Uutta toivoa syömishäiriön hoitoon
Uutta toivoa syömishäiriön hoitoon
Syömishäiriöiden perhepohjainen hoito on sekä kustannustehokasta että tutkitusti vaikuttavaa. Sekä kokemus- että tutkimustietoon pohjautuvalla LS ED-mallilla koulutetaan ammattilaisia ja perhettä tukemaan sairastunutta New Maudsleyn mallin mukaan.
Toimintamallin nimi
Syömishäiriöiden perhepohjainen hoito on sekä kustannustehokasta että tutkitusti vaikuttavaa. Sekä kokemus- että tutkimustietoon pohjautuvalla LS ED-mallilla koulutetaan ammattilaisia ja perhettä tukemaan sairastunutta New Maudsleyn mallin mukaan.
LivingSkills ED-palvelu yhdistää ammattilaisten koulutuksen, digitaaliset työvälineet ja perheenjäsenten verkkovalmennuksen syömishäiriön voittamiseksi.
Syömishäiriöt ovat vakavia ja tappavia sairauksia. Perinteisillä menetelmillä vain joka toinen potilas paranee (Keski-Rahkonen ym. 2007). Anoreksiaa sairastavien kuolleisuus on kuusinkertainen verrattuna samanikäisiin nuoriin (Suokas ym. 2013). Suomessa runsaasti hoitoa saaneen syömishäiriöpotilaan kokonaishoitohoitokustannus erikoissairaanhoidossa oli yli 110 000 euroa (Silen ym. 2016).
Uudet vaikuttavat hoitomuodot parantavat syömishäiriön ennustetta, sekä vähentävät syömishäiriöiden kustannuksia ja läheisten kokemaa kuormitusta. Ravitsemustilan korjaantuminen on edellytys toipumiselle. Ilman ravitsemustilan korjaantumista ei synny sairaudentuntoa. Aliravitulla sairastuneella ei ole myöskään voimavaroja ratkoa sairastumiseen liittyviä ongelmia. Sairaus vaikuttaa myös perheen vuorovaikutukseen, kun perheenjäsenet voivat alkaa mukautua syömishäiriön vaatimuksiin.
LivingSkills ED -toimintamalli sai alkunsa toimintamallin kehittäjän omakohtaisesta kokemuksesta lapsen sairastuessa rajoittavaan syömishäiriöön. Äiti alkoi etsiä tietoa siitä, miten hän voisi auttaa lastaan ja tutustui Englannissa kehitettyyn Mausdleyn perhepohjaiseen hoitoon. Perhepohjainen hoito auttoi sairastunutta nuorta toipumaan.
New Maudsley -menetelmä on kehitetty perhepohjaisesta hoidosta lisäämään läheisten ymmärtämystä ja auttamistaitoja. Yksilökeskeisessä hoitomallissa perheet eivät ole aina saaneet riittävästi tukea ja ohjausta sairastuneen kanssa toimimiseen. Lapsen tai nuoren sairastumisen syynä on saatettu toisinaan jopa pitää vaikeaa perhetilannetta. New Maudsley-menetelmän ytimessä on perheenjäsenten näkeminen voimavarana. Perhe ottaa vastuun sairastuneen ravitsemuskuntoutuksesta avohoidossa. Ammattilaiset valmentavat syömishäiriöön sairastuneiden perheenjäseniä auttamaan sairastunutta taistelemaan syömishäiriötä vastaan.
Kehittäjä alkoi kirjoittamaan Maudsley-perheet -blogia yhdessä toisen äidin kanssa auttaakseen myös muita vanhempia, sekä ylläpitämään vanhempien tukiryhmää. Myös toisella kehittäjällä on omakohtaista kokemusta oman lapsen rajoittavasta syömishäiriöstä ja lisäksi pitkä ammatillinen kokemus syömishäiriön hoidosta perinteisin menetelmin psykiatrisella osastolla.
Jotta malli saataisiin leviämään myös hoitoyksiköihin, kehittäjät alkoivat tarjoamaan koulutusta ja validoituihin tutkimuksiin pohjautuvia digitaalisia asiakassuhteen työkaluja ammattilaisten tueksi ja toimintamallin jalkauttamiseksi hyvinvointialueille. Lisäksi kehitettiin omat verkkovalmennukset perheille ja sairastuneille yhdessä kokemuskouluttajien kanssa. Sekä ammattilaisten verkkovalmnnus että perheille ja sairastuneille kohdennetut verkkovalmennukset sisältävät kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroja, joissa he kertovat omista kokemuksistaan sairastuneena tai perheenjäsenenä.
Tästä kokonaisuudesta syntyi LivingSkills ED-palvelu, joka tarjoaa kokonaisvaltaista tukea New Maudsley - menetelmän käyttöönottoon. LivingSkills ED- palvelu auttaa integroimaan uudet, tutkitusti tehokkaat menetelmät helposti ja kustannustehokkaasti osaksi syömishäiriötä hoitavan organisaation omaa toimintaa.
LivingSkills ED-palvelu sisältää:
- Ammatillisen täydennyskoulutuksen työntekijöille 13 moduulin verkkovalmennuksena
- Kolmen kerran menetelmäsparrauksen kurssilla opittujen asioiden syventämiseksi
- Digitaaliset LivingSkills ED-työvälineet motivoivaan hoitosuhteeseen ja läheisten tukemiseen
- LivingSkills ED -taitovalmennuksen verkkovalmennuksena hoitoyksikön syömishäiriöön sairastuneiden asiakkaiden läheisille
- Nitistä nälkä- verkkovalmennuksen syömishäiriöön sairastuneille tai sairastumisriskissä oleville asiakkaille tai potilaille
- Menetelmätyönohjauksen koulutuksen jälkeen mallin jalkauttamiseksi.
Vuonna 2021 julkaistun väitöstutkimuksen mukaan 18 prosenttia naisista ja 2,4 prosenttia miehistä oli kärsinyt syömishäiriöstä varhaisaikuisuuteen mennessä. (Silen 2021). Pandemian aikana tilanne pahentui radikaalisti: Syömishäiriöiden määrä kasvoi korona-aikana useissa länsimaissa selvästi, jopa kaksin- tai kolminkertaiseksi verrattuna aikaan ennen pandemiaa (Häkkinen 2022).
THL:n tilastojen mukaan 31.12.2022 alle 23-vuotiaista psykiatriseen erikoissairaanhoitoon lähetetyistä 28 % oli odottanut hoitoon pääsyä yli 3 kuukautta. Mitä kauemmin syömishäiriön hoito viivästyy, sen suurempi riski on somaattisista komplikaatiosta ja syömishäiriön kroonistumisesta, ja sitä huonompi on ennuste.
Yhteiskuntamme resurssit eivät riitä vakavien rajoittavien syömishäiriöiden hoitamiseen, mikäli syömishäiriöitä hoidetaan perinteiseen tapaan, koska hoito on sekä kallista, laitospainotteista että tehotonta. Ammattilaisilla ei ole ollut riittävästi tietoa eikö osaamista uusista, tehokkaammista menetelmistä, joilla he voisivat tukea sairastunutta ja hänen perhettään. Työntekijät ovat uupuneet ja turhautuneet, jos hoito ei kovasta yrittämisestä huolimatta tehoa. Mikäli perhe ei saa riittävää tukea eikä osaa auttaa sairastunutta, perheenjäsenet uupuvat ja ovat vaarassa sairastua masennukseen tai menettää toimintakykynsä. Nuoria ihmisiä kuolee tai menettää työkykynsä.
Tilanne on kuitenkin parantumassa uusien hoitosuositusten myötä, jossa perheet otetaan mukaan sairastuneiden hoitoon ja hoito tapahtuu perheiden tuella avohoidossa. Jotta uudet suositukset toteutuvat, tarvitaan kustannustehokkaita menetelmiä, joilla perhepohjainen hoitomalli saadaan jalkautettua hoitoyksiköihin.
Asiakasymmärrystä on lisätty tekemällä tiivistä yhteistyötä sekä Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n kokemusasiantuntijoiden kanssa, että syömishäiriötä hoitavien ja tutkivien ammattilaisten kanssa. Nitistä nälkä-verkkovalmennus syömishäiriöön sairastuneille on kehitetty yhdessä sairaudesta toipuneen kokemusasiantuntijan kanssa.
Nälkiintyminen vaikuttaa tutkitusti psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen toimintakykykyyn, käyttäytymiseen ja sairaudentuntoon. Yhden perheenjäsenen sairastuminen syömishäiriöön vaikuttaa koko perheeseen. Sairaus ei näy vain ruokapöydässä, vaan se kontrolloi, manipuloi ja kaventaa kaikkea elämää.
Jotta läheiset kykenevät auttamaan läheistään ja ottamaan vastuun sairastuneen ravitsemuskuntoutuksesta, heitä täytyy valmentaa ja ohjata. Vaikka sairastuminen ei ole perheen vika, jotkut perheenjäsenten luontaiset tavat regoida tilanteesen voivat ylläpitää syömishäiriöoireilua ja hidastaa toipumista. Hyödyttömillä reaktiomalleilla perheenjäsenet myös uuvuttavat itsensä. Usein kyse on taitopuutteista. Ja taitojahan voi aina oppia. Perhe voi oppia uusia sairastuneen auttamisen taitoja ja sairastunut voi oppia uusia tervehtymiseen tarvittavia taitoja. Kun perhe oppii uusia parempia tapoja reagoida syömishäiriöön, toipuminen tehostuu ja perherauha palaa.
Ammattilaisten menetelmäkoulutus tapahtuu itsenäisenä opiskeluna verkkokurssialustallamme. Asiantuntijakoulutuksessa on kouluttajana 8 syömishäiriöiden hoidon ammattilaista sekä kokemuskouluttajia. Ammattilaisten kouluttautuminen sujuu joustavasti omaan tahtiin työvuoroista, lomista tai muista poissaoloista riippumatta. Opittua syvennetään verkkopalaverina toteutettavina livesparrauksina ja tarjoamme mahdollisuutta myös menetelmätyönohjaukseen koulutuksen jälkeen.
Myös perheenjäsenten taitovalmennus tapahtuu itsenäisenä opiskeluna verkkokurssialustallamme. Mahdollisuus integroida läheisten taitovalmennus verkkovalmennuksena hoitoyksikön omaan toimintaan säästää työntekijäresursseja ja vahvistaa perheenjäsenten taitoja. Videoluentoina tapahtuva itsenäisesti opiskeltava verkkovalmennus sisältää psykoedukaatiota syömishöiriöistä, konkreettisia neuvoja haastaviin tilanteisiin, digityövälineillä toteuttavia itsearviointeja ja välitehtäviä sekä keskustelumahdollisuuden, jolloin on mahdollista saada myös vertaistukea.
Nitistä nälkä: Toivoa syömishäiriön selättämiseen on self-help-verkkovalmennus, jonka avulla jo sairastuneita tai sairastumisriskissä olevia voidaan motivoida avun hakemiseen tai vastaanottamiseen.. Koulutus pohjautuu MinnieMaud-menetelmään. MinnieMaud (MM) menetelmä on kehitetty anoreksia-, bulimia- ja ortoreksiapotilaille. MinnieMaud pohjautuu Minnesota-tutkimukseen (“Minnie”) sekä Maudsley-lähtöisyyteen (“Maud”).
Digitaaliset työvälineet säästävät resursseja, kun työntekijä voi lähettää kutsun itsearvioinnin tekoon etukäteen ennen asiakkaan tai perheen tapaamista. Helppokäyttöinen digitaalinen työväline auttaa tunnistamaan taitoja ja taitopuutteita ja sillä voidaan tehdä myös henkilökohtainen taitovalmennussuunnitelma.
ED-palvelupaketin kustannus 30 hengen työryhmälle ja heidän asiakkailleen neljäksi vuodeksi maksaa noin puolet siitä summasta, jota yhden sairastuneen hoito maksaa yhteiskunnalle.
Vaikuttavuuden mittaamisen välineet
Asiakaskohtaista muutosta (sairastuneiden toipumista ja perheenjäsenten voimaantumista) voidaan seurata kehitetyillä digitaalisilla työvälineillä. Talousvaikutuksia voidaan seurata vertaamalla asiakas- ja organisaatiokohtaisia kuluja aikaan ennen perhepohjaisen menetelmän käyttöönottoa. Hoitomallin tehokkuutta voidaan mitata mm. seuraamalla hoitoaikoja ja relapsien määrää.
Toimintamallin levinneisyys
Toimintamallin kehittäjä LT Reita Nyberg on yksi perhepohjaisen hoidon uranuurtajista ja kehittäjistä Suomessa, ja osallistunut useamman syömishäiriötä koskevan tieteellisen artikkelin julkaisemiseen sekä asiantuntijan roolissa Syömishäiriön Käypä Hoito-suosituksen laatimiseen.
Olemme kouluttaneet jo n. 1100 ammattilaista 8 eri hyvinvointialueelta mm. Tampereen kesäyliopistossa, yliopistosairaaloissa ja verkkoalustalla. LivingSkills ED-palvelupaketti on ollut käytössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella vuodesta 2023.
Perheiden taitovalmennuksiin on osallistunut n. 850 perheenjäsentä. Vanhempien taitovalmennuksia on järjestetty sekä verkkovalmennuksena että yhteistyössä Syomishäiriöliiton kanssa. Valmennusten NPS: 94,2.
HUS:n mielenterveystaloon on tehty omahoito-ohjelma syömishäiriöön sairastuneen läheiselle. Maudsley-perheen blogilla on 18.2.2026 yhteensä 289 209 sivun näyttöä.
Uudessa Käypä hoito-suosituksen keskeinen sanoma on, että läheisten (alaikäisillä huoltajien) mukaan ottaminen hoitoon on keskeistä erityisesti lapsilla ja nuorilla (perhepohjainen hoito).
Palautetta toimintamallin käytöstä:
Palaute ammattilaisilta:
- "Käsitykseni ravitsemustilan korjaamisen ensisijaisuudesta vahvistui. Somatiikan lääkärinä tämä oivallus palvelee arkityötä valtavasti. Tiedän mihin tulee tähdätä ja olen saanut keinoja päästä tavoitteeseen. Olen suorastaan ymmälläni siitä, kuinka hienosti kesällä ja syksyllä hoitoomme tulleiden nuorten ravitsemustila on korjaantunut vanhempien saatua selkeän ohjeen huolehtia nuoren syömisestä. Vaikutelma on, että ainakin ravitsemustila alkaa korjaantua paljon napakammin kuin vielä muutama vuosi sitten sairastuneilla, joiden ravitsemustilan korjaantumiselle ei asetettu yhtä napakoita tavoitteita, eikä vanhempia ohjattu tästä näkökulmasta riittävästi."
- "Koulutus oli monipuolinen ja antoi hyvät valmiudet perhepohjaisen hoidon toteuttamiseen. Luennoijat olivat osaavia ja materiaalit käyttökelpoisia.”
- ” Oli hienoa, että luennoitsijoina oli niin ammattilaisia kuin kokemusasiantuntijoitakin. Sain paljon uutta tietoa ja varmuutta omaan työskentelyyni. ”
- ”Suurin oivallus oli, että vanhemmat tarvitsevat valtavasti oppia ja tukea, jotta pystyvät auttamaan lastaan paranemisessa.”
- ”Verkkokoulutus on kätevä, koska sen voi tehdä milloin vain.”
Kokemuksia työkalujen käytöstä:
- ”Hyödynnän työkalua syömishäiriöön sairastuneiden potilaiden läheisten kanssa työskentelyssä. Koen, että tämän kaltaiset kysymyspatteristot ovat oiva keskustelun aloitus ja laittaa myös läheisiä pohtimaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan.”
- "Työkalu on auttanut vanhempia tunnistamaan omat käyttäytymisensä, jotka mahdollistavat syömishäiriön, kuten nalkuttamisen, syömishäiriökäyttäytymiseen sopeutumisen ja vaikeista tilanteista vetäytymisen.”
-
”Kävin juuri hoitoon ohjautuneen nuoren kanssa läpi Nälkiintymisen merkkejä ja nuori lähti tässä tilanteessa aika avoimesti kertomaan oireistaan ja tunnisti hyvin paljon asioita listalta omaan tilanteeseen sopivaksi. Saimme työvälineen avulla keskustelua asioista, mihin nuori itse toivoisi muutosta. Työvälineen avulla keskustelu sujui mielestäni hyvässä yhteistyössä, vaikka nuori itse ei omasta terveydentilasta huolissaan ollutkaan. Tässä yhteydessä oli kuitenkin hyvä herätellä nuorta syömishäiriön vakavuudesta ja millaisia riskejä syömishäiriöoireilu tuo tullessaan.”
Palaute perheiltä:
"Tämä kurssi antoi minulle kaiken tarvittavan todellisiin tilanteisiin ja sopivina paloina. Antoi toivoa paranemisesta!.”
” Perhepohjainen hoito ei toimi ilman vanhempien valmentamista. Käymme koulutusmateriaaleja läpi hyvin usein. Saimme toivoa, emmekä tunteneet itseämme tuomituiksi.”
"Toivon, että jokainen vanhempi ohjattaisiin tällaiseen valmennukseen ensimmäisestä tapaamisesta lähtien. Sain enemmän apua tästä kuin mistään terveydenhuollon käynneistä."
"Huippukoulutus ja -materiaalit! Paras apu tähän mennessä. Toivon, että koulutus on kaikkien saatavilla. Todella tärkeää. Paikkariippumaton apu, kun sitä tarvitsee ja sinulla on aikaa.”
"Tämä kurssi oli mahtava! Esimerkit hyvistä ja huonoista tavoista keskustella sairastuneen kanssa olivat erittäin tärkeitä, ja juuri sitä mitä tarvitsin koulutuksesta.”
Tutkimustietoa perhepohjaisen hoidon vaikuttavuudesta:
Taitovalmennus vähentää syömishäiriötä ylläpitävää käyttäytymistä kotona ja helpottaa perheen taakkaa. Se myös vähentää sairastuneen syömishäiriöoireilua (Sepúlveda ym. 2019.)
Menetelmän hyötyjä on nopeampi painon korjaantuminen, joka parantaa hoidon ennustetta huomattavasti 30 %:sta 80 %:iin (Robin et ai. 1999).
Sairastuneet voidaan hoitaa entistä useammin avohoidossa, jolloin sairaalahoidon tarve vähenee 56 % (Hughes et al. 2014). Tällä saadaan 50 % kustannussäästöt (Agras et al. 2014).
Myös hoidon tulokset ovat kolme kertaa kestävämpiä kuin vanhoilla käytännöillä: sairauden uusiutumisriski on 74 % pienempi hoidon jälkeen kuin yksilöterapiaan perustuvilla menetelmillä (Lock et al. 2010).
Hoito on kustannustehokasta: Perhepohjaisen hoidon kustannus per vältetty sairastamisvuosi on kymmenesosa yksilöterapian kustannuksista (Le et al. 2017).
Kansikuva
