä koko palvelu-/hoitoketjun näkökulmasta. Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen käytäntöön viemiseen tarvitaan suunnitelman lisäksi myös taho, joka ylläpitää ohjauskeinoja ko. palvelu-/hoitoketjun näkökulmasta.
PROM-mittarit (Patient-reported outcome measures) ovat usein keskeinen osa vaikuttavuuden mittaamista, joten suunnitelmassa määriteltyjen mittareiden laajamittainen käyttöönotto vaatii myös sähköisen kyselyjärjestelmän ja mahdollisuuden nostaa järjestelmän avulla kuvattuja tietoja organisaation raporteille.
Toimintamallin pilotoinnin aikana on pystytty määrittelemään keskeisten asiakasryhmien palvelu-/hoitoketjuille koko prosessin näkökulmasta yhteisiä mittareita, mukaanlukien soveltuvat PROM-mittarit. Suunnitelmien käytäntöön viemisessä on kohdattu haasteita, sillä tarvittavia vastuutahoja ei organisaatiossa ole määritetty. Lisäksi tiedonkeruussa tarvittavan PROM-kyselyjärjestelmän käyttöönotto tapahtuu vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Pilotissa määriteltyjä ohjaussuunnitelmia on kuitenkin pystytty jo hyödyntämään mm. prosessimittareihin perustuvan raportoinnin rakentamisessa ja kehittämistoimien suunnittelussa.
Vaikuttavuusperusteisen ohjauksen määrittelytyöpajoihin osallistuneilta pyydettiin palauttetta pilotin jälkeen. Pääpiirteissään työskentelytavan parhaana antina nähtiin moniammatillinen ja koko prosessin poikkileikkaava yhteistyö ja kokonaisuuden kannalta kaikki työvaiheet nähtiin tärkeinä. Vaikka työpajojen toteutuksesta ja toimintamallista kerätty palaute oli positiivista (NPS +58, työvaiheiden arvioinnin keskiarvo 4,5 asteikolla 1-5), nähtiin hyötyä suhteessa työaikaan pystyttävän arvioimaan vasta sitten, kun nähdään saadaanko suunnitelma implementoitua käytäntöön tulevaisuudessa.
Palaute viimeisimmän pilotin osalta liiteenä.