TyöParkki - Työllisyyspalvelua ja -neuvontaa ilman ajanvarausta

Luotu 14.03.2024
TyöParkki - Työllisyyspalvelua ja -neuvontaa ilman ajanvarausta
TyöParkki - Työllisyyspalvelua ja -neuvontaa ilman ajanvarausta

Tiivistelmä

TyöParkki tarjoaa monialaista työllistymisen tukea ja palveluita, jotta asiakkaat työllistyvät ja työnantajat löytävät työntekijöitä. Toimintamalli yhdistää erilaisia työllistymistä edistäviä osa-alueita, kuten työnhakua, koulutusta ja sosiaalista tukea, tarjoten kokonaisvaltaista apua työllistymiseen ja urakehitykseen. Keskeistä on ratkaisukeskeinen asiakastyö ja moniammatillinen tiimityö, jossa löydetään jokaiselle asiakkaalle parhaiten sopivat ratkaisut työllistymiseksi. TyöParkki mahdollistaa monialaisen tiimiorganisaatiomallin sekä työllisyyspalveluiden pidennetyn aukioloajan kokeilun. 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Maahanmuuttajat
Opiskelijat
Paljon palveluita tarvitsevat
Työikäiset
Työttömät

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

TyöParkin esittelysivu
Kuvaus TyöParkin yhteiskehittämisestä (133.92 KB)

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

TyöParkki lähti liikkeelle alkutilanteesta, jossa havaittiin tarve parantaa työllistymistä tukevien palveluiden saatavuutta ja monipuolisuutta. Aiemmin tarjolla olleet palvelut eivät välttämättä vastanneet riittävän joustavasti ja kattavasti yksilöllisiin tarpeisiin, ja oli tunnistettu tarve innovatiivisemmalle lähestymistavalle työllisyyden edistämiseen. TyöParkki kehitettiin vastaamaan tähän tarpeeseen tarjoamalla monialaista asiantuntijuutta samassa paikassa sekä luomalla ketterä ja kynnyksetön ympäristö, jossa asiakkaat voivat helposti saada tarvitsemaansa tukea. Lisäksi haluttiin kerätä kokemuksia monialaisen yhteisöllisesti ohjautuvan tiimin toiminnasta sekä pidennettyjen aukioloaikojen toimivuutta työllisyysalueuudistusta varten.

 

TyöParkki kehitettiin ratkaisemaan työllistymiseen, alanvaihtoon, kouluttautumiseen sekä työllistämiseen liittyviä haasteita tarjoamalla monipuolisia palveluita ja ajanvarauksetonta neuvontaa, jotka tukevat yksilöllisiä tarpeita ja auttavat asiakkaita saavuttamaan työllistymiseen liittyviä tavoitteitaan. Tämä sisältää esimerkiksi työnhakutaitojen kehittämistä, koulutus- ja uraohjausta sekä mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja työllistymisen edistämiseen.

 

Strategisesti TyöParkki liittyy laajempaan kokonaisuuteen, joka keskittyy työllisyyden ja työllistymisen edistämiseen sekä sosiaaliseen hyvinvointiin. TyöParkki on osa paikallista ja alueellista strategiaa, joka pyrkii parantamaan työllisyystilannetta ja tarjoamaan tukea työllistymisen eri vaiheissa oleville henkilöille. TyöParkki  liittyy myös laajemmin valtakunnalliseen strategiaan, pyrkimällä vastaamaan työvoiman tarpeisiin ja edistämään sosiaalista osallisuutta. TyöParkki liittyy lisäksi työllisyysalueuudistukseen, joka tulee voimaan 1.1.2025.

 

TyöParkki kehitettiin vastaamaan työllisyyden edistämisen tarpeisiin ja haasteisiin, joita kohdataan nykypäivän työmarkkinoilla. Toimintamalli pyrkii tarjoamaan ratkaisuja esimerkiksi työttömyyden vähentämiseen, osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseen ja työelämän muutoksiin sopeutumiseen. TyöParkki toimii foorumina, jossa eri organisaatiot ja palveluntarjoajat voivat yhteistyössä yhteensovittaa tarjoamiaan palveluita työllisyyden tukemiseksi. Tämä mahdollistaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan, jossa eri palvelut ja resurssit voivat tukea toisiaan saumattomasti. TyöParkin toimintaa seurataan ja arvioidaan jatkuvasti, arvioiden esimerkiksi palveluiden tehokkuuttta, asiakastyytyväisyyttä ja työllisyystilanteen kehittymistä. Näin voidaan tunnistaa toiminnan onnistumiset ja mahdolliset kehityskohteet. TyöParkin tärkeimmät tavoitteet ovat työllisyyden paraneminen, pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen ja osaavan työvoiman saatavuuden parantuminen.

 

TyöParkki pyrkii luomaan yhteisöllisen toimintaympäristön, jossa eri toimijat yhdistävät voimansa työllisyyden edistämiseksi. Tavoitteena on saavuttaa yhteisiä päämääriä, kuten työllisyystilanteen parantaminen ja taloudellisen hyvinvoinnin lisääminen, riippumatta toimialasta tai organisaatiosta.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Työllisyyspalvelut ovat siirtymässä valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta. Työllisyyspalvelu-uudistuksen tavoitteena on muodostaa palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Työllisyyspalveluiden siirtäminen kuntiin tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita ja toisaalta palveluiden yhteensovittaminen helpottuu kun kunnat tuottavat asiakkaille kohdennettuja ja paikallisiin työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluita. Uudistuksessa huomioidaan myös palveluiden yhdenvertainen saatavuus, kaikista heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien palveluiden sekä kielellisten oikeuksien toteutuminen. 

 

Kunnat ovat sopineet yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta ja kaikki kuntien muodostamat työllisyysalueet ovat olleet tiedossa alkuvuodesta 2024. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille 1.1.2025. Hämeenlinnan kaupunki on valmistellut vastuukuntana työllisyysalueiden valmistelua Kanta-Hämeessä ja on päättänyt muodostaa yhdessä Forssan, Jokioisen, Humppilan, Ypäjän, Tammelan ja Hattulan kanssa TyöHämeen työllisyysalueen. Osana TyöHämeen valmistelua on luotu malli moniammatillisesta tiimiorganisaatiosta, jolla vastataan työllistymistavoitteen saavuttamiseen. Valmisteltavan työllisyysalueen tiimit koostuvat monialaisesta osaamisesta ja tiimien tehtävänä on toimia mahdollisimman lähellä asiakasta ja mahdollistaa joustava muutostilanteiden ennakointi ja reagointi työnantajien rinnalla. 

 

TyöParkki on syntynyt tarpeesta tarjota asiakkaille entistä joustavampaa, saavutettavampaa ja ketterämpää työllisyyspalvelua sekä testata TyöHämeen valmisteluun liittyvää moniammatillista tiimiorganisaatiota. Lisäksi TyöParkissa testataan pidennettyjen aukioloaikojen vaikutusta palveluiden saatavuuteen. TyöParkin toimintaympäristö on tiiviisti kytköksissä työllisyysalueuudistukseen, jonka tavoitteena on parantaa työllisyyttä ja työllistymistä tukevien palveluiden saatavuutta.  TyöParkki kokoaa yhteen eri toimijoita, kuten työvoimaviranomaisia, koulutusorganisaatioita, työnantajia ja muita sidosryhmiä, jotka kaikki ovat keskeisiä työllisyyden edistämisessä. Tällä tavoin toimintamalli tarjoaa monialaisen näkökulman ja mahdollistaa erilaisten resurssien yhdistämisen. Monialaisuus on keskeinen osa TyöParkin toimintamallia, joka mahdollistaa eri alojen asiantuntijoiden yhteistyön ja asiakkaiden saamien palveluiden monipuolisuuden. Tämä monialaisuus tarjoaa asiakkaille laajemman valikoiman tukea työllistymiseen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

 

Ketterät työllistymisen palvelut ovat olennainen osa TyöParkin toimintaa, jolla vastataan nopeasti muuttuviin työelämän tarpeisiin ja asiakkaiden yksilöllisiin tilanteisiin. Kynnyksettömyys on myös keskeinen periaate, joka ohjaa TyöParkin toimintaa. TyöParkki tarjoaa kohtaamispaikan työnhakijoille, työttömille, työnantajille ja eri palveluiden tarjoajille. Se mahdollistaa asiakkaille neuvontaa, ohjausta ja erilaista työelämään liittyvää tukea. TyöParkissa etsitään tarpeenmukaisia ratkaisuja asiakkaan työllistymiseksi ja kokeillaan uusia ratkaisuja työantajien rekrytointitarpeisiin. Työote on monialaista yhteiskehittämistä, joka perustuu avoimuuteen ja ketterään työllistämiseen.

 

TyöParkki sijaitsee Hämeenlinnan keskustassa, kävelykadun varrella helposti saavutettavissa olevassa tilassa ja se on auki keskiviikkoisin klo 10-18.

Asiakkaan näkökulmasta tunnistettiin tarve monipuolisemmille ja joustavammille (ei ajanvarausta, aukioloajat) työllistymisen palveluille, jotka vastaavat yksilöllisiin tarpeisiin. Ymmärrettiin, että asiakkaiden täytyy saada helpommin ja nopeammin tukea työnhakuun, ammatilliseen kehittymiseen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Lisäksi asiakkaiden näkökulmasta haluttiin tukea verkostoitumista ja vertaistukea tarjoavan yhteisöllisen työllistymisympäristön kehittymistä. Toisaalta työnantaja-asiakkaille haluttiin tarjota uusia tapoja löytää työvoimaa. 

 

Työntekijöiden näkökulmasta tunnistettiin tarve kehittää työskentelytapoja ja palveluita vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita sekä halu luoda ympäristö, jossa työntekijät voivat toimia tehokkaasti ja tuottavasti, samalla tarjoten laadukasta tukea asiakkaille. Henkilöstölle tarjottiin myös mahdollisuus kehittää osaamistaan ja työskennellä monialaisessa ympäristössä, joka tarjoaa mahdollisuuksia oppimiseen ja yhteistyöhön eri alojen ammattilaisten kanssa.

 

Hämeenlinnan kaupungin työllisyyspalveluiden sekä tulevan työllisyysalueen TyöHämeen näkökulmasta tunnistettiin tarve tehostaa työskentelyä ja palveluiden tuottamista paremman asiakastyytyväisyyden ja tuloksellisuuden saavuttamiseksi. Työllisyyspalveluiden johdosta saatiin myös tavoite kehittää innovatiivisia ja ketteriä toimintamalleja, jotka vastaavat muuttuviin työllistymisen tarpeisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. TyöParkin avulla voitiin myös vahvistaa organisaation imagoa ja asemaa työllistymisen ja hyvinvoinnin edistäjänä sekä sosiaalisen vastuun kantajana. Yksi tärkeimmistä asetetuista tavoitteista oli testata käytännössä moniammatillista yhteisöllisesti ohjautuvaa tiimimallia.

 

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta TyöParkilla voidaan lisätä työllisyyttä ja vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä tarjoamalla parempia tukipalveluita työnhakijoille ja työelämään palaaville. Ketterällä, nopealla ja joustavalla työllistämisellä ja työllistymisellä voidaan parantaa yhteiskunnan kokonaishyvinvointia ja vähentää sosiaalista eriarvoisuutta tarjoamalla kaikille tasavertaisia mahdollisuuksia työllistymiseen ja hyvinvoinnin edistämiseen. TyöParkki tarjoaa uudenlaisen toimintamallin, jolla voidaan tukea työllisyyttä ja osallisuutta myös erilaisissa väestöryhmissä. TyöParkin kehittämis- sekä organisoitumismalli on monistettavissa myös muualle kuin työllisyyspalveluihin. 

 

Muutoksen tavoitteena on siis vastata näihin erilaisiin tarpeisiin luomalla parempia ja monipuolisempia työllistymisen palveluita, kehittämällä toimivia ja ketteriä työskentelytapoja sekä edistämällä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta työllistymisympäristöissä.

TyöParkin kohderyhmään kuuluvat kaikki Hämeenlinnan seudulla asuvat yli 30-vuotiaat työssä olevat, työttömät työnhakijat, työttömyysuhan alla olevat, alanvaihtajat ja työnantajat. Erityisesti kohderyhmään kuuluvat pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, osatyökykyiset sekä muut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät. Kohderyhmään kuuluvat myös ne, jotka tarvitsevat tukea työllistymiseen tai uuden urapolun löytämiseen.

Sekä työnhakijoiden että työantajien asiakasymmärrys on TyöParkissa tärkeää, ja sitä kehitetään jatkuvasti. Tätä tehdään keräämällä asiakaspalautetta, tekemällä asiakaskyselyitä sekä osallistamalla asiakkaita suunnitteluun. Ensimmäisen vaiheen asiakasymmärrys on hankittu työntekijöiden osaamista hyödyntämällä. TyöParkissa kuunnellaan asiakkaita ja heidän tarpeitaan kartoitetaan jatkuvasti henkilökunnan kanssa.

Asiakkaiden osallistamisen lisäksi on tärkeää, että TyöParkki vastaa myös seudun työnantajien tarpeisiin ja odotuksiin, ja että mukana olevat palveluntuottajat voivat tarjota asiakkailleen merkityksellisiä ja vaikuttavia palveluita työllistymisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kuva TyöParkin toimitilasta Hämeenlinnan ikkunasta
TyöParkki sijaitsee keskeisellä paikalla Hämeenlinnan keskustassa.
Asiakaskokemuskävely
Toimintamallille asetetut tavoitteet

1. Työllistymisen tukeminen: TyöParkin tavoitteena on tarjota monipuolisia ja ketteriä palveluita työllistymisen ja työllistämisen tukemiseksi. Tämä voi sisältää esimerkiksi työnhakutaitojen kehittämistä, uraohjausta, työnhakuvalmennusta ja mahdollisuuksia verkostoitumiseen.

2. Asiakaslähtöisyys: TyöParkissa kuullaan ja huomioidaan asiakkaiden tarpeet ja toiveet entistä paremmin. Tavoitteena on tarjota palveluita ja toimintaa, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja edistävät heidän työllistymistään ja hyvinvointiaan.

3. Monialaisuus: TyöParkissa tarjotaan monialaisia palveluita ja toimintaa, jotka kattavat erilaisia työllistymisen ja hyvinvoinnin osa-alueita. Tämä voi sisältää esimerkiksi terveys- ja hyvinvointipalveluita, koulutusmahdollisuuksia ja sosiaalista tukea.

4. Kynnyksettömyys: TyöParkissa poistetaan erilaisia esteitä ja kynnyksiä työllistymisen tieltä. Tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen palveluita ja toimintaa, jotka ovat helposti saavutettavissa ja jotka tukevat kaikkien osallistumista ja osallistumista.

5. Yhteisöllisyys: TyöParkissa luodaan yhteisöllinen ja kannustava ilmapiiri, jossa kaikki voivat tuntea kuuluvansa ja tulevansa hyväksytyiksi. Tavoitteena on edistää yhteisöllisyyttä, vertaistukea ja sosiaalista vuorovaikutusta, jotka kaikki voivat edistää työllistymistä ja hyvinvointia.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

TyöParkin tavoitteiden mittaaminen ja seuraaminen:

1. Asiakasmäärät: Kävijämäärien seuraaminen

2. Asiakaspalaute: Avoimen asiakaspalautteen kerääminen, fiilismittari sekä systeeminen asiakaskokemuskysely

3. Työllistymisen seuranta: Kävijöiden työllistyminen, kontaktien määrä

4. Osallisuus: Tapahtumiin osallistuvien sidosryhmien ja asiakkaiden määrä

5. Monialaisuus: Työyhteisön monialaisuuden arviointi, työtyytyväisyys

5. Sidosryhmien palaute:  Yhteistyökumppaneiden tavoitteisiin vastaaminen

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin juurruttaminen ja levittäminen osaksi arjen toimintaa vaatii selkeitä tavoitteita, huolellista suunnittelua ja toteutusta. Alla on esitetty esimerkki prosessista, vaiheista ja toimenpiteistä, joilla TyöParkin käytäntöjä ja ratkaisuja voidaan vakiinnuttaa:

1. Suunnittelu:

  • Kartoitetaan organisaation tarpeet ja resurssit toimintamallin juurruttamiseksi.
  • Toimintamallille asetetaan selkeät mitattavat tavoitteet.
  • Laaditaan selkeä suunnitelma toimintamallin käyttöönotosta ja levittämisestä.

2. Valmistelu ja organisointi:

  • Varmistetaan henkilöstön ja sidosryhmien ymmärrys uuden toimintamallin käytöstä ja hyödyistä.
  • Järjestetään tiedotustilaisuuksia ja workshoppeja, joissa esitellään toimintamallin periaatteet ja käytännöt.

3. Pilotointi:

  • Ensimmäinen kokeilu tehdään mahdollisimman nopeasti ensimmäisestä suunnitelutapaamisesta. 
  • Pilotoinnilla testataan toimintamallia käytännössä.
  • Kerätään palautetta ja kokemuksia pilotointivaiheesta ja tehdään tarvittavat muutokset.

4. Resurssien varmistaminen:

  • Toimintamallin voi toteuttaa kokonaan ilman erillistä aika-, henkilöstö- tai raharesursseja.
  • Vaatii henkilöstöltä ja organisaatiolta uuden tavan ajatella ja toteuttaa työtä.
  • Henkilöstölle annettava riittävästi tilaa ja vapautta toteuttaa toimintamalli.
  • Toimintamallia toteutetaan poikkihallinnollisesti. 

5. Viestintä ja markkinointi:

  • Tehdään jatkuvaa viestintää ja markkinointia toimintamallin hyödyistä ja tuloksista.
  • Levitetään positiivisia kokemuksia ja case-esimerkkejä organisaation sisällä ja ulkopuolella.

6. Seuranta ja arviointi:

  • Seurataan toimintamallin käyttöönottoa ja arvioidaan sen vaikutuksia.
  • Kerätään säännöllisesti palautetta ja tehdään tarvittavia muutoksia.

7. Vakiinnuttaminen:

  • Integroidaan toimintamalli osaksi organisaation arkea ja prosesseja.
  • Tarvittaessa tehdään pysyviä muutoksia organisaation rakenteisiin ja käytäntöihin.
  • Jatketaan jatkuvaa kehittämistä ja oppimista toimintamallin vakiinnuttamisen jälkeen.
Kuvassa kaksi miestä istumassa nojatuoleilla.
TyöParkki on helposti lähestyttävä ja keskeinen sijainti helpottaa palveluun hakeutumista.

Toimintamallin ydinsisältö

TyöParkki tarjoaa monialaista työllistymisen tukea ja palveluita, jotta asiakkaat työllistyvät ja työnantajat löytävät työntekijöitä. Toimintamalli yhdistää erilaisia työllistymistä edistäviä osa-alueita, kuten työnhakua, koulutusta ja sosiaalista tukea, tarjoten kokonaisvaltaista apua työllistymiseen ja urakehitykseen. Keskeistä on ratkaisukeskeinen asiakastyö ja moniammatillinen tiimityö, jossa löydetään jokaiselle asiakkaalle parhaiten sopivat ratkaisut työllistymiseksi. TyöParkki mahdollistaa monialaisen tiimiorganisaatiomallin sekä työllisyyspalveluiden pidennetyn aukioloajan kokeilun. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

TyöParkin kehittämisen seurauksena on tapahtunut useita positiivisia muutoksia ja vaikutuksia:

1. Työllisyysasteen nousu: TyöParkin kautta on saatu työllistettyä useita työttömiä ja pitkäaikaistyöttömiä henkilöitä erilaisiin työtehtäviin. Tämä on osaltaan edistänyt alueen työllisyysastetta, taloudellista kehitystä ja lisännyt työntekijöiden tietoa alueen työmarkkinoista ja rekrytoinnista. 

2. Monialaisuuden vahvistuminen: TyöParkissa on toteutettu monialaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä, mikä on lisännyt palveluiden saatavuutta ja laadukkuutta työnhakija-asiakkaiden työllistymiseksi. Esimerkiksi eri alojen ammattilaisten neuvontaa ja ohjausta on voitu tarjota yhden käynnin aikana.  Työntekijät ovat päässeet vahvistamaan omaa osaamistaan osana monialaista tiimiä.

3. Ketterät työllistymisen palvelut: TyöParkin myötä työllistymisen palvelut ovat muuttuneet joustavammiksi ja yksilöllisemmiksi. Asiakkaille on tarjottu räätälöityjä palveluita ja tukea, joka vastaa heidän tarpeitaan ja tilannettaan paremmin kuin perinteiset työllistymispalvelut. Asiakkaille on tarjottu pidennettyjä, virka-ajan ulkopuolella olevia, aukioloaikoja. 

4. Kynnyksettömyyden lisääntyminen: TyöParkin ajanvarauksettomuuden ansiosta kynnys palveluiden käyttöön on madaltunut. Asiakkaat kokevat saavansa ohjausta ja neuvontaa nopeasti, mikä lisää heidän motivaatiotaan ja sitoutumistaan työllistymisen tavoitteluun.

5. Työssä viihtymisen lisääntyminen: TyöParkin monialaisessa työyhteisössä toimiminen on lisännyt yksilöiden osaamista sekä työssä koettua tukea. Asiakkaiden saama palvelu on sujuvaa ja kokonaisvaltaisempaa kun paikalla on monialaisesti osaajia. TyöParkin tunnelma ja ilmapiiri lisää työntekijöiden hyvinvointia ja työssä viihtymistä. 

6. Yhteisön vahvistuminen: TyöParkin myötä alueen yhteisöllisyys ja yhteisölliset verkostot ovat vahvistuneet odotettua enemmän. Tämä johtaa uusiin yhteistyömahdollisuuksiin ja positiivisiin vuorovaikutussuhteisiin eri toimijoiden välillä.

7. Innovaatioiden syntyminen: TyöParkissa tapahtunut yhteiskehittäminen ja ideointi on johtanut odottamattomiin innovaatioihin ja uusiin ratkaisuihin, jotka hyödyttävät laajasti paikallista yhteisöä ja yrityksiä. Tästä esimerkinä kerrottakoon Walk in -rekrytointi, jossa tarjottiin sekä työnhakijoille että työnantajille kohtaamismahdollisuus nopeisiin rekrytointeihin. 

 

Walk in rekryillan esite (382.93 KB)

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallimme voi olla sovellettavissa eri kohderyhmille ja erilaisiin toimintaympäristöihin, mutta sen tehokkuus riippuu kohderyhmän tarpeista ja toimintaympäristön ominaisuuksista. On tärkeää ottaa huomioon kunkin kohderyhmän erityistarpeet ja tarjota räätälöityjä palveluita sen mukaisesti. Toimintamalli on toteutettavissa ilman erillistä lisäresurssointia paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Toimintamallin soveltamiseksi täytyy organisaation asettaa tavoitteet. 

 

Huomioon otettavia asioita. 

1. Henkilöstöresurssit: Henkilöstön sitoutumiseksi on hyvä, että kokeiluun voi ilmoittautua vapaaehtoisesti ja että kehittämistyötä tehdään omaa työtä tuunaten ja  näin luodaan omaan työhön lisää intoa ja iloa. Henkilöstö tuntee itse parhaiten oman työnsä, joten kehittäminen on syvällisempää kun sitä tehdään omiin työtapoihin. 

2. Ajan ja rahan resurssit: Ei tarvita erillistä resurssointia kun toimintamalli toteutetaan matalalla tiimimallilla.

3. Osaaminen ja koulutus: Osallistuville henkilöille tulee antaa tarpeeksi tietoa toimintamallista. 

4. Yhteistyöverkostot: Toimintamallin onnistunut toteuttaminen edellyttää hyviä yhteistyösuhteita eri toimijoiden välillä, kuten työvoimaviranomaisten, koulutusorganisaatioiden, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa.

 

Sudenkuoppia, joita kannattaa välttää, ovat esimerkiksi:

1. Liiallinen byrokratia: Turhien hallinnollisten esteiden luominen voi hidastaa toiminnan tehokkuutta ja hankaloittaa asiakkaiden pääsyä palveluiden piiriin.

2. Heikko viestintä: Puutteellinen tai epäselvä viestintä asiakkaille ja sidosryhmille voi johtaa väärinkäsityksiin ja luottamuksen menettämiseen.

3. Yhteistyön puute: Jos yhteistyö eri toimijoiden välillä ei toimi saumattomasti, se voi vaikeuttaa asiakkaiden palveluiden saatavuutta ja laadukkuutta.

4. Stigma ja ennakkoluulo: Jos toimintamalliin liittyy stigmaa tai ennakkoluuloja, se voi vaikuttaa negatiivisesti asiakkaiden halukkuuteen käyttää palveluita ja saada apua. On tärkeää luoda avoin ja inklusiivinen ilmapiiri, jossa kaikki tuntevat olonsa tervetulleiksi ja arvostetuiksi.

************************************************************************************************

Valitsemani TyöParkki-toimintamalli täyttää useita palkintokriteerejä ja vastaa TerveSos-palkinnon tämän vuoden teemaan "Monialainen asiakas- ja palveluohjaus ehkäisevässä ja edistävässä työssä". Alla on lyhyt vastaus kuhunkin kysymykseen:

1. Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?

TyöParkki-toimintamalli on kattava yhteistyöhanke, johon osallistuu Hämeenlinnan työllisyyden kuntakokeilu, Hämeen TE-toimisto, Kanta-Hämeen hyvinvointialue sekä lukuisia julkisia toimijoita ja yksityisiä palveluntuottajia. Palvelumalli tarjoaa työllistymisen palveluita työantaja- ja työntekijäasiakkaille perinteisten virka-aikojen ulkopuolella, keskiviikkoisin klo 10-18, mikä mahdollistaa laajemman saatavuuden. TyöParkki on vaikuttanut myönteisesti työllistämiseen, lisännyt työntekijöiden ja alueen työmarkkinatietoutta sekä mahdollistanut vapaamuotoisen ideointi- ja kehittämistoiminnan. TyöParkki-toimintamalli on osa TyöHämeen työllisyysalueen valmistelua ja sen avulla on testattu moniammatillista yhteisöllisesti ohjautuvaa tiimimallia. Lisäksi TyöParkki on lisännyt työllisyyspalveluiden kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä luonut tarpeenmukaisia palveluita. Työyhteisön kokema tuki kehittämiseen on parantanut työviihtyvyyttä ja -jaksamista TE-uudistukseen liittyvän epävarmuuden ja valmistelun aikana.

2. Miten toimintamallissanne näkyy TerveSos -palkinnon tämän vuoden teema ja palkintokriteerit?

Toimintamalli vastaa tämän vuoden teemaan korostaen monialaista asiakas- ja palveluohjausta. Se tuo yhteen eri organisaatioita, palvelualueita sekä työnantajia ja on ketterä työllistämisen palvelumalli, joka ennaltaehkäisee pitkäaikaistyöttömyyttä ja vastaa alueen työvoiman saatavuuteen. Toimijoiden vastuut on selkeästi määritelty, ja tiedon kulkua ja hyödyntämistä sekä jatkuvaa toiminnan arviointia ja palvelun edelleen kehittämistä on pohdittu ja toteutettu. Mallin avulla vastataan yhteiskunnan nykyisiin tarpeisiin ja haasteisiin ja sen hyödynnettävyys ja yleistettävyys mahdollistavat sen käytön muuallakin, mikä tekee siitä arvokkaan ehdokkaan TerveSos-palkinnon saajaksi.

Tätä mallia voi soveltaa myös alasta riippumatta monialaiseen tiimiorganisaatioon. Kehittäminen on ollut yhteisöohjautuvaa, ja sen keskiössä on ollut yhteinen tavoite ja tiimin vastuu. Tavoitteen saavuttaminen on edellyttänyt hajautettua kehittämistä.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Hämeenlinna
Kehittäjäorganisaatiot
Hämeenlinnan kaupunki
Toimintaympäristö
Hämeenlinnan kaupungin työllisyyspalvelut
Rahoittaja
Ei erillisrahoitusta