Iisalmi on vajaan 22 000 asukkaan seutukaupunki Ylä-Savossa. Ikärakenne painottuu työikäisen väestön jälkeen ikääntyneisiin asukkaisiin. Sosiaali- ja terveyspalvelut iisalmelaisille samoin kuin kiuruvetisille, sonkajärveläisille ja vieremäläisille tuottaa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, jonka alueella asuu noin 37 000 asukasta. Vuoden 2023 alusta lähtien sosiaali- ja terveyspalvelut alueella tuottaa Pohjois-Savon hyvinvointialue.
Iisalmi kokoaa niin asukkaita kuin palveluvirtaa lähikunnista, ja erityisesti vahvalla teollisella tuotannollaan tarjoaa niin koulutus- kuin työmahdollisuuksia sekä paikallisille että muualta muuttaville. Työllistyminen erityisesti yrityssektorille edellyttää niin spesifiä osaamista kuin vahvaa työ- ja toimintakykyä. Haasteena on, etteivät työvoiman tarve ja tarjonta kohtaa.
Iisalmessa työvoimaa oli syyskuun 2022 tilaston mukaan 9 455 henkilöä. Työttömiä työnhakijoita oli 978 henkilöä, joista pitkäaikaistyöttömiä oli 48,3 % (Työllisyyskatsaus Syyskuu 2022 (ely-keskus.fi)). Pitkäaikaistyöttömistä iso osa on rakennetyöttömiä. Osatyökykyisiä työttömistä työnhakijoista oli tiedossa 175 henkilöä. Työkyvyn tuen tarpeita on todennäköisesti useammallakin työttömällä työnhakijalla, mutta työ- ja toimintakyvyn kapeutumaa ei ole havaittu, tiedostettu eikä tunnistettu välttämättä edes asiakkaan itsensä toimesta, tai asiakkaalle soveltuvia sijoittumismahdollisuuksia tai palveluita ei ole olemassa tai asiakas ei niihin ohjaudu.
Työttömien terveystarkastuksessa Iisalmessa on vuosina 2018 - 2019 käynyt vuosittain noin yhdeksän prosenttia työttömistä. Työttömien terveystarkastuksia Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella toteuttaa yksi kokoaikainen terveydenhoitaja. Työttömien terveystarkastuksissa olisi tarvetta työpari- ja verkostotyöskentelylle, sillä asiakkaiden haasteet ovat usein monialaisia. Ammattilaisten osaamisen kehittämistä tarvitaan erityisesti kuntoutustarpeen tunnistamiseksi oikea-aikaisesti ja kuntoutuspalveluiden, niin ammatilliseen kuin lääkinnälliseen kuntoutukseen, ohjaamiseksi.
Työkyvyn tuen palvelujärjestelmän ja palveluketjujen kehittämistä tarvitaan, jotta kokonaisvaltaiset ja yksilölliset palvelupolut heikossa työmarkkina-asemassa oleville turvataan ja yhdenmukaistetaan.
Hankkeessa tavoitellun palveluintegraation ja monialaisen palveluohjauksen toimintamallin työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi yhteistyöstä oli sovittu Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kanssa, samoin Kelan, työllisyyden kuntakokeilun ja TE-toimiston kanssa. Osallistavan toimintamallin mukaisesti asiakkaat, sidosryhmät ja ammattilaiset ovat tärkeä osa kehittämistyötä. Tavoitteena on rakentaa uudenlainen palvelupolku.
Asiakkaan yksilöllisten työ- ja toimintakyvyn tuen tarpeiden tunnistaminen varhaisvaiheessa riippumatta siitä, minkä organisaation palveluiden piirissä asiakas on, kattava palvelutarvekartoitus, asiakasvastaavamallin hyödyntäminen sekä asiakkaan tarpeisiin ja palvelujen myöntämisperusteisiin nojaava työkyvyn tuen suunnitelma tukevat asiakkaan tulevaa työllistymistä. Asiakkaalle tarjotaan positiivinen asiakaskokemus. Sujuva verkostoyhteistyön malli helpottaa ammattilaisten työtä. Kaikille asiakkaille turvataan selkeä ratkaisu asiakkuuden päättyessä. Hyvällä, yksilöllisellä ja kohdennetulla asiakastyöllä tehostetaan osatyökykyisen työttömän työnhakija-asiakkaan kestävää etenemistä työmarkkinoille.
Ammattilaisten osaamisen kehittäminen ja työkalut osatyökykyisten työkyvyn tuen tarpeiden tunnistamiseen ja arviointiin parantavat asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaiden palveluiden tasavertaisuutta ja laatua. Ammattilaisten työhyvinvointi ja tiimityötaidot lisääntyvät tiimi- ja verkostotyön myötä, organisaatioiden tuottavuus ja kustannustehokkuus lisääntyvät synergiaetujen ansiosta toimijoiden osaamisen ja voimavarojen yhdistyessä.
Yhteiskunnan näkökulmasta työllisyysasteen nostaminen, työurien pidentäminen ja työvoiman saatavuuden turvaaminen ovat tärkeitä. Osatyökykyisten ja täsmätyökykyisten työllistymisen ja työssä jaksamisen tukeminen ovat tärkeitä.
Asiakasymmärryksen kerryttäminen aloitettiin osallistumalla Työkykyohjelman Työkyvyn tuki - työkyvyn ja työllistymisen tuen koulutukseen, johon osallistui kymmenen henkilöä, hanketyöntekijöitä ja hankkeen kanssa yhteistyötä tekeviä. Tämän jälkeen paras asiakasymmärryksen lisääjä on ollut hankkeen asiakastyö verkostoineen. Asiakassegmentiksi on valittu työikäiset 18 - 64 -vuotiaat työttömät henkilöt, joilla on työkyvyn tuen tarpeita ja joilla ei ole käytettävissään työterveyshuollon tai opiskelijaterveydenhuollon palveluita.
Asiakkaita on osallistettu oman työkyvyn tuen palvelunsa suunnitteluun, järjestämiseen ja tuottamiseen. Asiakasta ei nähdä palveluiden kohteena, vaan yhdenvertaisena toimijana omassa palveluprosessissaan. Asiakkaan henkilölähtöiset tavoitteet ovat palveluiden suunnittelun perusta.
Kokemustiedon kohdatessa ammattilaistiedon palvelua voi tarkastella useammasta näkökulmasta ja näin kehitetään palvelun laatua ja palvelujärjestelmää. Asiakasosallisuuden varmistamiseksi asiakkailta on pyydetty palautetta suullisesti jokaisella tapaamisella ("miltä tämä käynti sinusta tuntui?"). Lisäksi asiakkailta on kerätty kirjallista palautetta palveluiden kehittämiseksi anonyymin sähköisen kyselyn avulla.
