Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Työttömät eivät osaa hakeutua riittävässä määrin heille tarjolla oleviin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuten työttömän terveystarkastukseen.
Työttömille tietoa terveystarkastuksista jalkauttamalla
Tiivistelmä
Levittämällä tietoa työttömän oikeudesta terveystarkastukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja tarjoamalla ohjausta palveluihin hakeutumiseen voidaan ennaltaehkäistä sairauksien syntyä, pitkittymistä tai pahenemista sekä ohjata työttömiä tarvittaessa hoitoon.
TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN
Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Toiminta tapahtuu matalan kynnyksen toimipaikoissa kuten työttömien yhdistyksissä. Toiminta kytkeytyy sote-alan palvelujärjestelmään, jolla on vaikutusta työttömien terveyteen ja hyvinvointiin. Toimintaa voi järjestää myös kansalaisjärjestöjen tiloissa.
Toiminta on suunnattu etenkin yli 30-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille ja ikääntyneille sekä huono-osaisille ja vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville työttömille. Toimintaa on matalan kynnyksen toimipaikoissa ympäri Suomen, erityisenä kohderyhmänä ovat ruokajakelussa käyvät ihmiset. Toiminta on suunnattu myös kohtaamispaikkojen työntekijöille ja vapaaehtoisille.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Parantaa työttömien ohjautumista sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin ja vahvistaa heidän osallisuuttaan, elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä. Kehittää malli, jossa kansalaisjärjestöjä voidaan hyödyntää terveystarkastuksista ja sosiaalipalveluista tiedottamisessa ja niihin ohjaamisessa sekä elämänmuutoksiin kannustamisessa. Kehittää yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten välillä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Palveluohjausta saaneiden ja infotilaisuuksiin osallistuneiden määrä sekä työttömän terveystarkastukseen hakeutuneiden määrä. Yhdistysten kiinnostus ja osaaminen jäsentensä terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen ja oman paikallisen yhteistyön kehittämiseen. Hyvien toimintatapojen ja käytäntöjen leviäminen.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
TIETOA JA OHJAUSTA JALKAUTTAMALLA
Palveluohjaajat jalkautuvat työttömien yhdistyksiin sekä EHYT ry:n Elokolo-tiloihin ja muihin matalan kynnyksen kohtaamispaikkoihin, kuten ruokajakeluihin järjestämään infotilaisuuksia työttömien terveystarkastuksesta ja antamaan henkilökohtaista palveluohjausta. Henkilökohtainen ohjaus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että keskustellaan terveydestä, mahdollisista talousongelmista tai ohjataan sosiaalietuuksien hakemisessa. Käynnillä voidaan myös mitata verenpaine.
Palveluohjaajat kouluttavat yhdistystoimijoita puheeksi ottamisessa ja palveluihin opastamisessa. Toiminta vahvistaa työttömien tietoisuutta oikeuksistaan ja mahdollisuuksia hakeutua palveluihin.
Toimintamallin ydinsisältö
Levittämällä tietoa työttömän oikeudesta terveystarkastukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja tarjoamalla ohjausta palveluihin hakeutumiseen voidaan ennaltaehkäistä sairauksien syntyä, pitkittymistä tai pahenemista sekä ohjata työttömiä tarvittaessa hoitoon.
TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN
Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.
Toimintamallin aikaansaama muutos
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET
- Osallisuus omassa elämässä
- Osallisuus vaikuttamisen prosesseissa
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
Toiminta lisää osallisuutta omassa elämässä lisäämällä tietoa oikeudesta terveystarkastuksiin, tarjoamalla palveluohjausta palvelutarpeen selvittämiseksi ja kannustamalla omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Kuntalainen on myös tullut tutuksi palvelujärjestelmässä. Jalkautumisen kautta ammattilaiset ovat saaneet työhönsä tiedollista tukea, mikä vahvistaa heidän osallisuuttaan omasta työstään. (1)
Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:
- Pitkään työttömänä olleiden työllistymisen tuki (Thl.fi)
- Kohti osallisuutta ja aktiivisuutta tukevaa sosiaaliturvaa – perustoimeentulon turvan ja palvelujen on tuettava toisiaan (Thl.fi)
ARVIOINTI (PDF-LIITE)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Sokran arvio toimintamallista Työttömille tietoa terveystarkastuksista jalkauttamalla 11.6.2019 (pdf 443 kt)
Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset
Hankkeen aikana tehtiin 205 käyntiä yli 60 paikkakunnalle. Hankkeeseen osallistui 598 pitkäaikaistyötöntä, jotka saivat henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Arviolta 40 % tavatuista työttömistä hakeutui terveystarkastukseen palveluohjaajan tapaamisen jälkeen.
Tieto työttömän oikeudesta maksuttomaan terveystarkastukseen saavutti hankeosallistujien lisäksi yli 2000 työtöntä. Tietoa levitettiin palveluohjauksen lisäksi avoimissa infotilaisuuksissa, joita järjestettiin osana hankekäyntejä. Tilaisuuksissa tavoitettiin työttömien lisäksi yhdistysväkeä sekä paikallisia yhteistyö- ja sote-toimijoita, jotka välittivät tietoa edelleen omissa verkostoissaan. Kansalaisjärjestöyhteistyöhön kehitettiin kolme toimintamallia.
Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus
Työttömien kasvanut tietoisuus oikeudestaan maksuttomaan terveystarkastukseen sekä muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin lisää tasavertaisuuden tunnetta ja sitä kautta voimaannuttaa ja voi vahvistaa osallisuutta. Palveluihin pääsy ja niistä saatava hyöty tukee elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä. Toiminta on vakiintunut osaksi nykyistä Työttömien Keskusjärjestön Terveyttä työttömille -toimintaa.
Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
Täydentyy
Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
PELKKÄ TIETO EI RIITÄ
Kun terveystarkastukseen ohjataan TE-toimistosta, on mahdollista että terveystarkastus koetaan sanktiona tai siihen kohdistetaan epäilyksiä. Henkilöllä on saattanut olla negatiivisia kokemuksia terveyspalveluista. Pelkkä tieto palveluista ei aina riitä, vaan tarvitaan aktiivisempaa tukea, kuten keskustelua ja kannustamista. Rinnallakulkija voi auttaa palveluihin hakeutumisessa ja motivoida asiakasta itse vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa.
Kaikkia työttömiä ei tavoiteta TYP:n ja TE-toimiston avulla, jolloin on tärkeää jalkautua paikkoihin, joissa voi kohdata terveysneuvontaa ja palveluohjausta tarvitsevia henkilöitä. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi ruokajakelut.
Terveyspalvelujen käyttöä saattavat rajoittaa myös asiakasmaksut. Maksua voidaan kuitenkin alentaa tai jättää se perimättä maksukyvyttömyyden vuoksi asiakasmaksulain 11 pykälään nojaten. Tätä mahdollisuutta ei tunneta kovin hyvin, eikä sitä sovelleta riittävän laajasti terveydenhuollossa. Soveltamisen käytännöt vaihtelevat.
TYÖTTÖMÄN TUNTEMUS
Työttömän tarpeita ei välttämättä osata tunnistaa palvelujärjestelmässä. Asiakkaiden ongelmat ovat usein monisyisiä ja kasautuneita, eikä niitä voida ratkaista yhdellä vastaanottokäynnillä. Vastaanottoajan tulisi olla riittävän pitkä, jotta tilannetta ja tarpeita voitaisiin käsitellä kattavasti ja asiakas kokisi voivansa nostaa esille vaikeatkin asiat.
Yhdistystoimijoiden kouluttaminen ja yhteistyön rakentaminen paikallisten sosiaali- ja terveydenhuollon, Kelan ja TE-palvelujen työntekijöiden kanssa edistää työttömän kuntalaisen tarpeiden ja tilanteiden tuntemusta. Verkostotapaamisissa työttömien tarpeita ja palveluun pääsyn esteitä tai katkoksia on tehty julkisille palveluille tutuimmiksi.
SUJUVAT PALVELUPOLUT, RINNALLAKULKEMINEN JA TYÖTTÖMIEN EDUSTUS
Palvelupolkujen tulisi olla sujuvia. Jatkopolkujen suunnittelussa ja etuuksista neuvottaessa tarvitaan monialaista tietoa ja sektorit ylittävää osaamista ja voidaan myös toimia ”saattaen vaihtaen ”.
Palvelujärjestelmässä voidaan hyödyntää esimerkiksi sosiaalityöntekijän ja terveydenhoitajan työparityöskentelyä. Voidaan myös hyödyntää erilaisia joustavia yhteistyökäytäntöjä (esimerkiksi yhteinen kalenteri, säännölliset soittoajat ja mahdollisuus Skypen käyttöön). Viranomaisten tiedotustilaisuuksia asiakkaille voidaan järjestää kansalaisjärjestöjen tiloissa. Eri palveluissa on myös mahdollista ottaa käyttöön asiakasvastaava, rinnallakulkija tai opastaja. Esimerkiksi Helsingissä on toiminut Fattaluuta-nimellä Stop Huumeille ry:n vertaisia, jotka auttavat palveluissa asioinnissa.
TE-palveluilla ja kunnalla voisi olla yhteyshenkilö ja TE-toimistoihin voisi tulla palveluohjaajan toimi, työttömien asiamies tai vastaava. Tampereella on ollut käytössä aiemmassa hankkeessa luotu Omavalmentaja-malli, joka on jäänyt osittain elämään.
Palvelujen kehittämisessä voidaan hyödyntää kokemusasiantuntijuutta tai kehittäjäasiakkuutta. Toiminnassa on myös kehitetty puheeksiottokoulutusta ja yhdistysten vapaaehtoisia on koulutettu puheeksi ottamisessa, rinnalla kulkemisessa, vertaistuessa ja palveluihin ohjaamisessa joillakin yhdistyksen toimipaikoilla.
Mikäli sosiaalityö siirtyy maakunnan tasolle, niin kuntatasolla, hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitopalveluissa voidaan hyödyntää jalkautumista ihmisten tavoittamiseksi.
TOIMINNAN TARVE
TE-toimistot vastaavat työkyvyn arvioinnista ja koordinoinnista. TE-toimistot tavoittavat työttömiksi ilmoittautuneet henkilöt. Työttömäksi ilmoittautuneiden lisäksi on joukko pitkäaikaistyöttömiä, jotka eivät ole aktiivisesti vuorovaikutuksessa TE-toimistojen tai TYP:in kanssa. Pääsy työttömän terveystarkastukseen vaatii joissakin kunnissa lähetteen terveystarkastukseen TE-toimistolta, TYP:ltä tai aikuissosiaalityöstä. Käytäntö rajaa pois henkilöitä, jotka eivät ole viranomaispalvelujen asiakkaina.
Työttömien terveystarkastukset ovat olleet lakisääteisiä vuodesta 2011 alkaen. Laki tunnetaan huonosti, eikä sitä sovelleta riittävän laajasti. Kunnat tiedottavat laista heikosti verkkosivuillaan eikä terveyskeskuksen ajanvarauksessa aina tiedetä siitä. Työttömien Keskusjärjestön havainnot kentältä ja jäsenyhdistyksistä antavat samanlaisen kuvan. Työttömien yhdistykset ovat viestittäneet keskusjärjestölleen tarpeesta tiedottaa terveystarkastuksista kattavammin.
Taustatiedot
Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintamallin tyyppi
Menetelmä
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)